Moderni hirsitalo mahtuu kaupunkien pienille tonteille ja on siten vaihtoehto kerrostaloasunnolle. Kuva Kivistön asuntomessuilta.

Hirsitalojen ja muuttovalmiiden pientalojen suosio kasvussa

Omakotialoitusten määrä nousi viime vuonna vain 200:lla noin 7 500 aloitukseen. Pientalorakentaminen ei vieläkään päässyt mukaan asuntorakentamisen buumiin. Odotukset ovat kuitenkin positiiviset ja hirsitalot kiinnostavat kuluttajia.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Viime vuoden alku oli niin heikko, että alkuvuonna ennustetusta 8 prosentin noususta jäätiin kauaksi. Kasvu oli vain kaksi prosenttia ja sekin lähes täysin hirsirakentamisen varassa.

Huhtikuussa 2019 tehdyssä suhdannetiedustelussa alan suhdanneodotukset olivat hieman plussan puolella.  Ensimmäisen neljänneksen toimitusmäärät olivat jopa kolmanneksen suuremmat kuin viime vuonna, mutta koska ensimmäinen neljännes on perinteisesti vuoden hiljaisin, ollaan myynnissä ja tilauskannassa viime vuotta perässä. Projektitoimitusten määrä eli toimitusten, joissa asiakkaana on muu kuin kuluttaja, osuus oli kasvussa.

Vuosi sitten pientaloteollisuuden suhdanneodotukset olivat kovat, mutta ne eivät toteutuneet. Tänä keväänä odotukset ovat positiiviset, mutta toimitusten odotetaan jäävän viime vuoden tasolle.

”Koko vuoden aloitusennuste on 7000 – 7500 taloa eli taso pysyy viime vuoden tasolla”, kertoo Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautiainen.

Hirsivalmistalojen suosion kasvu on jatkunut kymmenen vuotta noin prosentin vuosikasvuna. Pientalorakentamisen markkinoihin erikoistunut RTS ennakoi teollisen hirren osuudeksi tänä vuonna noin 22 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 10 prosenttia.

Hirren suosio näkyy nykyisin myös suurimpien talotoimittajien listalla. Kastelli, Jukkatalo, Designtalo, Kontio, Finnlamelli, Kannustalo ja Honka olivat omakotirakentajien suosituimmat talomerkit vuonna 2018.

Jukkatalo kasvoi ja kannatti

Jukkatalo oli yksi menestyjistä viime vuonna, vaikka hirsi onkin vain pieni osa sen toiminnasta. Talotehdas sillä on Pyhännässä. Jukkatalo kuuluu PRT-Forest-konserniin, kuten myös pudasjärveläinen hirsitalovalmistaja Kontiotuote ja puutaloja Torniossa valmistava Lappli-Talot.

Kun Jukkatalo vielä 2017 teki tappiota lähes puoli miljoonaa euroa, niin viime vuoden tulosta toimitusjohtaja Mikko Tahkola kuvaa hyväksi. Liikevaihto kasvoi voimakkaasti ollen 48 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2017 oli 32,3 miljoonaa.

”Kuluvalle vuodelle ennustamme edelleen kasvua”, hän sanoo. Hän perustelee tätä muun muassa sillä, että muuttovalmiskotien määrä on ylittänyt talopakettien määrän viime vuoden aikana.

Tahkola on PTT:n hallituksen puheenjohtaja, joten hän katsoo pientalorakentamista myös koko alan kannalta.

”Pientalorakentamisen suosio ei ole pysyvästi laskenut; kuluttajien luottamus on edelleen erittäin korkealla tasolla. Myös historiallisen alhaiset korot kannustavat  ihmisiä rakentamaan. Asiakkaita on hyvin liikkeellä ja käsitykseni mukaan tästä vuodesta tulee viimevuotista parempi vuosi toimialalle.”

PTT:n jäsenyrityksillä tapahtui viime vuonna notkahdusta ennen kaikkea projektirakentamisen sektorilla. Sen sijaan kuluttaja-asiakkaiden kohdalla tilanne säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Tänä vuonna projektitoimitukset ovat siis kääntyneet nousuun.

Yhtiömuotoisen rakentamisen määräkehitys pysähtyi viime vuonna yllättäen 1800-1900 pientalon tasolle, kun ennuste oli 2300.

Valmisosatalojen osuus kaikista omakotialoituksista oli noin 70-75 prosenttia.

Tontit ja rahoitus omakotiunelman jarruina

”Suomi polarisoituu myös omakotirakentamisen suhteen – eniten rakennetaan kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin”, sanoo Kimmo Rautiainen PTT:stä.

Kaupungistuminen ei kuitenkaan ole suosinut pientalorakentamista, sillä tontit on ohjattu kerrostalorakentamiseen. Viiden suurimman kaupungin osuus kerrostalorakentamisesta oli viime vuonna 58 prosenttia, kun se rivitaloissa oli vain 22 prosenttia ja omakotitaloissa 25 prosenttia.

”Lähes olematon tonttitarjonta pientalomuotoiselle asuntorakentamiselle suurimmissa kaupungeissa on aiheuttanut lähes 3000 pientaloasunnon vajeen”, arvioi RTS. Parhaiten suurista kaupungeista suoriutuu Espoo.

Rautiaisen mukaan pientalorakentamisen kasvu edellyttää sitä, että tontteja saataisiin järkeviltä paikoilta joukkoliikenneyhteyksien ja peruspalvelujen läheltä.

PTT on käynnistänyt kampanjan Järki kotiin, jolla ihmisiä rohkaistaan omakotitalounelmansa toteuttamiseen. Kampanjan keulakuva on tähtitieteen professori Esko Valtaoja, joka ei ikänsä puolesta taida kuitenkaan olla enää ydinkohderyhmää. Hän kuitenkin oikoo videolla skeptikkona vääriä olettamuksia omakotiasumisesta. Hinnat esimerkiksi eivät ole tähtitieteellisiä.

Mielikuvaa omakotitalon kalleudesta pyritään murtamaan.

Nykyisellään asunnonostajat ja omakotitalon rakentajat ovat varsin eriarvoisessa asemassa, mitä asuntolaina-asioihin tulee. Pankit arvioivat rakennettavan talon arvon lähes poikkeuksetta alakanttiin, väittää PTT. Tämä johtaa siihen, että rakentajilla omarahoitusosuuden pitää olla suurempi kuin asunnonostajilla.

PTT on laatinut ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi. Sen mukaan asuntolainan valtiontakauksen tulisi omakotirakentajilla olla 80 000 euroa tai korkeintaan 30 prosenttia nykyisen 20 prosentin ja 50 000 euron sijaan. PTT on laskenut, että tällä mallilla saataisiin vuodessa lisää 1 500 omakotitaloa.

”Etenkään kaupunkilaiset eivät kaipaa suuria tontteja, eivätkä sen enempää ylimääräisiä neliöitäkään. Se, mitä kaivataan, on omiin tarpeisiin ja elämäntilanteeseen mukavasti istuva koti, läheltä palveluita ja hyvien kulkuyhteyksien päässä keskustaajamasta”, Tahkola toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Hirsitalojen ja muuttovalmiiden pientalojen suosio kasvussa”

  1. ”eivät kaipaa suuria tontteja, eivätkä sen enempää ylimääräisiä neliöitäkään”

    Voi olla, mutta usein unohdetaan, ettei pelkkä talo itsessään ole omakotikiinteistössä kovinkaan arvokas, vaan se maapohja rakennusoikeuksineen. Talon arvo laskee vanhetessaan kuin lehmän häntä, mutta tontti saattaa nousta arvoon arvaamattomaan, jos sijainti on hyvä ja ympäristön sosioekonominen kehitys nousujohteista.

    Joten kannattaisi kyllä ´kaivata´ niitä isoja tonttejakin mahdollisesti hiukka enemmän.

  2. Tonttitarjonta pientloille suurimmissa kaupungeissa ja niiden ympäristökunnissa ei ole juurikaan kasvanut viime vuodesta. Osassa kaupungeista se on jopa laskenut. Joten lienee aika selvää, että ainakaan kovin isoja kasvulukuja ei pientalorakentamisessa tulla vuonna 2019 näkemään. Pohjanmaalla ja Lapissa tonttitarjonta ei ole yhtä suuresti rajoite. Niissä kasvua saattaa paikallisesti tulla joissain kunnissa. Mutta valtakunnan tasolla pientalorakentaminen pysynee aiempaan nähden pienenä, ellei piantalotontteja aleta kaavoittaa enempää. Kyse ei ole vain isoimpien kaupunkien tonttitarjonnasta, vaan esimerkiksi myös Nurmijärvellä on aika tavalla tonttipulaa hyviksi koetuista tonteista. Nurmijärven kaupungin nettisivujen mukaan kunnalla on tarjolla vain vapaata 24 pientalotonttia aiemmilta varauskierroksilta, mikä tarkoittaa lähes eioo-tilannetta pientalotonttia etsivän kannalta. Hinta-laatusuhteeltaan parhaimmiksi koetut tontit varataan yleensä aina ensin.

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi