Rakennus- ja purkujätteen merkitys korostuu EU:n säädöspaketissa, jonka toimeenpano on viivästynyt ensi vuoden puolelle. Kuva: Tommi Ahlberg
Järjestöjulkaisu

Jätelain uudistus tuo kovat haasteet rakentajille

Suomessa on käynnissä jätelainsäädännön uudistus, jonka päämäärä on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi. Rakennusalan tavoitteet menevät siinä kokonaan uusiksi. Tulevaisuudessa yritysten on aiempaa tarkemmin tunnistettava omat jätevirrat ja niiden käsittely.

Kirjoittaja(t)

EU:ssa hyväksyttiin kesällä 2018 jätesäädöspaketti, joka oli tarkoitus direktiivin mukaisesti toimeenpanna tämän vuoden heinäkuuhun mennessä. Paketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Sen toimeenpano on kuitenkin viivästynyt ja aikataulu tulee venymään, uudistus toteutuu arviolta ensi vuonna.

EU:n jätesäädöspaketin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Rakennus- ja purkujätteiden merkitys korostuu säädöspaketissa. Niiden kierrätystä, uudelleenkäytön valmistelua ja materiaalin muunlaista hyödyntämistä on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin. Mukaan luetaan myös sellaiset maantäyttötoimet, joissa jätettä käytetään korvaamaan muita materiaaleja. Tavoite ei kuitenkaan pidä sisällään maa-aineksia. Tavoitteen osalta on tärkeää muistaa, että se ei suoraan velvoita yksittäisiä työmaita, vaan on valtiotasolle asetettu tavoite.

Määritelmät eivät  saa muodostua esteeksi

Keskeistä säädöspaketin toimivuuden kannalta on, miten erilaiset termit – kuten maantäyttö – tullaan määrittelemään. Liian tiukoilla määritelmillä voidaan muuten hyvät tavoitteet tehdä käytännössä mahdottomiksi saavuttaa.

Jätteen materiaalina hyödyntämisen määritelmä on tavoitteen kannalta Suomessa merkittävin. Nykyisen käsityksen mukaan se kattaisi jätteen muunlaisen hyödyntämisen kuin hyödyntämisen energiana tai sen valmistamisen polttoaineeksi tai muutoin energiantuotannossa käytettäväksi materiaaliksi. Maantäyttö lasketaan myös hyödyntämiseksi.

Kierrätyskiviainesten osalta käyttö voitaisiin laskea kierrätykseksi hyödyntämisen sijaan, jos se perustuisi asianmukaiseen laadunvalvontaan ja täyttäisi kaikki kyseiseen käyttötarkoitukseen sovellettavat standardit, normit sekä ympäristön ja terveyden suojelua koskevat vaatimukset.

Komissiossa on tekeillä selvitys, jossa pyritään muun muassa selventämään maantäytön, kierrätyksen ja muun materiaalina hyödyntämisen välistä rajanvetoa.


EU ja jätelainsäädäntö

EU:n jätesäädöspaketilla muutettiin kuutta jätealan direktiiviä, jotka on vielä toimeenpantava Suomessa erikseen.

EU:n perussopimuksien mukaisiin tavoitteisiin pyritään erityyppisillä oikeudellisilla säädöksillä. Niistä toiset ovat sitovia ja toiset eivät.

Jätteitä koskevat säädökset ovat direktiivejä, joissa määritellään tavoitteet, joihin kaikkien EU-maiden on yllettävä. Maat saavat kuitenkin itse päättää laeista, joilla tämä toteutetaan.

Rakentamista koskevat tavoitteet pitäisi direktiivin mukaan täyttää jo vuonna 2020, vaikka itse direktiiviä ei olekaan toimeenpantu Suomessa. Komission mukaan jäsenvaltioiden suoriutumisessa 2020-tavoitteen suhteen on merkittäviä eroja: yli puolet jäsenvaltioista on ilmoittanut saavuttaneensa vuoden 2020 tavoitteen jo kaudella 2013–2015, ja tietyissä jäsenvaltioissa jätteiden hyödyntämisaste on jopa yli 90 prosenttia. Kyproksella, Kreikassa, Slovakiassa ja Ruotsissa vastaava luku on kuitenkin edelleen alle 60 prosenttia.

Suomessa haasteita aiheuttaa jätetietojärjestelmän puutteet, joiden seurauksena meillä on käytössä ainoastaan karkeita arvioita rakentamisen jätemääristä ja hyödyntämisasteesta. Jätetietojärjestelmää ollaan pidemmällä aikajänteellä uusimassa.

Arvioiden mukaan Suomessa rakennusjätteiden hyödyntämisaste on eurooppalaisittain verraten alhainen. Etenkin rakennusten korjaamisessa ja purkamisessa syntyvien jätteiden kierrätyksessä on paljon potentiaalia. Jätesäädöspaketin toimeenpanon yhteydessä rakennusalalla toivotaankin toimia, joilla saavutetaan purkumateriaalien parempi kierrätysaste.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Jätelain uudistus tuo kovat haasteet rakentajille”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi