RUOTSI kehittää liikenneinfraa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana se aikoo investoida siihen liki kolme kertaa sen mitä Suomi. Samaan aikaan meillä sitkutellaan niillä vähillä väylärahoilla, mitä vaalikaudelle on kasaan raavittu.
Tierahoituksemme on ajoneuvokilometriä kohti 80 ja asukasta kohti 70 prosenttia Ruotsin määrästä. Rautateihin käytämme puolet siitä mitä Ruotsi niin asukaslukuun kuin rata- tai tonnikilometreihin suhteutettuna.
MISSÄ ero tuntuu? Ruotsissa on ainakin yhtenäistä 2+2- tai 2+1-kaistaista tiestöä selvästi enemmän kuin meillä. Liikenne sujuu turvallisesti ja teollisuuden kuljetukset ovat täsmällisesti perillä.
Meilläkin tiestö muodostaa liikennejärjestelmän ytimen, sillä kumipyörillä kulkee 90 prosenttia tavaratonneistamme. Lisäkaistat strategisilla osuuksilla, verkon digitalisointi ja kattava uusien käyttövoimien jakeluverkko tekisivät tiestöstä vähäpäästöisten kuljetusten alustan.
Raiteilla tavaraliikenteen volyymi on naapuruksilla samaa luokkaa. Radat kuitenkin vetävät lännessä paremmin, sillä kaksi- tai useampiraiteista rataa on huomattavasti enemmän.
Siellä missä tarpeellinen raideyhteys jo on, siitä kannattaisi rakentaa meilläkin tehokas. Lisäraiteilla luodaan edellytykset intermodaalisille kuljetuksille Ruotsin tapaan. Se tarkoittaisi Riihimäeltä Tampereelle vähintään kolmea raidetta ja Tampere–Oulu-välille kahta.
KUN kisataan vihreän siirtymän investoinneista, kohtuuhintaisen fossiilittoman energian tasainen saatavuus on tärkeä panos. Vähäpäästöiset ja turvalliset kuljetukset ovat toinen.
Nyt houkuttelemme Ruotsiin nähden puolet vähemmän ulkomaisia investointeja. Etenkin Pohjois-Ruotsi näyttää olevan vuosikymmenen Pohjois-Suomea edellä.
Sijaintimme seonneen suurvallan kyljessä ei varsinaisesti paranna asemiamme. Maayhteyttä länteen tulisi vahvistaa viipymättä ja ottaa keskusteluun myös venäläinen raideleveytemme. Ruotsin investointineuvotteluissa Venäjän varjo ei ole näin läsnä.
AIHETTA kiitollisuuteenkin on. Ilman menestyneen naapurin kirittävää voimaa emme ehkä olisi tässä missä nyt olemme.
Oli kyse jääkiekosta, euroviisuista tai elintasosta, Suomi on tullut perässä, tasaisen varmasti omien vahvuuksiensa ja erityispiirteidensä varassa petraten. Nyt on aika edetä myös infrassa.
Anu-Liina Ginström
päätoimittaja
Infra-lehti