Uhrikerroksia ja energiatehokkuutta – rakentamisen laatuperinteet uudessa muodossa

Vuoden alusta voimaantullut energiatehokkuusdirektiivi (EBPD) edellyttää, että kaikki uudet viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia sekä vuoden 2021 alusta alkaen kaikki uudet rakennukset täyttävät tämän vaatimuksen. Vaatimuksien täyttämiseksi uusia innovaatioita tarvitaan. Energiatehokkaaseen rakentamiseen voidaan ehkä hakea oppia perinteisistä menetelmistä.

Kirjoittaja(t)

Direktiivissä termi ”lähes nollaenergiarakennus” jätti unionin jäsenvaltioille tulkinnanvaraa. Suomen erityiset talvi- sekä kesäolosuhteet asettavat energiatehokkaalle rakentamiselle omia piirteitään: talven pakkaset saattavat vaihtua kesällä Etelä-Euroopan lämpötiloja vastaaviin hellelukuihin, jolloin sekä lämmitykseen että rakennusten jäähdyttämiseen kuluu energiaa eri suhteessa kuin muissa jäsenmaissa.

Direktiiville selvennystä haettiin Suomessa FInZEB-hankkeessa, jossa määriteltiin lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Hankkeessa nousi esiin kotimaisten olosuhteiden aiheuttama kustannuspaine rakentamiseen sekä laadukkaan sisäilman säilyttäminen energiatehokkuutta uhraamatta.

Lähienergian tuotanto ja perinteisen rakentamisen ratkaisut

Uudistuvat rakennusmääräykset ja ilmastonmuutoksen torjunta suomalaisissa olosuhteissa vaativat innovointia uusiin rakentamisen tapoihin. Yksi keino lisätä rakennusten energiatehokkuutta on paikallinen ja pienimuotoinen energiantuotanto. Kuntien rooli pienimuotoisen uusiutuvan energiantuotannon lisäämisessä on keskeinen. Kunnalla on laaja harkintavalta päättäessään tietyn alueen asemakaavoitukseen ryhtymisestä ja kaavan sisällöstä. Pienimuotoista energiantuotantoa voidaan kaavoituksessa edistää ottamalla energiantuotannon tarpeet huomioon suunnittelussa ja sovittamalla nämä yhteen muun alueenkäytön ja rakentamisen kanssa. Kunta lisäksi voi rakennusjärjestyksessään määrätä, että aurinkopaneelien sijoittamiseen rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle ei tarvitse hakea toimenpidelupaa.

Uhrikerroksia perinteisestä laaturakentamisesta, modernilla tvistillä?

RALAn Laatupaneelissa

”Päästäksemme nollaenergiataloihin, meidän tulisi varustaa rakennusten vaipat aurinkopaneeleilla. Samalla voitaisiin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Vaihtamalla kahdenkymmenen vuoden välein uhrikerroksesta aurinkopaneelit pois voitaisiin vaihtaa myös vuorivillat uloimmasta kerroksesta, sanoo FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen.

”Uhrikerroksella” Pirinen viittaa perinteiseen hirsirakentamiseen, jossa ulkolaudoitus suojasi rakennuksen arvokasta hirsikehikkoa ja oli pienemmin kustannuksin uudistettavissa. Rakennusperinteestä voisikin olla opittavissa modernin rakentamisen laadun parantamisessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Uhrikerroksia ja energiatehokkuutta – rakentamisen laatuperinteet uudessa muodossa”

  1. Miksi ihmeessä pitää käyttää vuorivillaa? Puukuitueristeitä ja selluvillaakin on markkinoilla, eikä tarvitse ”uhrikerroksia” vaihdella.

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi