Energian hinnan nousu on lisännyt energiatehokkuutta parantavien korjausten kiinnostavuutta. Erityisesti sähkönkulutusta vähentävien korjausten takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet merkittävästi.
VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion karkea, suuntaa-antava arvio on, että takaisinmaksuajat ovat tällä hetkellä noin puolet siitä mitä ne olivat vielä vuosi sitten.
”Jos saneerauksen takaisinmaksu kesti aiemmin 14 vuotta, nykyisillä energian hinnoilla se kestää viidestä seitsemään vuotta.”
Euro on hyvä ympäristökonsultti
Talonrakennusteollisuuden asiamies Jani Kemppainen sanoo suoraan, että Suomessakin elettiin pitkään aikaa, jolloin energia oli niin halpaa, ettei energiatehokkuutta lisäävissä saneerauksissa ollut taloudellisessa mielessä mitään järkeä.
Ympäristövastuullisuutta edistävien saneerausten perustelu ja päätösten läpivieminen on todennäköisesti helpompaa nyt, kun ratkaisuja voi perustella euroilla. Sanonta kuuluu, että euro on hyvä konsultti. Sen lisäksi euro on hyvä ympäristökonsultti.
”Hiilijalanjäljen pienentäminen saneeraamalla tietää tänä päivänä usein sitä, että lompakon pohjalle jää enemmän euroja”, Kemppainen kuvaa.
Ehjän ja toimivan korjaaminen on tuhlausta, Vainio toteaa. Energiatehokkuuden parannus kannattaakin yhdistää välttämättömiin korjauksiin.
”Julkisivukorjauksen yhteydessä edistetään energiatehokkuutta lisäämällä eristeitä. Siitä aiheutuu marginaalinen lisäkustannus verrattuna pelkkään pintaremonttiin. Elementtitaloissa lisäeristys voidaan tehdä suoraan vanhan elementin pinnalle”, Vainio toteaa.
Eristämisen vähentää lämmitysenergian tarvetta, mutta muitakin hyötyjä on.
”Asukkaille on suuri arvo myös ulkoa tulevan melun vaimenemisella. Meluun on voitu tottua niin, että hiljaisuus tulee iloisena yllätyksenä”, Vainio sanoo.
Harkiten hyvä tulee
Maltti on valttia myös korjausrakentamisessa ja energiaratkaisuissa. Nyt esimerkiksi aurinkopaneelien kysyntä on kovaa. Vainio muistuttaa, että paneelien asentaminen tarkoittaa samalla myös kattoremonttia katon kunnon ollessa huono.
Päätöksiä tehtäessä tulee aina ottaa huomioon myös nykytilanne. Kaukolämmön vaihtaminen maalämpöön ei läheskään aina ole ilmastoteko. Vainio toteaa, että suuressa osassa Suomea kaukolämpöä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.
Muutosta on näkyvissä myös siinä, että markkinoille on tullut kustannustehokkaita korjausrakentamiseen räätälöityjä tuotteita. Vainio mainitsee esimerkkinä poistoilmalämpöpumput, jotka ovat varta vasten vanhoihin kerrostaloihin kehitetty lämmöntalteenottoratkaisu.
Painetta energiatehokkuuden parantamiseen luovat myös viranomaispäätökset. Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia kiristävä direktiiviuudistus nuijitaan EU:n päätöksenteossa Kemppaisen arvion mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä.
Euroopan tasolla korjausvelkaa on paljon, joten rakennusten energiatehokkuuden lisäämisellä saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä. Kemppainen uskoo, että porkkanan eli erilaisten avustusten lisäksi luvassa on myös keppiä.