EU:ssa tehostetaan korruption ja petosten torjuntaa direktiivillä, johon perustuva kansallinen laki pyritään saamaan Suomessa voimaan 2022. Jos henkilö havaitsee työnsä yhteydessä väärinkäytöksiä, lailla halutaan varmistaa turvallinen tapa ilmoittaa niistä. Tämä mahdollistetaan käytännössä asettamalla kaikille yli 50 henkilöä työllistäville julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille velvoite perustaa ilmoituskanava, johon voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti.
Ilmoituskanavan voi ostaa palveluna. Ilmoitusten käsittelyä ja päätöksentekoa varten organisaation on kuitenkin nimettävä ilmoitusprosessista vastaavat henkilöt ja varmistettava, että heillä on edellytykset toimia tehtävässä. Ilmoituksen tekijälle on vastattava tietyn määräajan kuluessa. Ilmoitukset saattavat myös johtaa selvitystoimiin, jotka on hoidettava lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Väärinkäytöksiin syyllistyneellä saattaa olla valtaa organisaatiossa, eikä hän katso hyvällä toimintansa paljastumista. Siksi lakiin tulee säännökset siitä, ettei ilmoittajiin saa kohdistaa minkäänlaisia kostotoimia. Kostoksi voidaan katsoa esimerkiksi irtisanominen, henkilön siirtäminen toisiin tehtäviin tai muunlainen syrjiminen. Suojaa kostotoimia vastaan saavat omien työntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi alihankkijat ja vuokratyöntekijät.
Tuleva laki kattaa todennäköisesti vain tiettyihin asiaryhmiin liittyvät väärinkäytökset. Listalta löytyvät ainakin julkiset hankinnat, kuluttajansuoja, tuoteturvallisuus ja ympäristönsuojelu. Organisaatio voi kuitenkin itse päättää, voiko kanavaan ilmoittaa myös muista asioista. Tämä voi olla hyödyllistä, sillä on työnantajan etu saada tietää esimerkiksi työturvallisuusmääräysten kiertämisestä tai työpaikkakiusaamisesta.
Organisaation on päätettävä myös, salliiko se ilmoitusten tekemisen kanavaan nimettömänä. Tämä jää luultavasti organisaation itsensä ratkaistavaksi. Kysymys on tärkeä: jos ilmoituksen voi tehdä vain omalla nimellä, se saattaa johtaa siihen, että kynnys ilmoittamiseen muodostuu liian korkeaksi.
Voiko konsernissa olla yhteinen ilmoituskanava?
Samaan konserniin kuuluvilla yhtiöillä voi Suomen sisällä todennäköisesti olla yhteinen ilmoituskanava. Asia kuitenkin monimutkaistuu useissa maissa toimivien konsernien kohdalla.
Ilmoittajansuojalain valmistelun aikana keskustelua on herättänyt, voisivatko saman konsernin yhtiöt hyödyntää yhteistä ilmoituskanavaa. Suomessa toimivalle konsernille tämä luultavasti sallitaan. Samassa maassa toimivan konsernin yhtiöt voivat joka tapauksessa jakaa ilmoitusten vastaanottamiseen ja niiden perusteella toteutettaviin selvityksiin tarkoitettuja resursseja keskenään, koska direktiivi antaa tähän luvan.
Jos konserniin kuitenkin kuuluu tytäryhtiöitä, joilla on kotipaikat eri EU-maissa, yhteinen kanava ei välttämättä ole mahdollinen. Konsernin on ensinnäkin varmistettava, että kunkin maan kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Jokainen maa voi itse ratkaista, miten se pääsee EU-direktiivin määrittelemälle tasolle. Lisäksi osa maista saattaa asettaa kansallisessa lainsäädännössään tiukempia vaatimuksia tai laajentaa ilmoittajansuojan soveltamisalaa direktiiviin nähden.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että eri kokoisille toimijoille on tulossa erilaisia aikarajoja sen suhteen, milloin niiden pitää viimeistään täyttää tulevan lainsäädännön vaatimukset. Yli 50 mutta enintään 249 työntekijää työllistäville organisaatioille saataneen siirtymäaika, joka päättyy 17.12.2023. Yli 250 henkilöä työllistävien organisaatioiden sen sijaan on todennäköisesti mukautettava toimintaansa heti lainsäädännön voimaantulosta lukien. Joillakin toimialoilla ja pörssilistatuissa yhtiöissä on olemassa oma erityissääntelynsä ilmoittajansuojasta ja ilmoituskanavista.
