Energian tuotanto on perinteisesti joustanut kuluttajien vaatimusten mukaan: lauantaisaunan lämmittäminen näkyy edelleen kysynnän piikkinä, johon tuotanto sitten vastaa. Uudistuvan energiatuotannon riippuvuus säätilanteesta vähentää kuitenkin kykyä vastata energiankulutushuippuihin. Nyt kysytäänkin kuluttajilta kysyntäjoustoa. – Nähdäkseni kysyntäjousto kotitalouksissa tulee tapahtumaan pääasiassa automaation avulla, mutta se edellyttää myös muutoksia kuluttajien odotuksissa energiajärjestelmää kohtaan. Esimerkiksi sähkön kysyntäjousto voi edellyttää, että sähköauton lataus tapahtuu enemmänkin sähköverkon tarpeiden kuin kuluttajan toiveiden aikataulussa, tai ainakin näitä eri tarpeita yhteen sovittaen, sanoo Heiskanen.
Kuluttajien lisäksi asumisen kehitys kohti kestävää energiankulutusta vaatii myös rakennusalan monipuolista kehittämistä.
”Kysyntäjoustoa on tärkeää edistää myös rakentamismääräyksiä kehittämällä sekä eri kohderyhmien tietoisuutta parantamalla. Luotettavaa tietoa kysyntäjoustosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tarvitsevat sekä kuluttajat, energiayhtiön asiantuntijat kuin rakennusalan eri toimijat LVI- ja sähkösuunnittelijoista kiinteistöjen käyttöhenkilöstöön”, Heiskanen toteaa.
Kotitaloudet kysyntäjouston kehittäjinä
Professori Heiskanen oli mukana EU-rahoitteisessa ENERGISE-hankkeessa, jossa kotitalouksia kannustettiin rikkomaan omia käytäntöjään oman kotinsa energiankulutuksessa kahdeksassa maassa.
”Lämmön kysyntäjousto voi edellyttää, että hyväksytään esimerkiksi eri lämpötiloja eri tiloissa. Siksi tarvitaan myös odotusten haastamista ja ’venyttämistä’ erilaisten kokeilujen avulla. Itse teimme kokeilun, jossa ihmiset alensivat sisälämpötiloja keskimäärin asteella kokematta epämukavuutta”, Heiskanen kertoo.
Marraskuussa julkaistut tulokset kertoivat, että ihmisten tottumuksia voidaan muuttaa ja muutos myös leviää oman kodin ulkopuolelle kokeeseen osallistuneiden henkilöiden kertoessa projektista omilla työpaikoillaan ja ystäväpiirissä.
Laatu energiatehokkuuden toteuttajana
Vastaaminen niin ilmastonmuutoksen kuin energian tuotannon rakennemuutokseen edellyttää rakentamiselta harppausta kohti parempaa teknologiaa.
”Rakentamisen laatu on edellytys energia- ja materiaalitehokkuuden edistymiselle. Samalla laadun haasteet ovat energiatehokkaiden ratkaisujen skaalaamisen pullonkaula. Nähdäkseni juuri laadunhallinnan vieminen rakentamisen valtavirtaan olisi ratkaisevat edistysaskel, jotta suuret rakennusalan toimijat alkaisivat ottaa esimerkiksi nollaenergiataloja ja puutaloja tavanomaiseen tuotantoonsa”, sanoo Heiskanen.
Toimialan edelläkävijät käytäntöjen rakentajina
Suomi on perinteisesti ollut maa, jossa toimialasta riippumatta toimintaa on ohjattu varsin jäykästi. Meneillään oleva MRL-uudistus on yksi keino ohjata toimialaa. Heiskanen näkee kuitenkin toimialan sisäisten edelläkävijöiden olevan merkityksellisiä myös laajemmassa mittakaavassa.
”Kun katsotaan lainsäädäntökehityksen historiaa, usein taustalla on edelläkävijöiden vapaaehtoisia aloitteita. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusvaatimukset nojaavat edelläkävijöiden kentällä hankkimiin kokemuksiin. Mielestäni RALA voi toimia uskottavasti laadun edistäjänä ja edelläkävijyys voi jopa kannustaa viranomaisohjaukseen ja lisätä laadun ohjauksen uskottavuutta hankkimalla kokemuksia menetelmistä ja standardeista”, toteaa Heiskanen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Professori Eva Heiskasen kolme tietä kestävään asumiseen: kiinteistöautomaatio, kotitalouksien aidot teot ja toimialan edelläkävijät”