Tietomallin voi määritellä yksinkertaisimmillaan digitaalisessa muodossa olevan suunnitelman kokonaisuudeksi, joka on helposti jaettavissa osapuolten kesken. Niin toteaa Skanskan kehityspäällikkö ja Rakennusteollisuus RT:n digiryhmän puheenjohtaja, TkT Miro Ristimäki. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat digitalisaatio ja tietomallintaminen.
Tietomalleista haluttaisiin saada irti kaikki niissä piilevä potentiaali. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tiedon ja käsitteiden vakiointia, mutta sen lisäksi tarvitaan vielä jotain muuta.
”Kaikki lähtee käyttäjistä, ihmisistä. Tietomallien hyödyntäminen edellyttää toimintatapamuutosta”, toteaa Ristimäki.
Ristimäki toivoo enemmän ymmärrystä siitä, että tietomalli on yhtä kuin suunnitelma, ei mikään erillinen osa suunnitteluprosessia tai vain erillinen yksittäinen työkalu.
Infrarakentamisessakin voidaan petrata
”Parhaimmillaan tietomallit nopeuttavat infrahankkeiden suunnittelua, rakentamista ja tehostavat myös ylläpitoa”, lausuu Helsingin kaupungilla projektipäällikkönä työskentelevä arkkitehti, DI Annina Lehikoinen.
Infrahankkeiden suunnittelussa ja projektinjohdossa töitä tehneellä Lehikoisella on pitkä kokemus tietomalleista. Tietomalleja ei tänä päivänä osata hänen mielestään vielä täysin hyödyntää, vaan hankkeissa tehdään tuplatyötä.
”Suunnitelmat voitaisiin tehdä kokonaan tietomallipohjaisesti, mutta nykyisin laaditaan vielä piirustukset ihan kaikesta.”
Lehikoinen lisää, että esimerkiksi katusuunnitelmista on oltava nähtäville asetettavat piirustukset. Mutta miksi tietomallit eivät riitä rakentamisen hankinnassa, hän kysyy.
Tietomallit helpottavat esimerkiksi rakennuslupakäytänteitä. Ristimäki näkee tietomalleissa valtavasti mahdollisuuksia myös vastattaessa rakentamiseen ja rakennetun ympäristön koko elinkaareen kohdistuviin ympäristövastuullisuusvaatimuksiin.
Tiedon ja käsitteiden vakioinnissa on tekemistä, korostaa Ristimäki. Ongelmia seuraa, mikäli tietosisältöä, esimerkiksi objektien nimiä, ei ole vakioitu ja koneluettavuuden hyödyt jäävät saamatta.
”Tietomallin avulla voi laskea materiaalintarpeen, mutta jos vaikkapa ovet on nimetty väärin, malliin ei voida luottaa. Tehokas toimintatapa jää silloin hyödyntämättä.”
Paperi ei enää vaihtoehto
Kaikessa kehitystyössä ydin on ihmisessä, teknologia on toissijaista. Myös tietomallien hyödyntäminen edellyttää muutosjohtamista ja tekijöiltä jatkuvaa oppimista, Ristimäki korostaa.
”Yrityksissä voi olla tietomallikoordinaattoreita. Homma ei kuitenkaan saa mennä niin, että muut jättävät tietomallivastuun koordinaattoreille ja ajattelevat, että katsotaan me näitä paperisuunnitelmia.”
Tietomallien vakiointiin liittyvää kehitystyötä tekee buildingSMART Finland -verkosto, jolla on käynnissä hankeohjelman valmistelu.
”Pidemmän aikavälin yhteisrahoitteisella hankkeella tavoitellaan rakennetulle ympäristölle yhteen toimivaa ja vakioitua digitaalista perustaa. Se tarkoittaa muun muassa tietomallivaatimusten vakiointia, sanastojen uudistamista sekä muutosjohtamisen käytäntöjen luomista”, buildingSMART Finlandin toiminnanjohtaja Tommi Arola kuvaa.
Lisätietoja tietomallintamisen yhteistyöfoorumista: buildingsmart.fi