ONKO kuusi vuotta lyhyt vai pitkä aika? Ainakin maailman- ja liikennepolitiikassa se voi tuntua ihmisiältä.
Kesällä kuusi vuotta sitten Donald Trump tapasi Pohjois-Korean Kim Jong-unin Singaporessa. Trump, Sauli Niinistö ja Vladimir Putin kohtasivat Helsingissä. Jalkapallon MM-kisat alkoivat Venäjällä. Tuolloiset uutisotsikot tuntuvat nyt kaukaisilta. Kaukaiselta tuntuu myös tapa, jolla liikennepolitiikkaa vielä tuolloin tehtiin. Kesä 2018 oli käännekohta: silloin voimaan tuli uusi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki edellytti Suomelta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa eli pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa visiota liikenteen kehittämisestä.
Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteeksi kirjattiin, että se tekisi liikennepolitiikastamme ennakoitavampaa, pitkäjänteisempää ja läpinäkyvämpää.
ENSIMMÄINEN suunnitelma valmistui vuosille 2020–2031. Miten tavoitteisiin on päästy?
Ennakoitavuudelle piti sanoa heipat heti. Korona romautti liikenteen kysynnän: rajoja suljettiin, ihmiset jäivät kotiin, etätyöstä tuli valtavirtaa. Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan myötä sakkasi myös liikenteen tarjonta. Länsimaiden eristäessä Venäjän itäinen Suomi kärsi raskaimmat seuraukset. Saimaan kanava ja itärajan ylittävä rautatieliikenne hiljeni, lentoliikenne järjestettiin uudelleen. Mullistuksista maksaa etenkin matkailuala, mutta muuttunut tilanne vaikuttaa koko Suomen liikenteelliseen saavutettavuuteen.
Pitkäjänteisyyttä vaikeuttaa edelleen se, että liikenneinvestoinnit ovat niin houkuttelevia pelinappuloita aluepolitiikassa. Jatkossa pitkäjänteisyydessä onnistuminen on tärkeää, jotta pystymme saamaan enenevästi EU-rahoitusta hankkeillemme. Perustetta on enemmän kuin koskaan, sillä Euroopan ja Naton pitkää itärajaa vartioiva maa on välttämätöntä linkittää länteen myös logistisesti.
Läpinäkyvyys parani lopulta eniten. Liikenne 12 sisältää säännölliset tarkasteluikkunat, joissa tilannekuvaa päivitetään sidosryhmiä osallistaen. Liikennepolitiikasta on tullut joukkoistettua tiedolla johtamista.
NIIN maailman- kuin liikennepolitiikassakin ehtii tapahtua valtavasti kuudessa vuodessa. Liikenteen osalta mullistuksia tarvitaan silti jatkossakin. Lähivuosina korostuu etenkin tarve määrätietoiselle EU-vaikuttamiselle, jotta saamme Suomen liitettyä logistisesti länteen.
Paavo Syrjö
toimitusjohtaja
INFRA ry