Korjausvelan kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. ROTI-raportin mukaan siitä aiheutuvat työpaikkojen menetykset ovat lähes neljänkymmenen tuhannen luokkaa ja rakennusten heikon laadun aiheuttamien haittojen arvo ylittää kolme miljardia euroa. VTT:n tutkimusten mukaan tarvittaisiin noin 16 miljardin euron lisäpanostus seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta nykyisestä tilanteesta päästäisiin parempaan.
”Voidaan ajatella, että korjausvelka on mahdollisuus. Rahoitus ei asiassa ole ongelma: matalan koron maailmassa korjausvelkaa voidaan kuroa. Samoin rahoituksen varmistamiseksi asuntoyhtiöille voitaisiin myöntää lisää rakennusoikeutta”, toteaa Kiander.
Rakennemuutos on edelleen kesken
Peruskorjaamisen esteeksi nousee osassa maata muuttoliike kaupunkikeskuksiin. – Osassa maata pankit eivät ole innostuneita rahoittamaan koko peruskorjausprojektia, sanoo Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hypon, Kuntarahoituksen, RAKLIn ja ympäristöministeriön konsulttiyhtiö MDI:Ltä tilaamassa selvityksessä todetaan, että vuonna 2040 Suomessa on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua, muiden alueiden kärsiessä työikäisen väestön vähenemisestä.
”Jos korjattaisiin oikein, ei olisi ongelmaa”
Korjausrakentamisen laatu on keskeinen tekijä koko rakennetun ympäristön laadun parantamiseen. ”Suuntaamalla korjausrakentamiseen käytetyt investoinnit oikein koko korjausvelka olisi kuitattu kymmenessä vuodessa”, väittää FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen.
”Tehdään näyttäviä kaappeja ja lattioita ja unohdetaan rakenteet ja rakennuksen sielu. Viiden vuoden päästä ihmetellään, kun korjataan uudestaan”, Pirinen lausuu.
Korjausrakentamisen arvo on Suomessa noin 13,5 miljardia euroa ja rakennuskannan ylläpitoon Pirisen mukaan pitäisi kulua noin seitsemän ja puoli miljardia. Rakentamisen laadun merkitys myös silloin, kun korjataan, on ensiarvoisen tärkeää, mikäli yhteiskunta aikoo saada kiinni korjausvelan aiheuttamat kustannukset.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Korjausvelka on mahdollisuus”