Viidennen kerroksen runkoelementit asettuvat paikoilleen monisukupolvikorttelin talossa Jyväskylän Kankaalla maaliskuussa 2020. Kuva: Ilona Savitie
Järjestöjulkaisu

Näin nolla tapaturmaa toteutuu

Rakennusteollisuus RT asetti kymmenen vuotta sitten tavoitteekseen vähentää työtapaturmat minimiin jäsenistönsä työpaikoilla vuoteen 2020 mennessä. Lapti, Telinekataja ja Icopal Katto kertovat, miten heillä päästiin nollaan saakka.

Kirjoittaja(t)

RT:n jäsenyritysten keskimääräinen tapaturmataajuus oli viime vuonna 19,5. Vaikka se on reilusti vähemmän kuin koko rakennusalalla, on nollaan tapaturmaan vielä matkaa.

Vain nostokurki liikehtii ylhäisessä yksinäisyydessään työmaan yllä Jyväskylän keskustan laidalla, Kankaan uudella asuinalueella. Työmaa näyttää autiolta, mutta seinien sisällä tapahtuu parhaillaan paljonkin.

Tekeillä on yhteisöllinen monisukupolvikortteli, jonka pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Lapti Oy. Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Koas ja varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso rakennuttavat 170 asunnon kiinteistön. Se käsittää 166 asuntoa opiskelijoille ja ikäihmisille sekä useita yhteiskäyttötiloja. Kerroksia on kahdeksan.

Rakentaminen alkoi elokuussa 2019, valmista pitäisi olla vuoden 2021 alkupuolella.

Työmaalla työturvallisuus on hiottu huippuunsa. Pääurakoitsija Lapti on yksi esimerkki yrityksistä, jotka viime vuonna saavuttivat nolla tapaturmaa -tavoitteen: nollatulos saavutettiin kokonaisilla toimialueilla Keski- ja Etelä-Suomessa.

Maaliskuussa 2020 talo on päältä katsoen puolivälissä. Neljä kerrosta valmiina, toiset neljä vielä tekeillä. Jo ulko-ovella nähdään pieni mutta turvallisuutta lisäävä ratkaisu, väliaikainen ovikatos kulkuväylän suojana.

Pohjakerroksessa lattiaa valmistellaan betonivalua varten. Portaat johtavat yläkertaan, ja portaikko on verhottu ylös asti terassimatolla liukastumisen estämiseksi. Toisaalta matto myös suojaa portaita kolhuilta rakennusvaiheessa.

Toisessa kerroksessa tehdään ikkuna-asennuksia siististi sisätiloissa. Viidennen kerroksen seinäelementtejä asennetaan toistaiseksi raikkaassa ulkoilmassa.

Pienet valinnat, iso merkitys

Tärkein vinkki työturvallisuuden kohentamiseen on tuttu mutta toimiva: työmaa järjestykseen, kulkuväylät puhtaaksi.

”Kun kulkuväylät ovat kunnossa ja liukkaalla hiekoitetut, sillä pääsee jo pitkälle”, Laptin työpäällikkö Juha Manninen toteaa.

Kaikissa Jyväskylän rakennuskohteissa Lapti käyttää verkkokaiteita vanhan lankkukaiteen sijasta, ja runkoelementtiin on jo tehtaalla kiinnitetty ikkuna-aukon suojakaiteet.

”Putoamissuojaus on täällä pyritty hoitamaan sataprosenttisesti. Työmaa on siisti ja osastoitu. Rakennustelineet tehdään työn edetessä kerrosta korkeammalle kuin talon ulkoseinä”, työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen listaa kohteen erityispiirteitä.

”Pyrimme myös tekemään sellaisia työvaiheita maassa, joita normaalisti tehdään korkealla. Muutamassa kohteessa on nyt tehty vesikatto valmiiksi alhaalla ja nostettu se nosturilla ylös”, Manninen sanoo.

Näin katto valmistuu aiemmin ja saadaan saman tien valmiin rungon päälle.

Jyväskylässä Lapti rakentaa sukupolvikorttelia, jonka turvallisuusnäkökulmia tarkastelevat työnjohtaja Jari Vakkanen, työpäällikkö Juha Manninen sekä työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Kuva: Ilona Savitie

Varusteet turvalliseen työhön

”Vakavan tapaturman riski on nyt työmaalla suurimmillaan, kun käynnissä on runkoasennus, paljon painavia nostoja ja työskentelyä turvavaljaissa. Talon valmistumisvaiheessa tapaturmat ovat yleensä enemmän nilkan nyrjähtämisiä tai muita pienempiä tapaturmia”, työpäällikkö Juha Manninen arvioi tapaturmariskejä.

Tavoitteena Laptissa on kuitenkin uusia nollan tapaturman tulos, tänäkin vuonna.

Turvavarusteiden käytössä sääntöjä kiristetään vuosi toisensa jälkeen. Sillä on ollut hyviä vaikutuksia myös Laptilla: varrelliset turvakengät ovat nyt työmaalla pakolliset, ja nilkan nyrjähtämiset onkin saatu nollaan. Silmiin kohdistuvat tapaturmat on kitketty pois, viiltovahingot lähes nollatasolle.

Vuodenvaihteessa Lapti otti käyttöön oman järjestelmän, johon kirjataan kaikki omat ja aliurakoitsijoiden tapaturmat. Kaikista tapaturmista ja havainnoista tiedotetaan avoimesti koko yrityksen väelle. Hyvät havainnot naapurityömaalta toimivat motivaattorina pistää myös oman tontin käytännöt kuntoon.

Viereisen rakennuksen päiväkoti on niin lähellä, että päiväkodin pihan poikki on täytynyt rakentaa väliaikainen aita ja turva-alue, jotta nostokurki ei kääntyessään ulotu päiväkodin pihan yläpuolelle. Päiväkodin käyttöön puolestaan lainattiin kulmaa työmaan omasta tontista, ja aidattiin se lasten ulkoilulle turvalliseksi.

”Turvallisuus ei lopu siihen työmaan omaan aitaan”, Juha Manninen toteaa.

Yritys suurenee, tapaturmat vähenee

Nouseva ja laskeva linja risteävät Laptin tilastossa. Tapaturmataajuuden keskiarvo kaikilla Laptin toimialueilla on laskenut, vaikka samaan aikaan työntekijöiden määrä ja liikevaihtokin ovat kasvaneet reilusti. Kun viisi vuotta sitten Laptin valtakunnallinen tapaturmataajuus oli hieman yli 40, vuonna 2019 se oli 15,24. Henkilömäärä on samaan aikaan kasvanut 280:sta kuuteensataan.

”Myös vakavien tapaturmien määrä on laskenut”, Moilanen sanoo.

Muissakin RT:n jäsenyrityksissä tapaturmataajuus on matalampi kuin koko rakennusalalla yleensä. Vakavia tapaturmia on saatu vähemmäksi erityisen hyvin. Niitä, ja kuolemaan johtavia tapaturmia, sattuu kuitenkin edelleen.

”Rakentamisen määrät ainakin olivat valtavat viime vuonna”, Juha Manninen pohtii taustatekijöitä vakaville onnettomuuksille.

Manninen jää hetkeksi miettimään sattuman osuutta. Kuinka paljon hyvä tuuri voi vaikuttaa siihen, miksi jossain yrityksessä saavutetaan nollatulos tapaturmissa ja toisessa yrityksessä tapaturmia silti sattuu?

”On kuitenkin hirveän paljon niitä yrityksiä, jotka tekevät asiat ihan oikein, joissa työvoima on ammattitaitoista ja tiedostaa turvallisuusriskit, mutta silti tulee tapaturmia.”

Turvallisuus, joukko oikeita valintoja

Miten paljon satsaus työturvallisuuteen maksaa? Telinekataja pääsi työtapaturmissa nollatulokseen oman henkilöstön osalta viime vuonna. Aluejohtaja Mikko Tammihovi kertoo, että yrityksen sisäiseen työturvallisuuskoulutukseen käytetään 1,5 prosenttia koko vuoden työajasta. Monissa työmaakohteissa lisänä tulevat teollisuuden tai rakennustyömaan omat perehdytykset ja kulkulupakoulutukset. Niiden määrä voi vuositalolla olla oman yrityksen tarjoamaa koulutusta suurempi.

”Henkilökohtaisista suojaimista arvokkain yksittäinen hankinta on turvavaljas, ja olemmekin tutkineet vaihtoehtoja vaimennushihnan vaihdettavalle suojaukselle. Likaisissa oloissa hihnojen käyttöikää saataisiin näin pidennettyä ja kustannus pysyisi paremmin hallinnassa”, Tammihovi kertoo.

Erilaisiin suojaimiin yritys käyttää keskimäärin 400–500 euroa henkilöä kohti vuodessa. Alihankkijoille Telinekataja tarjoaa kypärät sekä huomiovärilliset työasut kesä- ja talvikäyttöön.

Viime vuonna yrityksessä valmistui sähköinen e-Telinekataja-perehdytys, joka on tämän vuoden aikana tarkoitus lanseerata koko alihankkijaverkostolle. Samoin kuin Laptilla, myös Telinekatajalla on lisäksi luotu oma mobiili työkalu, jolla saadaan turvallisuushavaintojen tekeminen kaikille työntekijöille mahdollisimman helpoksi.

Tee turvallisuus helpoksi

Isossa osassa työturvallisuutta on työntekijän oma vastuu. Tammihovi näkee, että olosuhteet ja työvälineet on tehtävä jo suunnittelussa ja työtä johtaessa niin toimiviksi, että työtä on helppo tehdä turvallisesti.

Työntekijällä on oltava helpot ja mukavat henkilösuojaimet, tieto riskeistä ja siitä mitä häneltä odotetaan sekä tuntuma eri vaihtoehtoihin ja niiden seurauksiin.

”Turvallisuus koostuu joukosta oikeita valintoja eri tilanteissa. Tapaturmat puolestaan johtuvat usein väärästä valinnasta”, Tammihovi pohtii.

”Yleisohjeena sanoisin, että tee oikean valinnan tekemisestä mahdollisimman helppoa ja miellyttävää.”

Telinekatajan alkuvuosi on ollut lupaava, sekä oman henkilöstön että alihankkijoiden osalta. Nollalinjalla oman henkilöstön keskuudessa voitaisiin tätä vauhtia jatkaa myös vuosi 2020.

”Näyttää siltä, että nollatulos voidaan uusia. Toki on muistettava, että edellisen vuoden onnistuminen ei tee kuluvasta vuodesta yhtään helpompaa eikä edellisen vuoden painolasti vaikuta tähän vuoteen. Liikkeelle lähdetään aina nollasta”, Tammihovi toteaa.

Nolla tapaturmaa katonharjalla

Kattojen korkeuksissa työturvallisuus on ykkösasia. Katto- ja vedeneristysalalla toimiva Icopal Katto Oy saavutti nollan tapaturman tuloksen viime vuonna lähes kaikilla toimialueillaan Suomessa, 10 alueella 12:sta. Nollaan pääsi myös yrityksen infrarakentamisen liiketoiminta.

”Meillä työturvallisuus on koko asennusliiketoiminnan keskiössä. Kaikki työmme ovat korkean riskin töitä, ja kaikki tehdään manuaalisena miestyönä. Jos työtä ei voi tehdä turvallisesti, sitä ei tehdä – eli tehdään sitten, kun olosuhteet on saatu turvalliseksi”, Icopal Katto Oy:n toimitusjohtaja Juha Leppänen summaa.

Keinoja hyvään tulokseen on paljon, ja Icopalilla sitoudutaan turvallisuusasioihin täydellä arsenaalilla. Asennekasvatus, kannustaminen ja palkitseminen, ammattitaito, havainnointi, raportointi ja asioiden yhteinen käsittely, sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen sekä benchmarkkaus eli vertaisarviointi konsernin brittiläiseen ja amerikkalaiseen työturvallisuuskulttuuriin. Leppäsen mukaan muiden maiden vielä tiukempaan turvallisuuskulttuuriin vertaamisesta Suomen yhtiö on saanut paljon hyödyllistä oppia.

Koko Suomen yhtiössä poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui kolme. Se tuotti tapaturmataajuudeksi lukeman 7,47. Parempaan pyritään silti, muiden maiden tuloksiin verraten.

”Koko BMI Group -konsernissa tapaturmataajuus oli 0,41. Se kattaa noin 18 000 työntekijää, 180 tehdasta ja asennusliikentoiminnan kaikissa Pohjoismaissa”, Leppänen vertaa.

Ikkuna-asennukset ovat käynnissä toisessa kerroksessa opiskelija-asuntojen siivessä. Kuvat: Ilona Savitie
Helppo, halpa ja toimiva ratkaisu: terassimatto portaikossa suojaa työntekijää liukastumiselta ja portaita naarmuilta työmaavaiheessa.
Rakennustelineet nostetaan tässä kohteessa kerros kerrallaan paikalleen. Telineet ovat aina yhden kerroksen runkoelementtejä edellä.
Työmaalle on hyvä siirtyä katetun kulkuväylän kautta. Ovikatos suojaa työntekijöitä liukastumiselta talvisella pihamaalla.
Telinekataja koulutti työntekijöitään turvalliseen työskentelyyn telinesertifikaattikoulutuksessa Vantaalla maaliskuussa 2019.
Laptin viidestä toiminta-alueesta nolla tapaturmaa -tuloksen saivat vuonna 2019 kaksi aluetta, Keski-Suomi ja Etelä-Suomi. Se tarkoittaa yhteensä reilua pariakymmentä työmaata, joilla kaikilla saavutettiin nollalukema.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi