Kimmo Salojoki käy tehtailla tiuhaan ja huolehtii, että kaikkien ääni saadaan kuuluviin. Me-henki on perheyhtiölle tärkeää, kuvassa keskustelu käynnissä Matti Pyykön kanssa Vierumäen tehtaalla. Kuva: Manu Björninen
Järjestöjulkaisu

Sinnikkyys tuo tulosta

Turvallisuuden parantaminen on pitkäjänteistä jokapäiväistä puurtamista. Lopputulos kuitenkin palkitsee, Betset-yhtiöissä on onnistuttu viime aikoina vähentämään melua ja parantamaan työasentoja.

Kirjoittaja(t)

Betonirakentamisen alalla toimiva Betset-yhtiöt on perheyritys, jossa vaalitaan yhteishenkeä. Yhdessä tekemisen arvostus näkyy myös työturvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa.

Turvallisuusjohdon roolina on varmistaa, että uudistukset toteutetaan porukalla ja myös ruohonjuuritasolla. Betset-yhtiöiden kehitysjohtaja Harri Bergholm nimittää itseään ja turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Kimmo Salojokea palveluntuottajiksi. He eivät vain etsi puutteita, vaan tarjoavat tukea ja tietoa – työturvallisuutta edistävää palvelua.

Tuoreimpien työturvallisuuspanostusten taustalta löytyy Betset-yhtiöiden päätös hakea johtamisjärjestelmän sertifikaatteja. Toimintatapojen uudelleen arviointiin sysäsi myös se, että konserniin on tullut yrityskauppojen myötä satoja uusia työntekijöitä.

”Vaikka meillä on historian takia paljon erilaisia yrityskulttuureja, niin eihän meillä voi olla kuin yksi yhtenäinen toimintatapa”, Salojoki sanoo.

Terveisiä tuotannosta

Tärkeä rooli työturvallisuuden edistämisessä on Betsetin tehtaissa toimivilla työsuojelutoimikunnilla.

”Toimikuntien tehtävänä on pitää huolta, että parannukset menevät eteenpäin käytäntöön”, Salojoki sanoo.

Betset-yhtiöissä työskentelee myös työterveyshuollon ohjausryhmä. Siinä on mukana työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon edustajien lisäksi turvallisuuspäällikkö Salojoki.

Bergholm uskoo turvallisuuspäällikön läsnäololla olevan ryhmässä suuri merkitys.

”Kimmo vie ryhmään tuotannon terveisiä, arjen näkemystä. Monissa yrityksissä työterveyshuollon asiat ovat vain henkilöstöosaston asioita, eikä siihen ole linkitetty tuotannon tekemistä. Kimmo käy tehtailla aktiivisesti. Hän tietää, millaisia työasennot oikeasti ovat ja mitä tehtailla tapahtuu.”

Salojoki pitää tärkeänä ymmärrystä siitä, etteivät asiat aina käytännössä etene niin nopeasti kuin ne ohjausryhmän pöydällä voivat näyttää etenevän. Ohjausryhmä arvioi myös toimien vaikuttavuutta.

”Meillä on tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuneita poissaoloja melko runsaasti. Vierumäen tehtaalle tehtiin erillinen raudoittamo. Se on muutos, joka parantaa työasentoja huomattavasti. Seuraamme nyt, miten se vaikuttaa ja mitä muuta pitää vielä tehdä”, Salojoki sanoo.

Havainnot talteen kännykällä

Bergholm, Salojoki ja Vierumäen tehtaan päällikkö Manu Björninen kehuvat Betset-yhtiöissä käytössä olevaa InstaAudit-järjestelmää, jonka avulla voidaan hallita myös työturvallisuutta.

”Jos vaikkapa luottamusmies huomaa tehtaalla turvallisuuspuutteen, niin hän voi kännykällä kirjata sen järjestelmään ja laittaa vastuuhenkilöksi esimerkiksi tehdaspäällikön. Vastuuhenkilö kuittaa, kun asia on hoidettu”, Björninen sanoo.

Bergholm kuvailee, että aiemmin tilanne on voinut edetä toisin.

”Joku on tehtaalla huomannut puutteen ja päättänyt, että tuo ja tuo pitää laittaa kuntoon. Sitten on tullut tärkeä puhelu ja asiat ovat jääneet näkymättömälle tehtävälistalle roikkumaan.”

InstaAudit mahdollistaa aiempaa paremman dokumentoinnin, joka puolestaan mahdollistaa seurannan.

”On helppo katsoa, miten kirjatut tehtävät tulevat hoidetuksi. Eivätkä asiat unohdu, vaikka vastuuhenkilöt vaihtuisivat. Tieto tapaturmista ja niiden tutkinnoista on myös jälkikäteen tarkasteltavissa”, Salojoki sanoo.

Järjestelmä mahdollistaa myös tiedon sujuvan jakamisen eri yksiköiden välillä ja voi synnyttää muissa ahaa-havaintoja, että omassakin yksikössä asia pitää laittaa kuntoon. InstaAudit-järjestelmään kuuluu Elmeri+-menetelmä, jota hyödynnetään työympäristön turvallisuuden seurantaan.

InstaAudit-järjestelmä helpottaa esimerkiksi turvallisuuspuutteiden kirjaamista heti kun ne havaitaan. Teh-daspäällikkö Manu Björninen tallentaa havaintoja kännykällä. Kuva: Kimmo Salojoki
Betset-yhtiöissä on onnistuttu vähentämään työympäristön melua ja parantamaan valaistusta. Valmiilla ja puolivalmiilla raudoitteilla on saatu parannusta muottityön työasentoihin.

Kritiikki on tervetullutta

Betonielementtejä valmistavissa tehtaissa on paljon haasteita työympäristön turvallisuutta tarkasteltaessa. On pölyä, melua, raskaita taakkoja, kosteutta. Vaikka pohdittavaa riittää, Betset-yhtiöissä on koettu paljon onnistumisia.

”Meluntorjunnassa on onnistuttu. Vierumäellä käytetään seinäelementtien valmistuksessa lähes yksinomaan itsetiivistyvää betonia. Se on vähentänyt täryttimien käyttöä ja kommunikointi onnistuu puheäänellä”, Björninen toteaa.

Muutoksia on tehty myös valaistukseen. ”Työfysioterapeutti mittasi valaistusta ja havaitsi puusepänverstaalla paikkoja, joissa valaistus ei ollut riittävä. Sinne tuotiin kohdevalaisimia ja yleisvalaisimia uusittiin. Työntekijät ovat kommentoineet, että nyt elementtipiirustuksista näkee merkinnät ilman tihrustamista”, Vierumäen tehtaan luottamusmies Sami Meriläinen toteaa.

Salojoki korostaa työturvallisuuden olevan paljon enemmän kuin tapaturmien ehkäisyä. Se on muun muassa työn kuormituksen vähentämistä ja toimivia puheeksi ottamisen käytäntöjä. Työturvallisuus on kaltevalla pinnalla, jos työntekijän keskittymiskyky on yksityiselämän ongelmien vuoksi hakoteillä.

Hän pitää tärkeänä perinteisten työtapojen kriittistä arviointia. Siihen Betset-yhtiöissä kannustetaan pitämällä palautekanavat auki.

”Nuoret työntekijät ovat monesti työturvallisuusasioissa vaativampia. He tietävät, että työnantajan velvollisuus on pitää huolta työntekijöiden turvallisuudesta. Kokeneemmalla kaartilla saattaa olla enemmän kyllä mä osaan tämän -asennetta”, Salojoki sanoo.

Tehdaspäällikkö Björninen tietää uudistusten saavan usein kehuja konkareiltakin, kunhan muutokset ovat läpäisseet arjen testin.

”Työntekijä voi pitää työpisteen siisteyttä merkityksettömänä, mutta tulee toisiin ajatuksiin huomatessaan, että siistissä työpisteessä on mukavampaa työskennellä, ja työntekokin on sujuvampaa.”

Kuluvan kevään aikana on viimeistään tullut selväksi, että työpaikoillakin turvallisuutta ja tuotantoa voi uhata tartuntatauti. Betset-yhtiöissä annettiin tarkka ohjeistus koronavirustartuntojen välttämiseksi.

Koulutus panostuksena

Työturvallisuuden edistämiseen on Betset-yhtiöissä kohdennettu resursseja. Panostusten on laskettu kannattavan taloudellisesti.

”Kyllä me olemme euroja monella tapaa pyöritelleet resursoinnista päättäessämme. Huomioitu on myös se, miten sairauspoissaolot vaikuttavat tuottavuuteen laajemmin”, Bergholm kertoo.

Yksi turvallisuustyöhön suunnatuista resursseista on työaika. Betset-yhtiöissä järjestettiin viime vuonna esimiesvalmennus, joka oli yhtiöiltä ajallisesti iso panostus.

”Valmennuksella halusimme varmistaa, että johtamiskäytännöt ja esimerkiksi palaverikäytännöt ovat yhtenäiset. Se on yhtenä elementtinä varmistamassa, että viestintä työturvallisuusasioista toimii”, Bergholm kertoo.

Hän lisää, että kommunikoinnin parantamisessa on huomioitava myös monikulttuurisuus. Siihen liittyy muun muassa päätös siitä, että jatkossa kaikkien ohjeistusten ensisijainen muoto on video.

”Videomuotoista oppimismateriaalia tullaan hyödyntämään myös käynnistyvässä Betset-akatemiassa”, Bergholm kertoo.

Hän kuvaa akatemian olevan jatkuva koulutusohjelma, jonka sisältö on räätälöity nimenomaan Betsetin toimitapojen mukaiseksi.

”Koulutuksen avulla voimme myös vahvistaa perheyhtiölle tärkeää me-henkeä.”


Suunta on oikea mutta vauhtia tarvitaan lisää

Vakavat tapaturmat ovat vähentyneet ja moni muukin asia on nytkähtänyt rakennusalan turvallisuudessa eteenpäin 90-luvulta alkaen. Näin kertoo Työterveyslaitoksen tekemä selvitys, vaikka alan nolla tapaturmaa -tavoitteeseen onkin vielä matkaa. Selvitys tehtiin Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta vuosikymmenen kestäneen Nolla tapaturmaa -ohjelman päätteeksi.

Vuonna 2007 tapaturmataajuus rakentamisen päätoimialalla oli 80. Kymmenessä vuodessa se laski koko alalla 61:een. RT:n jäsenyrityksillä taajuus on huomattavasti matalampi, tämän vuoden alussa talonrakennuksessa vähän alle 20 ja tuoteteollisuudessa alle 15. Luku saadaan laskemalla, kuinka monta tapaturmaa sattuu miljoonaa työtuntia kohden.

Eniten rakennusalalla ovat vähentyneet vakavat tapaturmat, sormi- ja silmävammat ja putoamiset. Sen sijaan lieviä tapaturmia, kuten kompastumisia ja liukastumisia, tapahtuu edelleen melkein yhtä paljon.

Ilmapiiri on muuttunut

Myönteinen kehitys on monen tekijän summa. Suojavarusteet ovat kehittyneet ja niiden käyttö on lisääntynyt. Myös ilmapiirissä on tapahtunut muutos: johto on sitoutunut työturvallisuuden edistämiseen ja myös työntekijät antavat sille arvoa.

Työterveyslaitoksen tutkija Eero Lantto toteaa, että tehokkaita perinteisiä keinoja työtapaturmien ehkäisyssä ovat hyvä työhönopastus sekä erilaiset väliintulot ja kampanjat. Niillä on kuitenkin vaikea saavuttaa pysyviä vaikutuksia.

Menetelmistä tehokkaimmat liittyvät Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tuula Räsäsen mukaan inhimillisten tekijöiden parempaan huomioon ottamiseen.

”Työturvallisuus tulee ottaa huomioon jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Turvallisuutta selkeästi vahvistavat tekijät tulee toteuttaa työmailla ensimmäiseksi. Turvallisuusvaatimusten lisäksi on huomioitava vastuut ja roolit”, Räsänen toteaa.

Hän lisää, että suunnittelun lisäksi on panostettava alati muuttuvien tilanteiden hallintaan. Myöskään viestintää ei saa unohtaa. Yhteisen ymmärryksen luominen työmaan tilanteesta parantaa selkeästi työturvallisuutta.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Sinnikkyys tuo tulosta”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi