Töölön pysäköintihalli. Kuva: YIT

Sijoittajien usko rakennusyhtiöihin on nyt koetuksella – kurssilasku ennakoi suhdanteen heikkenemistä

Helsingin pörssiin listattujen rakennusyhtiöiden osakekurssit ovat sukeltaneet viimeisen 12 kuukauden aikana kymmeniä prosentteja sekä yhtiökohtaisten ongelmien takia että ennakoiden nykyisen huippusuhdanteen hyytymistä.

Kirjoittaja

”Rakennusyhtiöiden osakekurssit ovat tulleet Suomessa reippaasti alas 12 kuukauden aikana. Samalla myös arvostuskertoimet ovat tulleet alas. Sijoittajat eivät usko rakennusyhtiöiden positiiviseen kehitykseen lähitulevaisuudessa”, muun muassa YIT:tä ja SRV:tä seuraava Inderesin analyytikko Olli Koponen sanoo Rakennuslehdelle.

Rakennusalan kaltaisilla syklisillä toimialoilla halvalta vaikuttavat arvostuskertoimet voivat Koposen mukaan olla harhaanjohtavia, sillä yhtiöt tekevät varsinkin noususuhdanteen loppuvaiheessa poikkeuksellisen hyvää tulosta. Koska hyvä tuloskasvu ei ole jatkuvaa, sijoittajat ilmaisevat sen laskemalla hyväksyttäviä arvostuskertoimia syklin loppuvaiheessa.

”Lisäksi joillakin yhtiöillä on yhtiökohtaisia ongelmia, jotka rasittavat sekä liikevaihdon että tuloksen kehitystä.”

Yhteisenä teemana pörssin rakennusliikkeillä oli alkuvuonna ongelmaprojektit, jotka nakersivat niiden tulosta.

Vaikka rakennusyhtiöiden pörssikurssit ovat laskeneet voimakkaasti, sitä ei kannata tulkita niin, että yhtiöiden osakkeet ovat alennusmyynnissä. Inderes ei näe niissä juuri nousuvaraa.

”Jotta kurssit voisivat nousta, pitäisi yhtiökohtaisten ongelmien parantua ja myös tulla tietoa, että rakentamisen suhdanne säilyisi yhtä korkealla tasolla kuin nyt ja että yleinen talouskasvu jatkuisi vahvana seuraavien vuosien ajan.”

”Nykyinen 45000 asunnon aloitusmäärä ei ole kestävällä tasolla. Kestävä taso voi olla noin 30000.”

”YIT:n projektiheikennykset Lemminkäisen peruja”

Helsingin pörssin kaikista suurista yhtiöistä YIT:n osake on painunut viidenneksi eniten kuluvan vuoden alusta. Sen osakekurssi oli 28. kesäkuuta laskenut 20,8 prosenttia vuodenvaihteen tasolta. Vuodessa yhtiön kurssi on tullut alas 31 prosenttia.

Yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus oli sijoittajille selvä pettymys, sillä ennen sen julkistamista huhtikuun lopulla yhtiön osakekurssi oli pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla kuin vuoden alussa. Kurssilasku jatkui vielä alkuvuoden tulosjulkistuksen jälkeen noin viikon voimakkaana, mutta sen jälkeen kurssi on tasaantunut.

Lemminkäisen kanssa helmikuun alusta yhdistynyt YIT teki alkuvuonna kymmenien miljoonien eurojen tappion, jota yhtiö selitti muun muassa päällystyksen ja infraprojektien normaalilla kausivaihtelulla, merkittävällä määrällä projektiheikennyksiä infraprojekteissa ja Venäjän urakoinnissa sekä Skandinavian päällystystoiminnan uudelleenjärjestelyillä. Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan projektiheikennyksiä oli lähes tasapuolisesti sekä vanhoissa YIT:n että Lemminkäisen hankkeissa.

”Projektiheikennykset ensimmäisellä neljänneksellä olivat todennäköisesti vanhan Lemminkäisen projektien siivoamista yhdistymisen johdosta. Niiden pitäisi häipyä loppuvuonna. Luultavasti toisesta neljänneksestä tulee vielä heikko yhtiön omienkin lausuntojen perusteella”, Inderesin Koponen kuitenkin toteaa.

”Päällystyksessä ongelmana ovat Lemminkäisen vanhat ongelmat Pohjoismaissa. Niitä ei ole saatu vieläkään korjattua.”

Toisaalta YIT nosti ensimmäisen neljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä arviotaan yhdistymisessä saavutettavista synergiaeduista. Aiemmin yhtiö oli arvioinut vuotuisten synergioiden nousevan noin 40 miljoonaan euroon vuoden 2020 loppuun mennessä. Osavuosikatsauksensa yhteydessä YIT nosti arviotaan 40–50 miljoonaan euroon.

Inderesin näkemys YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen tuomista synergiaeduista noudattaa pitkälti YIT:n itse antamaa ohjeistusta. Analyysiyhtiö laskee, että jo tänä vuonna yhdistymisestä kertyy noin 14 miljoonan euron synergiat, ensi vuonna 32 miljoonaa euroa ja 40 miljoonaa vuonna 2020. ”Tänä vuonna synergiat tulevat lähinnä konttoreiden yhdistämisestä, hallinnosta ja henkilöstöleikkauksista”, Koponen kertoo.

Kari Kauniskangas kertoi Rakennuslehdelle helmikuussa, että esimerkiksi lainojen uudelleenrahoituksen kautta yhtiö voi saavuttaa 10–15 miljoonan euron säästöt ja tilajärjestelyjen kautta toimitilakustannuksissa 10 miljoonan säästöt.

YIT:n valmistuneiden asuntojen määrä kasvaa lähes 5 prosenttia

YIT julkisti 27. kesäkuuta numeerisen ohjeistuksen kuluvan vuoden liikevaihdosta ja -voitosta. Yhdistymiseen vedoten yhtiö ei ollut aiemmin antanut numeerista arviota kuluvasta vuodesta.

Nyt YIT arvioi ohjeistuksessaan, että konsernin pro forma -liikevaihto laskee 2–6 prosenttia vuonna 2018 verrattuna viime vuoteen, jolloin lukema oli 3862,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden oikaistun pro forma -liikevoiton YIT arvioi olevan 130–160 miljoonaa euroa, kun se oli viime vuonna 138,9 miljoonaa.

Inderesin 28. kesäkuuta julkaiseman katsauksen mukaan YIT:n ohjeistus oli markkinoiden ennusteiden mukainen. Liikevaihdon osalta markkinoiden konsensusarvio oli 2 prosentin lasku. Vastaavasti markkinoiden konsensusennuste oikaistulle liikevoitolle oli noin 145 miljoonaa euroa eli juuri YIT:n antaman haarukan keskellä. YIT:n osakekurssi nousi lievästi ohjeistuksen julkistamisen jälkeen, mutta päivän päätteeksi osake päätyi lähtötasolleen, mikä olikin loogista markkinoiden konsensusennusteiden näkökulmasta.

YIT toteaa ohjeistuksessaan, että toisen vuosineljänneksen oikaistu pro forma -liikevoitto jää alhaiseksi asuntojen vähäisen valmistumismäärän sekä päällystyksen ja infraprojektien volyymien ylösajovaiheen vuoksi. Sen sijaan yhtiö ennakoi kolmannen neljänneksen oikaistun pro forma -liikevoiton olevan viime vuoden hyvällä tasolla erityisesti päällystyskauden ansiosta ja viimeisen neljänneksen liikevoiton jo selvästi viime vuotta parempi.

Mielenkiintoinen tieto ohjeistuksessa oli, että YIT kertoi asuntojensa keskihinnat eri maissa. Suomessa se on noin 200000 euroa, CEE-maissa noin 120000 euroa ja Venäjällä noin 45000 euroa. Inderesin mukaan nämä tiedot antavatkin lisänäkyvyyttä yhtiön loppuvuoteen.

YIT antoi myös tarkat arviot asuntojen valmistumismääristä vuosineljänneksittäin. Nämä luvut ynnäämällä yhtiöllä valmistuisi arvion mukaan yhteensä 4513 asuntoa Suomessa koko vuoden 2018 aikana. Viime vuonna YIT:llä ja Lemminkäisellä valmistui yhteensä 4308 asuntoa Suomessa. Mikäli arvio kuluvan vuoden valmistuneiden asuntojen määrästä toteutuu, se merkitsisi 4,8 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

YIT julkaisee toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa 26. heinäkuuta.

Pearl Plazan myynti voi pelastaa SRV:n tuloksen

Rakennusyhtiöistä kehnoimmin on pörssissä mennyt alkuvuonna SRV:llä. Sen osakekurssi on laskenut 26,9 prosenttia vuoden alusta, mikä on kaikista keskisuurista pörssiyhtiöistä kolmanneksi suurin kurssilasku. Vuoden aikana SRV:n osake on sukeltanut peräti 47,4 prosenttia, mikä on toiseksi eniten keskisuurista yhtiöistä.

Myös SRV:n ensimmäinen vuosineljännes oli jonkinlainen pettymys markkinoille. Tosin yhtiön osakekurssi on pidemmällä aikavälillä jo laskenut niin paljon, että alkuvuoden tuloksen jälkeen luisu on ollut enää loivaa.

SRV:n liikevaihto laski ja tulos painui miinukselle ensimmäisellä neljänneksellä. Yhtiö selitti heikkoa tulosta markkinatilanteen vuoksi nousseilla materiaali- ja työvoimakustannuksilla. Koposen mukaan aliurakka- ja materiaalihintojen kova nousu johtaa erityisesti SRV:n projektinjohtomallissa huomattavasti herkemmin ennakoimattomiin kustannusylityksiin.

Yhtiö kertoi ongelmista etenkin tiettyjen projektien kustannuksissa. Yhtenä tällaisena hankkeena SRV mainitsi jättihanke Redin. ”Redistä tulee vielä tänä vuonna kustannus- ja tulosongelmia. Ensi vuonna niiden pitäisi poistua, kun Redi valmistuu”, analyytikko Olli Koponen sanoo.

Ongelmia SRV:llä oli myös Venäjän kauppakeskusten kanssa. ”Venäjällä vuokrien kehitys ja ruplan heikentyminen ovat vaikuttaneet negatiivisesti SRV:hen. Yhtiö pyrkii pääsemään eroon vuokralaisille annetuista alennuksista ja saamaan kauppakeskukset vuokrattua täyteen.”

Huhtikuussa julkaisemassaan osavuosikatsauksessa SRV itse arvioi, että sen liikevaihto ja operatiivinen liiketulos laskevat tänä vuonna verrattuna vuoteen 2017. Sen jälkeen yhtiö ei ole antanut uutta arviota kuluvan vuoden luvuista. Inderesin arvion mukaan liikevaihto laskee 13 prosenttia 972 miljoonaan euroon ja oikaistu liikevoitto peräti 36 prosenttia 19,1 miljoonaan.

SRV arvioi osavuosikatsauksessaan, että sille valmistuu vuoden 2018 aikana yhteensä 526 omaperusteista asuntoa, kun viime vuonna niitä valmistui 782. Koponen arvioi, että SRV:n valmistuvien gryndiasuntojen määrän pitäisi taas nousta ensi vuonna.

Inderesin mielestä on korkea todennäköisyys sille, että Pietarissa sijaitsevan Pearl Plazan omistavat SRV ja kiinalainen Shanghai Industrial Investment Company saavat myytyä kauppakeskuksen jo tänä vuonna. Onnistunut kauppakeskuksen myynti tukisi huomattavasti SRV:n lyhyen aikavälin tuloskehitystä ja samalla myös osakkeen hintaa. Inderesin arvion mukaan Pearl Plazan myynnin tulosvaikutus voisi olla 12–18 miljoonaa euroa.

SRV julkaisee toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa 19. heinäkuuta.

Consti lupaa heikkokatteisten projektien osuuden pienenevän

Rakennusliikkeistä parhaiten alkuvuonna on pörssikurssien valossa mennyt Constilla, jonka kurssi on jopa noussut, vaikkakin vain niukat 3,8 prosenttia. Myös ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen jälkeen yhtiön osakekurssi on hivenen noussut. Kun pidennetään tarkastelujaksoa vuoteen, niin kurssikehitys on huomattavasti synkempi, sillä tällöin on kertynyt miinusta peräti 41,7 prosenttia.

Consti teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä lievän tappion. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti yllätys. Alkuvuoden osavuosikatsaus oli muun muassa Inderesin odotuksia parempi.

Toimitusjohtaja Esa Korkeela totesi katsauksessa, että liiketulosta heikensi jo aikaisemmin matalakatteisiksi todettujen projektien jäljellä olevien suoritteiden toteutus.

Consti ei ole missään vaiheessa yksilöinyt ongelmaprojektejaan eikä niiden kestoa. Yhtiö kertoo, että matalakatteisten projektien osuus tilauskannasta on tasaisesti pienentynyt alkuvuoden aikana, mutta toisaalta erääseen käynnissä olevaan korjausurakointi-toimialan projektiin liittyy yhä avoimia riskejä. Yhtiö ilmoittaa kuitenkin huomioineensa nämä riskit alkuvuoden tuloksessaan parhaan mahdollisen arvionsa mukaan.

Constin alkuvuosi oli siinä suhteessa myönteinen, että liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat. Inderes tosin arvioi, että vaikka tilauskanta oli ensimmäisen neljänneksen lopussa 17,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, Constin liikevaihto kasvaa tänä vuonna vain 3 prosenttia viime vuodesta. Tätä analyysiyhtiö perustelee muun muassa Talotekniikan uudelleenorganisoinnilla, mikä on johtanut korkeampiin projektien katevaatimuksiin ja tiukempiin tarjouskriteereihin.

Myöskään Consti ei ole alkuvuoden osavuosikatsauksensa jälkeen antanut uutta informaatiota loppuvuoden kehityksen osalta. Osavuosikatsauksessa yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2018 liiketulos kasvaa vuoteen 2017 verrattuna. Tosin yhtiön liiketulos oli vain nippanappa voitollinen viime vuonna, joten parannus siitä ei vielä välttämättä tarkoita hyvää tulosta.

Inderes pitää todennäköisenä, että Constin kannattavuus palautuu vielä kuluvana vuonna vähitellen lähemmäksi vuosien 2013–2016 tervettä tasoa Talotekniikan uudelleenorganisoinnin myötä ja aikaisemmin sovittujen matalakatteisten projektien päättyessä. Toisen neljänneksen tuloksesta analyysiyhtiö odottaa kuitenkin vielä suhteellisen heikkoa.

Constin puolivuotiskatsaus julkaistaan 26. heinäkuuta.

Lehto Groupin osakkeen luisu jatkunut alkukesällä

Keskisuurten yhtiöiden viidenneksi kehnoin kuluvan vuoden sijoituskohde on ollut Lehto Group. Sen osakekurssi on tippunut vuoden alusta 23,5 prosenttia. 12 kuukauden aikana kurssipudotusta on ollut 27,7 prosenttia.

Ensimmäisen neljänneksen liiketoimintakatsauksen julkistamispäivänä yhtiön osake painui jopa kaksinumeroisin luvuin. Sen jälkeen yhtiön osake lähti jo toipumaan, mutta vähitellen toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa osakekurssi on painunut vielä alemmalle tasolle kuin liiketoimintakatsauksen julkistuspäivänä.

Vaikka Lehto Group ei tehnytkään tappiota ensimmäisellä vuosineljänneksellä, senkin kannattavuus heikkeni alkuvuonna selvästi. Liikevoittomarginaali painui 2,3 prosenttiin vertailukauden 6,5 prosentista. Yhtiö selitti kannattavuuden rapautumista sillä, että katsauskauden liikevaihto koostui kaikilla palvelualueilla vertailukautta merkittävästi enemmän urakoinnista, jossa projektikatteet ovat tyypillisesti omaperusteisia hankkeita alhaisempia. Asunnot-palvelualueella ei valmistunut alkuvuonna yhtään luovutuksen mukaan tuloutettavaa gryndihanketta.

Lehdon alkuvuodessa positiivista oli kuitenkin edelleen erittäin voimakkaana säilynyt liikevaihdon ja tilauskannan kasvu. Liikevaihto kasvoi 37 prosenttia ja tilauskanta peräti 58 prosenttia. Tältä pohjalta yhtiö arvioi koko vuoden näkymiään niin, että liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 20–30 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.

Lehto arvioi niin liikevaihdon kuin liikevoiton painottuvan loppuvuoteen. Arvion mukaan koko vuoden liikevoittomarginaali ylittää 10 prosenttia alkuvuoden kehnosta kannattavuudesta huolimatta. Viime vuonna se oli 10,8 prosenttia.

Lehto ei ole antanut alkuvuoden liiketoimintakatsauksen jälkeen uutta osviittaa loppuvuoden lukujen suhteen.

Lehto Group julkistaa puolivuotiskatsauksensa 9. elokuuta.

(Yhtiöiden osakekurssien muutosprosentit on laskettu 28. kesäkuuta.)

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Sijoittajien usko rakennusyhtiöihin on nyt koetuksella – kurssilasku ennakoi suhdanteen heikkenemistä”

  1. meillä luovuttiin aliurakoitsijoista kokonaan ja on vain omia miehiä miksi jakaa rahaa viroon ja puolaan nyt jää hyvä kate

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Anna sähköpostiosoitteesi