Älytalon valaistusta ohjataan Dalin valaistuksenohjauksella. Kuva: Karl Ketamo

Yhä useampi uusi omakotitalo on älykäs

Älykäs talotekniikka kuuluu yhä useamman uuden omakotitalon perusvarustukseen. Pientalojen teknisiä järjestelmiä, kuten esimerkiksi valaistusta, lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjataan vielä tavallisesti omina, erillisinä järjestelminään, mutta tulevaisuudessa laajempien taloautomaatiojärjestelmien käyttö yleistyy.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

Tilastoyhtiö Statistan älykotimarkkinakatsauksen mukaan älykodin yleistyvät vauhdilla. Vuonna 2018 Suomen kodeista noin 15,4 prosenttia oli älykoteja, mutta vuoteen 2022 mennessä määrän arvioidaan kasvavan liki 30 prosenttiin.

Älykkääseen talotekniikkaan myönteisimmin suhtautuvat nuoret aikuiset. Esimerkiksi tutkimusyhtiö Taloustutkimuksen vajaa kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan nuoret arvostavat asumisessaan eniten viihtyvyyttä, terveellisyyttä, laatua ja rauhallisuutta, mutta vähintäänkin melko tärkeinä pidettiin myös rakennuksen energiatehokkuutta ja älykkäitä ratkaisuja.  Kyselyssä selvitettiin nuorten näkemyksiä tulevaisuuden asuntojensa tärkeimmistä tekijöistä.

Älykkäitä kotiautomaatiolaitteita ovat esimerkiksi erilaiset digitaalisesti yhteydessä olevat ja etäohjattavat laitteet sekä jollain lailla automaatioon liittyvät sensorit, tunnistimet ja pilvipalvelut.

Säästöjen perässä

Automaationjärjestelmien rooli pientaloissakin kasvaa lähitulevaisuudessa vielä lisää, kun sähkömarkkinat muuttuvat joustavimmiksi. Rakennusten energiankäyttöä halutaan ohjata niin, että rakennuksessa voidaan käyttää hyödyksi vuorokauden halvimpia sähkönhintoja.

Sähkölaitokset taas haluavat älykkäiden sähköverkkojen ansiosta tasata sähköverkkoihin kohdistuvia suuria kulutuspiikkejä.

Kotien energiankäytön ohjaus älykkään sähkönkäytön ja kysyntäjouston avulla vaatii kodilta järjestelmiä, jotka pitävät sisällään automaatiota.

Koti- tai etäohjausta

Nykyisiä kotiautomaatiojärjestelmiä ohjataan esimerkiksi asunnossa olevalta kosketusnäytöltä tai asukkaan omalla kännykällä tai tietokoneella. Ohjauksen alla voivat olla esimerkiksi kodin valaistus, lämmitys, pimennysverhot, terassin säteilylämmitin, sauna ja ovipuhelin tai pesukoneet.

Lähitulevaisuudessa automaatio huolehtii yhä yleisemmin myös laitteiden ohjauksesta. Silloin se voi toimia esimerkiksi liiketunnistimen kautta ja sytyttää kotiin tullessa automaattisesti valot eteisessä ja säätää valaistuksen keittiössä ja olohuoneessa himmeäksi, jos luonnonvalo ei riitä.

Poissa-kytkimetkin yleistyvät, sillä sen avulla saadaan kotoa lähtiessä sähköpistorasiat jännitteettömiksi ja valot sammumaan yhdellä keskitetyllä painalluksella. Jos liiketunnistin havaitsee liikettä silloin, kun poissa-tila on aktivoitu, asukkaat saavat hälytyksen kännyköihinsä.

Monia järjestelmiä voidaan ohjata jo nyt myös puheohjauksella eli järjestelmää ohjataan silloin esimerkiksi Amazonin Alexa-puheohjauksella.

Sää ja matkapuhelimen sijainti seurannassa

Sähköasentaja Janne Vilposen ja Jaana Seppälän viime kesänä valmistuneessa hirsitalossa on käytössä monipuolista rakennusautomaatiota ja -tekniikkaa, joka lisää suoraan asumisviihtyvyyttä.

Kodin teknisiä laitteita ohjataan ABB:n Free@home-järjestelmän avulla. Se on suljettu järjestelmä, johon voi myöhemmin liittää esimerkiksi viilennystä varten hankittavan ilmalämpöpumpun tai pesukoneen ja kuivausrummun.

Porin asuntomessukohteena olleessa talossa talotekniikka seuraa esimerkiksi säätilaa ja asukkaiden matkapuhelimien sijainteja.

Säätietojen perusteella voidaan ohjata esimerkiksi verhoja, jotta sisälämpötila ei pääse nousemaan liikaa. Järjestelmä tunnistaa myös tilanteen, jossa omistajien matkapuhelimet ovat kotivyöhykkeen ulkopuolella. Silloin talotekniikka säädetään poissa-tilaan ja esimerkiksi verhot voidaan pitää kiinni.

Väylätekniikka ytimenä

Vilponen tiesi jo hyvissä ajoin, että hän haluaa normaalia laajemman sähköisen ohjausjärjestelmän ja automaatiota mahdollisimman monipuolisesti.  Asennuksissa on varauduttu tulevaisuuteen eli kaapeleissa ei ole nuukailtu.

ABB:n järjestelmän ydin on nimenomaan juuri väylätekniikka, jossa kodin sähkölaitteet kommunikoivat keskenään yhden parikaapelin eli väylän välityksellä. Väylätekniikassa eri painikkeiden toiminnot määritellään ohjelmallisesti. Mitä enemmän toimintoja halutaan, sitä järkevämpää toteutus väylätekniikalla on.

Ennen esimerkiksi kymmenet valaisinpisteet vaativat kukin oman katkaisijansa, nyt esimerkiksi keittiön tai käytävän kaikki valot voidaan ryhmitellä halutun painikkeen taakse.

”Väyläkaapelointia on vedetty eri paikkoihin varauksiksi tai tehty lenkki johonkin, jos tulee tulevaisuuden tarve”, Vilponen kertoo.

Perinteisessä sähköasennustavassa asentaja rakentaa eri katkaisimien toiminnot kiinteillä johdotuksilla ja toimintojen muokkaaminen on jälkikäteen työlästä.

Rakennusautomaation ja tietoturvan pilotti

Talotekniikan rakennusmestari Elmo Blomqvistin ja hänen puolisonsa Laura Lahtisen älykoti valmistui Mathildedalin ruukkikylään muutama vuosi sitten. Noin 180 neliön omakotitalo on rakennusautomaation ja tietoturvan pilottikohde.

Älytalon tietoturvasta huolehtii suomalaisyhtiö Tosiboxin kehittämä Lukko ja Avain -järjestelmä.

Talossa on käytetty monipuolisesti arkea helpottavaa ja energiatehokkuutta kohentavaa talotekniikkaa. Koska talon laitteet kommunikoivat omistajiensa kanssa internetin välityksellä etäyhteyksin, tietoturvaan kiinnitettiin erityistä huomiota.

Blomqvistin talossa edistyksellisten rakennusautomaatioratkaisujen osuus talon kokonaisbudjetista oli noin 10 – 15 prosenttia. Sillä saatiin aikaan normaalitasosta parempi asumismukavuus, energiansäästö, ilmanvaihto ja lämmitys.

Lue lisää: Talotekniikan rakennusmestari teki perheelleen modernin älytalon

Vuotovahti nuuhkii putkia

Älykkäät talotekniset ratkaisut kehittyvät vinhaa vauhtia. Esimerkiksi Uponor lanseerasi putkia nuuhkivan vuotovahtinsa reilu vuosi sitten Yhdysvaltain markkinoilla ja tänä keväänä Phyn Plus-nimellä kulkeva vuotovahti tuodaan Suomen markkinoille.

Sen valvontaominaisuus perustuu vedenpaineen havainnointiin. Se valvoo vedenpainetta ultraääneen perustuvien sensorien avulla 240 kertaa sekunnissa. Kerran vuorokaudessa se sulkee vedentulon enintään muutamaksi minuutiksi ja arvioi vedenpaineen tasaisuutta putkistossa.

Valvontalaite on oppinut tekniikkansa kehitystyössä tekoälyn ja koneoppimisen avulla yli 40 miljoonaa erilaista vedenkäyttötapaa. Se osaa tunnistaa minimaalisetkin tippuvuodot ja erottaa toisistaan vuotavat putket, wc-istuimet, suihkut tai vaikkapa pesukoneliitännät. Laite sulkee vedenjakelun tarvittaessa automaattisesti.

Erityisesti esimerkiksi palvelukotityyppisessä asumisessa yleistyvät myös erilaiset  elektroniset hanat, jotka katkaisevat vedentulon tietyn ajan jälkeen. Liike-, murto- ja kosteustunnistimet kuuluvat jo monen omakotitalon turvallisuuteen liittyvään perusvarustukseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Yhä useampi uusi omakotitalo on älykäs”

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta. Tämä olisi siis voitto sekä talon asukkaalle että sähkölaitokselle kun automaatiojärjestelmillä voitaisiin kotitalouksien sähkönkäyttöä ohjata tapahtumaan vuorokauden aikoina milloin sähkönhinta olisi edullisin. Olen itse miettinyt nykyään enemmän talon kustannustehokkuutta täällä Turussa. Tarjoaako tällaisia tuotteita jo sähkömiehet? Yhdeltä sivulta yritin jo lukea lisää tietoa mutta en automaatiotekniikkaan liittyvää tietoa löytänyt. https://www.lstsahkopalvelu.fi/

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi