Hallitusohjelman tavoitteita konkretisoimaan julkaistu kestävyystiekartta asettaa tavoitteet luonnon monimuotoisuudelle vuodelle 2030. Keskeisin tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.
Suomessa vain kolme prosenttia maan kokonaispinta-alasta on rakennettua ympäristöä, mutta asian merkitys on sen lukuarvoa suurempi.
Ensinnäkin suurelle osalle suomalaisista jokapäiväinen luontokokemus syntyy juuri rakennetussa ympäristössä. Lajien näkökulmasta rakentamisella voidaan luoda niille toissijainen elinympäristö, ja näin osaltaan turvata monimuotoisuuden säilyminen. Olemme vasta heräämässä siihen, että perinteisen suojelun lisäksi tulevaisuudessa tunnistettaisiin yhä paremmin rakennetun ympäristön mahdollisuudet toimia luonnon monimuotoisuuden alustana.
Monimuotoisuuden näkökulmasta rakentamisen merkittävimmät päätökset tehdään jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Keskeisintä on tunnistaa jokaisessa vaiheessa niin sanottu mitigaatiohierarkia. Sillä tarkoitetaan toimia seuraavassa järjestyksessä: vältä – lievennä – kunnosta – kompensoi.
Kompensaatio on tulossa Suomen lainsäädäntöön vapaaehtoisena toimena, mutta se on hierarkiassa vasta viimeisenä. Rakentamisessa pystytään lieventämään haittoja luonnolle ja myös tuottamaan luontoarvoa. Kiviainesten ottopaikka voidaan käytön jälkeen kunnostaa lukuisten lajien elinympäristöksi.
Rakennusala on tunnettu edelläkävijäyrityksistä, jotka ovat jo pitkään kehittäneet luonnon huomioimista omassa toiminnassaan. Edelläkävijöiden lisäksi muutkin rakentamisen toimijat tarvitaan nyt mukaan monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Rakennusala on uuden edessä, mikä edellyttää myös uudenlaista osaamista. Monimuotoisuustyön valtavirtaistamiseen tarvitaan selkeät hankintakriteerit ja mittarit. Kiertotalous alkaa viimein vuosien odottelun jälkeen näkyä rakennusalan hankintatoiminnassa.
Luonnolla ei kuitenkaan ole varaa odottaa. Biodiversiteettinäkökulman vahvistaminen rakennusalalla edellyttää tutkimuksen ja ymmärryksen lisäämistä. Voisiko kokeilukulttuuri olla rakennusalalla vastaus nopean ja ketterän kehittämisen tarpeeseen?
Juha Laurila
INFRA ry:n johtaja, elinkeinopolitiikka
Ympäristö ja yhteiskuntavastuu, kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat