Toimitusjohtaja Olli Pälvimäen luotsaama Suomen Rakennuslogistiikka oy on osa Bravedo-konsernia. Noin puolen miljardin liikevaihtoa tekevä konserni on tunnetumpi sen entisellä Barona Group –nimellä. (Kuva: Rala)

Rakennustyömaan logistiikassa riittää vielä polkua raivattavaksi

Suomen Rakennuslogistiikka oy:n toimitusjohtaja Olli Pälvimäki haluaisi viedä logistiikan kehitystyön vahvemmin osaksi hankintaa ja suunnittelua

Kirjoittaja(t) Mikko Saarikoski / Rala

Pälvimäki haluaisi, että nyt pistettäisiin enemmän paukkuja logistiikkaan jo kehitysvaiheessa.

”Digitalisaatio on jo muuttanut työmaalogistiikkaa. Se mahdollistaa pääsyn mitattavaan tietoon, jonka avulla voidaan kehittää koko arvoketjun tehokkuutta sekä osaltaan vastata haasteisiin, jota rakennusteollisuus kohtaa ilmastonmuutoksen ja kiristyvän ympäristölainsäädännön myötä. Logistiikka ei lopu valmiiseen väliseinään eikä rakentaminen täyttyneeseen roskikseen”, kertoo Pälvimäki.

Rakennustyömaan logistiikka on perinteisesti mielletty tuntityöksi, ”tavaran kantamiseksi”. Tällä on pyritty vapauttamaan ammattilaisten aikaa varsinaiseen rakentamiseen.

”Asia on tietysti tärkeä, mutta mielestäni tyytymällä vain tähän osaan logistista ketjua, ei saavuteta toimialalla uutta kokonaisetua”, Pälvimäki sanoo.

Hänen mukaansa rakentamisen logistiikan kehitystä hidastaa osaltaan toimialalla muutospelko ja tyytyminen vallitsevaan tehokkuuteen. Hyvä asia Pälvimäen mielestä on se, että nyt alan sisällä on herännyt vilkas keskustelu siitä, miten toiminnan tapoja tulisi muuttaa.

”Olemme mukana Aalto-yliopiston Building 2030 –konsortiossa, joka on ollut hyvä paikka keskustella alan kehityksestä esimerkiksi aikahukan vähentämisestä esivalmistusasteen noston kautta”, Pälvimäki toteaa.

Nyt tulisikin siirtää katse tavarankannosta suunnitteluun. Pälvimäen mukaan suunnitteluvaiheessa ei logistista ketjua vielä oteta kunnolla huomioon. ”Meitä kiinnostaa niin se, mitä materiaaleja menee kuin se, milloin sitä tarvitaan. Näiden tietovirtojen avulla voisimme paremmin palvella pääurakoitsijaa. Parannamme omia järjestelmiämme ja toimintatapojamme siihen suuntaan; kehityspolku tähän on jo olemassa.”

Tavarankannosta digitaalisiin palveluihin

Rakentamisen digitalisaatiosta on keskusteltu jo vuosia ja ympäristöministeriön Kira-digihankkeen myötä alalle on myös tullut uusia innovaatioita: puolet ko. hankkeen startupeista on jatkanut toimintaansa. Digitalisaation mukanaan tuoma muutos vaikuttaa myös tavaravirtojen liikkumiseen: rakennuksen tietomalli -pohjaiset Bill of Materials –listaukset ovat yksi esimerkki tästä muutoksesta.

Toimitusjohtaja Pälvimäen mukaan tavaravirtojen hallinnan vertaaminen rakentamisen tai vaikkapa valmistavan metalliteollisuuden kesken ei ole aivan tasavertaista: rakentamisen yksilöllisyys ja toisaalta telakkateollisuuden mahdollisuus toimia aina samassa pisteessä luovat erilaisia olosuhteita.  Hänelle ei vielä ole tullut vastaan rakennustyömaata, jossa logistinen ketju olisi toiminut kaikin osin hyvin. Digitaalisuus tarjoaa ratkaisuja parempaan.

”Kaikki kehitysprojektimme lähtevät digitaalisista palveluista. Rakentamisessa ei tietysti päästä samoihin digiasteisiin kuin vaikkapa mediassa: rakentaminen on fyysistä työtä, jossa digitaalisuudella on alusta- ja tukimerkitys. Digitaalisuus tuo kuitenkin mukanaan mahdollisuuden tarkempaan työn mittarointiin”, Pälvimäki sanoo.

Suomen Rakennuslogistiikan kehityshankkeena on muun muassa ”rakennuslogistiikan dashboard”, jonka avulla pyritään mittamaan yksittäisen projektin logistiikan onnistumista ja tehokkuutta verrattuna samankaltaisiin projekteihin. – Rakennuslogistiikan systemaattinen mittaaminen on ollut vaikeaa ja harvoin toteutettua, joten digitaalisten palvelujen kautta tähän haetaan ratkaisuja, Pälvimäki toteaa.

”Pyrimme viemään ratkaisujamme suoraan työmaille niin, että myös työmaan johto ja nokkamiehet tietäisivät, miten eilinen sujui ja missä tänään mennään. Näin saamme myös arvokasta tietoa takaisinkytkentänä suoraan kentältä suunnittelun ja kehitykseen”, hän jatkaa.

Kiertotalous ja logistiikan vaikutusmahdollisuudet

Vuoden 2019 ROTI – Rakennetun ympäristön tila –raportin mukaan jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa panostuksen yli kaksinkertaisti takaisin pienentyneinä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksina. Kaikkein kalleinta kansantalouden näkökulmasta on olla tekemättä mitään; rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa vuosittain 3,4 miljardia euroa suorina vaikutuksina, kuten vesivuotoina, energianhukkana ja pidentyneinä kuljetusaikoina. Jos mukaan laskentaan menetetty työaika, kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet, kustannukset kasvavat vuositasolla 5,7 miljardiin euroon.

Rakentamisen kiertotalous on Pälvimäen mukaan vielä lapsenkengissä, vaikka paljon on jo tehtykin. Jätejakeiden lajittelu on tehotonta ja roskalavoilla on nähtävissä tavaraa, jota hävitetään ei sen laadun heikkenemisen takia, vaan tavaravirtojen huonon hallinnan vuoksi.

”Yleisesti jäteyhtiöiden liiketoiminnan alue loppuu jäteastian laitaan. Meillä on kuitenkin mahdollisuus viedä asioita eteenpäin siellä, missä työ tehdään ja jätteet syntyvät: kerroksissa ja holveilla, asentajien mukana. Vielä emme ole voineet edistää kiertotalouden asiaa niin hyvin kuin haluaisimme, mutta pieniä oivalluksia on jo tullut.”

Pälvimäki sanoo, että sekajätteen aiheuttamat korkeat kustannukset ovat hyvä syy kehittää jätteen hallintaa.

”Tässäkin kohdin aktiivinen mittaaminen on jäänyt vähemmälle. Toivon, että kehittämämme ”dashboard” tuo myös kiertotalouden logistiseen ketjuun uusia mahdollisuuksia: ”jotta pystyy johtamaan, pitää pystyä mittaamaan” -sanonnan mukaan.”

Logistiikan kehittämistä yliopistolta työmaan kerroksiin

Aalto yliopiston Building 2030 –hankkeessa rakentamisen logistiikka on osa koko rakennustoiminnan tehokkuuden kasvattamista siten, että kestävän kehityksen aiheuttamat haasteet otetaan huomioon. Tehostunut suunnittelun ja rakentamisen arvovirta edellyttää täsmällistä tuotannonohjausta, jossa esimerkiksi materiaalien täsmätoimitukset ovat osa työvaiheiden suunnittelun kokonaisuutta. Tämän onnistumiseksi tarvitaan tietoa koko rakentamisen arvoketjun kattavasti.

Pälvimäki näkee erinomaisia mahdollisuuksia yliopistotutkimuksen ja kenttätiedon yhdistämisessä.

”Me olemme organisatorisesti hyvin alhaalla: teemme aputyötä, tavarankantoa. Olemme ”linjojen takana”, saappaat savessa. Kun samanaikaisesti olemme sitoutuneita koko toimialan kehittämiseen, niin meillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa. Emme pelkästään tee, vaan välitämme tietoa niin rakentamisen perustasolle kuin tutkimuksen käyttöön.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennustyömaan logistiikassa riittää vielä polkua raivattavaksi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi