Kuva: Adobestock
Järjestöjulkaisu

Kauhaan tarttunutta

Unelma laivareitistä Päijänteeltä Suomenlahteen eli 183 vuotta. Nuoret janoavat myönteisiä kokemuksia työelämästä. Infran luvut kylmäävät.

Kirjoittaja(t)

Unohdettu kanava

Saimaan kanava oli menossa suurremonttiin, kun Ukrainan sota muutti suunnitelmat ja hanke peruttiin. Kanavan liikenne siirtyy teille ja raiteille, jotka joutuvat kovalle kulutukselle. Kanavahankkeen 95 miljoonalla eurolla tulee turvata kanavaa käyttäneiden yritysten materiaalivirtojen häiriötön liikkuminen jatkossa.

Harva enää muistaa, että tavarakuormien liikutteluun myös vesireittejä pitkin olisi periaatteessa yhä olemassa vaihtoehtoinenkin ratkaisu. Nenää ei tarvitsisi pistää Ve-
näjän puolelle, mutta kauas historiaan pitää kurottaa.

Loppukesästä 1819 Aleksanteri I kierteli Suomen suuriruhtinaskuntaa. Keisarikunnan rauhallisella luoteiskulmalla oli pitkästä aikaa luvassa runsas sato. Kuten hyvinä aikoina usein, uusia ideoitakin syntyi: joku keksi, että Kymijoen voisi kanavoida.

Jo tuolloin isoja infrahankkeita osattiin haudutella. Kanava-ajatuksiin palattiin vasta 1838, kun luutnantti V. Favorin tutki reittiä Päijänteen ja Suomenlahden välillä. Linjaukseen olisi tarvittu 25 sulkua. Kymijoen kanavointi oli esillä myös valtiopäivillä 1863–1864, mutta päätöstä ei saatu aikaan. 1920-luvulla hanke arvioitiin liian kalliiksi.

Viimeiset merkinnät löytyvät lähihistoriasta. 1990-luvulla ympäristöjärjestöt vastustivat hanketta, ja vuonna 2002 laskettiin, että ei se kannata. Koukataan mieluummin Venäjän kautta.

Jos joskus, niin keväällä 2022 jälkiviisaus on kukkinut. Antaa kukkia vaan.

Kymijoen kanava olisi tarjonnut vesireitin Päijänteeltä Suomenlahteen. Sulut olisivat olleet Kimolassa, Voikkaalla, Kymintehtaalla, Keltissä, Myllykoskella, Anjalassa sekä Kotkan alueella Juurikorvessa ja Ylänummessa. Kuva: Wikimedia Commons

Puhu nuorelle hyvää työstä

”Jokainen voi vaikuttaa siihen, onko kokemus työstä hyvä vai lannistava. Millainen mielikuva nuorelle syntyy, kun puhumme työstä – onko työ mukavaa, hauskaa ja innostavaa – jotain, jota on syytä odottaa? Puhutaan nuorille hyvää työstä”, Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä haastaa. Järvelä puhui TAT Nuorten tulevaisuusraportin julkistuksessa toukokuun lopussa. Raportin taustakyselyyn vastasi yli 6 400 yläkoulu- ja lukioikäistä.

Myönteisen työskentelyilmapiirin merkitys on kasvanut. Epävarmuuden ja etätyön keskellä nuoret kaipaavat vakautta, turvallisuutta ja hyviä työkavereita. Töitä halutaan tehdä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Vähiten tärkeänä työelämässä nuoret pitävät mahdollisuutta tehdä etätöitä.

Pandemia-arjessa puskeneita vanhempia seurattuaan nuorten käsitys työelämästä on saanut tummiakin sävyjä: korona-aikana pelko työelämän raskaudesta näyttää selvästi kasvaneen.

Moni aloittaa näinä päivinä ensimmäisessä kesätyössä. Tarjoamalla nuorille hyviä kokemuksia ja oivalluksia työelämästä voidaan parantaa mielikuvia toimialasta ja jopa ehkäistä yhteiskunnan eriytymiskehitystä. Kuva: 123RF

Infraa lukuina

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi