Kuvat: Jyrki Vesa
Järjestöjulkaisu

Vähähiilisyyden arviointimenetelmään kaivataan selkeyttä

Tulevaisuudessa ilmastoselvitys ja siihen liittyvä vähähiilisyyden arviointi ovat nousemassa rakennusluvan saamisen ehdoksi lainsäädännön uudistusten myötä. Skanska ja YIT ovat jo lähteneet testaamaan hiilijalanjälkilaskentaa ennen sen tuloa pakolliseksi.

Kirjoittaja(t)

Suomi suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Se tuo lähivuosina uudistuksia maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä uusia asetuksia vähähiilisyyden arvioinnista ja mahdollisesti siihen liittyvistä raja-arvoista.

Skanska ja YIT lähtivät pilotoimaan ympäristöministeriön luonnostelemaa vähähiilisyyden arviointimenetelmää vuonna 2020. Yhteisen laskentamenetelmän tulo rakennusalalle nähdään molemmissa yhtiöissä positiivisena asiana. Käytännön testaus on kuitenkin osoittanut, että arviointimenetelmää täytyy vielä kehittää.

Skanskassa hiilijalanjälkilaskentaa on tehty 7–8 kohteessa, joiden joukossa oli  muun muassa asuntokohteita ja kouluja. Omasta henkilöstöstä koulutettiin 15–20 hengen porukka laskelmien tekoon. Lisäksi sisäinen elinkaariarviointia suorittava LCA-verkosto kehittää laskennan prosesseja ja seuraa lainsäädännön kehittymistä.

”Hiilijalanjäljen laskemismenetelmää ja laskentaohjetta tulisi edelleen selkiyttää. Nyt eri laskijat saavat samoilla ohjeilla erilaisia tuloksia samasta kohteesta”, laskennan kehityspäällikkö Rickhard Ekman sanoo.

Maaliskuun 2021 alussa kokeilukäyttöön avattu rakentamisen päästötietokanta tuo osittain apua ongelmaan. Laskennassa käytetään ensisijaisesti materiaalien omia EPD-ympäristöselosteita tai jos niitä ei ole saatavilla, päästötietokannan yleisiä arvoja.

Täsmennyksiä kaivataan

Skanskassa toivotaan, että arviointimenetelmässä pystyttäisiin huomioimaan paremmin rakennusalan määrälaskentastandardeja. Se nopeuttaisi ja helpottaisi hiilijalanjälkilaskentaa.

Rakennuslupavaiheessa laskentaa tehdään tyypillisesti rakennetyyppien pohjalta eli tarkastellaan erilaisia julkisivuja, sisäseiniä ja välipohjia.

”Päästötietokannassa voisi olla valmiina esimerkiksi 40–60 yleisintä rakennetyyppiä, mikä nopeuttaisi laskentaa”, Ekman ehdottaa.

Myös talotekniikan arvoille kaivataan täsmennyksiä ja useampia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmanvaihto voidaan toteuttaa asuinkerrostaloissa huoneistokohtaisesti tai keskitetysti.

”Tietokannassa voisi olla muutamia yleisimpiä ratkaisuja. Esimerkiksi korjausrakentamisen kohteissa talotekniikan päästöjen vaikutus on suhteessa suurempi kuin uudiskohteissa”, ympäristöpäällikkö Hanna-Maija Tikka sanoo.

YIT:n As. Oy Espoon Tankan kohteessa on testattu vähähiilisen ontelolaatan käyttöä muun muassa märkätiloissa.
Skanska lähti pilotoimaan ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmää viime vuonna. Ku-vassa Finnoon uuteen kaupunginosaan valmistumaisillaan oleva As. Oy Espoon Reimari.

Jokainen hanke tekee  laskelmat itse

YIT:ssä suunnitteluvaiheen vähähiilisyyslaskentaa alettiin tehdä systemaattisesti kaikissa omissa rakennushankkeissa vuoden 2020 alussa. Vuoden aikana laskentaa tehtiin yli 50 hankkeessa.

Hiilijalanjälkilaskelmia on tehty suomalaisissa kohteissa ympäristöministeriön arviointimenetelmäluonnoksella. Baltiaan ja Venäjälle rakennetuissa kohteissa on hyödynnetty eurooppalaisiin EN-standardeihin pohjautuvaa Level(s)-menetelmää eli Euroopan komission menetelmää, johon ympäristöministeriönkin menetelmä nojaa.

”Suurin ero laskelmissa syntyy rakennuksen käytönaikaisesta energiasta. Level(s)issä ei ole samanlaista energian vähennystrendiä eli päästöjen pienentymisskenaariota kuin ympäristöministeriön menetelmässä”, kehityspäällikkö Elina Virolainen sanoo.

YIT:ssä jokainen asuntorakentamisen hanke tekee laskennan itse. Näin osaaminen laskentamenetelmien käytöstä leviää laajasti yrityksen sisällä. Samalla vähähiilisyysajattelu kiinnittyy konkreettisesti työmaiden arkeen ja antaa hyvää pohjaa aikaan, jolloin laskelmien teosta tulee pakollista.

Testissä vähähiilinen ontelolaatta

YIT:n eri hankkeissa on tehty vertailuja ja rinnakkaisia laskelmia, miten esimerkiksi julkisivumateriaalin tai lämmitysjärjestelmän vaihto vaikuttaa laskelmien lopputulokseen.

”Olemme etsimässä materiaaleja, joita käytetään paljon ja joilla olisi siksi vaikutusta. Halu­amme myös kannustaa materiaalintoimittajia kehittämään uusia tuotteita”, Virolainen sanoo.

YIT on testannut esimerkiksi Consolis Parman vähähiilistä ontelolaattaa asuinkerrostalossa perinteisten ontelolaattojen vieressä sekä märkätilassa.

”Kyseessä oli uusien laattojen ensimmäinen asennus todelliseen kohteeseen. Halusimme testata muun muassa asennettavuutta, tasoitteen kiinnittymistä ja laatan käyristymistä asennuksen jälkeen, ennen kuin mahdollisesti otamme tuotetta laajemmin käyttöön”, Virolainen jatkaa.

Uuden laattatuotesarjan hiilidioksidipäästöjä kuvataan yli 40 prosenttia pienemmiksi tavallisiin ontelolaattoihin verrattuna. Consolis Parman mukaan päästöjen leikkaus perustuu materiaali- ja tuotantotekniseen innovaatioon.

”Toimintaympäristöä ei kukaan voi yksin muuttaa. Hyvä lopputulos syntyy, kun materiaalin toimittajan, rakennusliikkeiden ja tilaajan tavoitteet vievät kaikki samaan suuntaan.”

Skanska ja Helen toteuttavat yhdessä Helsingin Kruunuvuoren uuden asuinalueen kallioluoliin energian kausivaraston, jonka ansiosta asuinalueen käytönaikainen hiilijalanjälki tulee olemaan merkittävästi normaalia pienempi. ”Kausivaraston kapasiteetti riittää kattamaan jopa kolmanneksen koko Kruunuvuoren alueen lämmitysenergiantarpeesta. Kyseessä on siis energiaratkaisu, jolla on alueen lämmitysenergian-tarpeen kannalta todellista merkitystä”, iloitsee Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen yhdessä projektinjohtaja Christian Airaksen kanssa. Kausivarasto hyödyntää auringon lämmittämää merivettä ja asuinrakennusten kierrätyslämpöä. Kuva: Skanska

Päästökertoimilla on iso merkitys

Myös Rakennusteolllisuus RT:n KEKRI-hankkeessa on tarkasteltu ehdotusta hiilijalanjäljen arviointimenetelmäksi ja tuotettu tietoa sen laadun, luotettavuuden ja hyväksyttävyyden parantamiseksi. Jatkossa laskelmia täsmennetään päivitetyllä arviointimenetelmällä.

”Energiatuotannon päästökertoimet, laskentajakson pituus ja lämmitysmuoto ovat laskennassa merkittävimpiä tekijöitä ja vaikuttavat eniten hiilijalanjäljen kokoon. Rakennusmateriaaleillakin on vaikutusta, mutta ei niin paljon kuin yleisesti ajatellaan”, asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.

Ympäristöministeriön arviointimenetelmäluonnoksessa laskentajakso on asetettu 50 vuoteen kuten muissakin Pohjoismaissa.

Energiatuotannon päästökertoimet määritellään poliittisilla päätöksillä. Päästötietokannassa sähkön ja kaukolämmön kertoimet ovat tällä hetkellä suunnilleen samat, mutta ero kasvaa tulevaisuudessa sähkön hyväksi. Oletus on, että energiantuotanto on tulevaisuudessa lähes päästötöntä.

”Tämä linjaus ei saisi johtaa energiatehokkuudesta tinkimiseen. Ei tuulisähköäkään kannata tuhlata”, Kemppainen painottaa.

E-lukulaskentaa kannattaisi Kemppaisen mukaan suunnata nimenomaan energiatehokkuuteen ja poistaa siitä ympäristöarvioinnin osuus, joka hoituu jatkossa ilmastoselvityksen kautta.

”Jotta E-lukulaskennasta saataisiin energiatehokkuutta paremmin mittaava, tulisi sen olla materiaali- ja teknologianeutraali. Tämä tarkoittaisi massiivipuurakentamisen helpotusten ja energiamuotojen kertoimien poistamista.”

Havainnekuva: Helen

Raja-arvot vasta myöhemmin

KEKRI-hankkeen, Skanskan ja YIT:n tulokset arviointimenetelmän testaamisesta ovat samansuuntaisia. Ilmastoselvityksen tekijöille ehdotetaan yhtenäisiä pätevyysvaatimuksia, jotta voidaan varmistaa laskelmien luotettavuus ja vertailukelpoisuus.

Ohjeiden selkiytystä kaivataan muun muassa siihen, miten lämmittämättömät ja puolilämpimät tilat huomioidaan tai miten lasketaan, jos jokin piharakennus tai pysäköintialue on yhteinen useammille rakennuskohteille.

Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa, millaisia raja-arvoja lainsäädännön uudistus tuo mukanaan ja mitä raja-arvojen rikkomisesta seuraa. Rakennusalan toimijoiden mukaan raja-arvoja ei tulisi määritellä, ennen kuin lopullista arviointimenetelmää on testattu riittävästi erilaisiin rakennuskohteisiin ja rakennustyyppeihin.

Kaavoitusmääräykset ovat erilaisia eri kohteissa. Perustusten päästöt vaihtelevat oleellisesti, jos rakentaa suolle tai kalliolle. Perustusratkaisut vaikuttavat myös rungon rakenteisiin.

Tontti ei välttämättä mahdollista maalämmön käyttöä. Rakentamisen viivästyminen kesästä talveen esimerkiksi valituskierroksen seurauksena voi nostaa todellisia päästöjä ennakkoarvioon verrattuna.

”Ruotsissa ilmastoselvityksen tekeminen tulee pakolliseksi ensi vuonna, mutta raja-arvot asetetaan vasta 2028. Tässä asiassa kannattaisi seurata Ruotsin esimerkkiä”, Kemppainen sanoo.

Vähähiilisyys tulee vähitellen asuntomarkkinoille

Asuntomarkkinoilla sijainti ja hinta ovat edelleen keskeisiä asioita. Skanskan Hanna-Maija Tikan ja YIT:n Elina Virolaisen mukaan kuluttajien kiinnostus kestävää elämäntapaa kohtaan on nousussa. Asuntojen ostajia kiinnostavat muun muassa kierrätysasiat, sähköautojen lataamispaikat ja taloyhtiöiden energiaratkaisut.

Julkisissa hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja ilmastonäkökulmia vaihtelevasti laatukriteereissä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tekemässä Ruskeasuon varikon kilpailutuksessa ympäristöasioilla oli iso painoarvo.

”Kotimaisilla eläkesijoitusyhtiöillä on hyvin edistykselliset ilmastotavoitteet, ja käymme heidän kanssaan hyvää vuoropuhelua rakennusten vähähiilisyyden edistämisestä. Mutta on myös paljon investoreita, joilla hiilineutraalius ei vielä toistaiseksi näy prioriteeteissa”, Tikka sanoo.

Kansallisella tasolla täytyy tehdä vielä paljon, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Skanska ja YIT toivovat kannusteita vähähiilisyyttä edistävien ratkaisuiden pilotointiin.

”Näin voitaisiin kerätä tietoa kustannustehokkaista tavoista saavuttaa päästövähennyksiä ilman, että samalla vaarannetaan muita rakentamisen laatuun liittyviä tekijöitä. Tieto voisi olla koko rakennusalan käytettävissä”, Tikka ehdottaa.


Päästötietokanta tukee vähähiilisyyden arviointia

Päästötietokantaan on koottu Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien ja palveluiden keskimääräisiä päästötietoja. Tavoitteena on yhdenmukaistaa rakennusten koko elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten laskentaa ja edistää vähähiilistä rakentamista.

Kansallinen tietokanta mahdollistaa hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennan. Hiilikädenjälki viittaa positiivisiin ilmastovaikutuksiin, jotka olisivat jääneet syntymättä ilman rakennusta. Vakiintunutta määritelmää ja laskentatapaa hiilikädenjäljelle ei kuitenkaan vielä ole olemassa.

Maksuttoman co2data.fi-tietokannan on tehnyt Suomen ympäristökeskus SYKE tiiviissä yhteistyössä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa. Päästötietokanta julkistettiin maaliskuussa 2021.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vähähiilisyyden arviointimenetelmään kaivataan selkeyttä”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi