”Luokitus tuo betoninvalmistajat samalle viivalle. Aiemmin jokainen on tehnyt vähähiilisyyslaskelmia vähän omalla tavallaan ja yhteistä ankkuripistettä ei ole ollut”, valmisbetoniyksikön johtaja Markus Haatainen Lujabetonilta sanoo.
Ensisijaisesti valmisbetoneille tarkoitettu BY-vähähiilisyysluokitus toimii jatkossa rakennuttajan ja suunnittelijan apuvälineenä. Suunnitteluvaiheessa voi sen avulla helposti laskea, mitkä ovat valettavan rakenteen CO2-päästöt. Taulukosta näkee myös suuntaa antavasti, miten kunkin lujuusluokan valmisbetonia on tällä hetkellä saatavilla vähähiilisempänä.
Laskelmien pohjalta suunnittelija voi kysyä betonin valmistajilta, saisiko heiltä tietyn GWP-luokan betonia. Valmistajat kertovat, mikä onnistuu käytännössä ja mitä se maksaa.
”Tämä helpottaa ja selkiyttää tekemistä koko rakentamisen ketjulle. Toistaiseksi luokitus koskee vain valmisbetonia. Betonielementtien tilanne on monimutkaisempi”, Haatainen sanoo.
Työryhmä kasasi luokittelun
Luokituksen työstäminen sai alkunsa, kun Betoniyhdistykselle alkoi tulla kysymyksiä vähähiilisestä rakentamisesta. Yhdistys julkaisee ohjeistuksia ja betonialan hyvää rakentamistapaa kehittävää aineistoa, joten luokituksen työstäminen tuntui luontevalta.
Betoniyhdistyksen lisäksi vähähiilisyysluokituksen tekoon tulivat mukaan Betoniteollisuus ja Aalto-yliopisto. Laaja-alainen työryhmä ohjasi työskentelyä.
”Mukana oli esimerkiksi suunnittelijoita, betonin valmistajia, Helsingin kaupunki ja ympäristöministeriö. Kokouksissa päästiin hyvinkin rakentavaan vuoropuheluun”, työryhmässä mukana ollut Haatainen kertoo.
Luokitus tehtiin vuosien 2021–2022 aikana, ja se julkaistiin kesällä 2022. Työskentelyyn kului aikaa noin vuoden verran.
”Työryhmiin ei aina tahdo löytyä porukkaa, koska niissä työskennellään oman työn ohessa. Asian merkityksestä kertoo, että tässä oli iso porukka mukana”, Haatainen pohtii.
Paineet päästövähennyksiin kasvavat
Lähitulevaisuudessa rakennusalan päästöjen vähentämistä kirittävät uudisrakennusten päästörajoitukset. Tulevassa rakentamislaissa vaaditaan ilmastoselvityksen tekoa ja asetetaan rakennuksille lupavaiheessa hiilikatto.
Se tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa tarvitaan tietoja eri rakennusmateriaalien CO2-päästöistä. Ilmastoselvityksen piiriin kuuluvat rakennuksen energian käytön lisäksi myös rakennustuotteiden valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.
Paineita päästöjen vähentämiseen tuo myös EU:n päästökauppa. Ilmaiset päästöoikeudet vähenevät koko ajan, ja päästöoikeuksien hinta on lähtenyt nousuun. Lisäksi EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä tuo omat vaikutuksensa.
Taksonomian avulla luodaan kriteeristö sille, millainen liiketoiminta on kestävää ympäristön kannalta. Suurempi rakennushanke voi tulevaisuudessa jäädä ilman rahoitusta, jos katsotaan, ettei kohde täytä taksonomian kestävän kehityksen vaatimuksia.
Vähähiilistä betonia kysytään päivittäin
Vähähiilisyys näkyy jo nyt betoninvalmistajan arjessa päivittäin, vaikka vähähiilisen betonin kokonaisvolyymi on vielä toistaiseksi ykkösprosentteja koko valmisbetonin tuotannosta.
Suunnittelijat ovat yhteyksissä ja kysyvät, miten vähähiilisen betonin käyttö eroaa tavallisen betonin käytöstä. Myös se askarruttaa, onko vähäpäästöinen betoni jotenkin erilaista normaalipäästöiseen verrattuna.
”Vastaamme yleensä kysymällä, mitä olet tekemässä ja milloin. Vastaukset riippuvat siitä, millaista valua tehdään ja missä olosuhteissa”, Haatainen sanoo.
Esimerkiksi vähähiilisen betonin lujuudenkehitys on vähän hitaampaa kuin normaalibetonilla, jos valu tehdään viileissä olosuhteissa. Vähähiilisessä betonissa käytetään paljon seosaineita, mikä hidastaa lujuuden kehitystä.
”Kun tehdään paksuja rakenteita, kuten paalulaattoja, lämpimissä olosuhteissa, vähähiilinen betoni on jopa parempaa perinteiseen betoniin verrattuna. Lujuus kehittyy tasaisesti eikä tule liikalämpenemisongelmaa”, hän täydentää.
Sen sijaan keskitalvella rakennettavan kerrostalon ontelosaumaan Haatainen ei suosittele vähähiilistä betonia.
”Se on haasteellinen kohde, jos ei ole lisälämpöä saatavilla. Myös materiaalia menee tähän rakenteeseen niin vähän, että säästö CO2-puolella on pieni.”
Myös betonielementit kannattaisi luokitella
Sementin valmistuksen CO2-päästöt ovat isot ja se heijastuu suoraan betonin valmistuksen päästöihin. Päästöjen suuruus syntyy valtavista tuotantomääristä. Jos jokaisesta kuutiosta saadaan pienikin säästö, kokonaisvaikutus on merkittävä.
”Vähähiilisyysasiassa kaikki säästöt ovat tärkeitä. Kaikkien tavaran valmistajien ja toimittajien on tärkeää miettiä, miten päästöjä saadaan helpoiten karsittua. Kannattaa kuitenkin pitää maalaisjärki mukana ja huomioida toimintaympäristö”, Haatainen painottaa.
Kestävän rakentamisen ytimessä on rakennusten pitkäikäisyys ja koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät päästöt. Rakennusmateriaaleilla on oma osansa laajemmassa yhtälössä. Suuri merkitys on myös esimerkiksi lämmitystavan valinnalla ja lämmityksestä rakennuksen koko käyttöaikana syntyvistä päästöistä.
Haatainen toivoo, että valmisbetonin vähähiilisyysluokituksen tekijät tarttuvat jatkossa elementtien luokitukseen. Se on astetta haastavampaa, koska elementeissä on mukana myös esimerkiksi teräsosia ja nostolenkkejä. Elementissä voi olla eristettä, ja myös valutekniikka vaikuttaa päästöihin.
”Tähänkin tarvittaisiin vertailukelpoiset arvot, ettei jokainen valmistaja mieti niitä itse. Silloin eri valmistajilla voi olla hyvin erilainen linja ja erilaiset laskelmat”, Haatainen tiivistää.
”Valmisbetonissa muuttuvia tekijöitä on vähän, jolloin päästään hyvin lähelle todellisia päästöjä. Elementeissä muuttujia on niin paljon, että tarkan päästötason määrittämisen vaikeuskerroin kasvaa.”
Rakentajilta Haatainen toivoo ennakointia. Betonin valmistajiin kannattaa olla yhteyksissä jo hyvissä ajoin, kun uusi rakennusprojekti on suunnittelupöydällä.
”Voimme katsoa yhdessä, mikä on mahdollista ja miten vähähiilisen betonin käyttö vaikuttaa työmaan arkeen. Uskon, että kaikki betonin valmistajat ovat valmiita tästä keskustelemaan.”
Luokitus tuo selkeyttä rakennusalalle
BY-vähähiilisyysluokituksen keskeiset ohjeet, taulukot ja laskuri on koottu yhdelle verkkosivulle.
BY-vähähiilisyysluokitus on vapaaehtoinen menetelmä betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda rakennusalalle tuotemerkeistä riippumaton yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisiä betonilaatuja.
”Vähähiilisyysluokituksen teossa pidettiin tärkeänä, että betonin mekaanista kestävyyttä ja säilyvyyttä ohjaavista standardeista ja määräyksistä ei lähdetä tinkimään. Vaikka tehdään vähähiilistä, rakennuksen pitkäikäisyys ja materiaalien säilyvyys ei saa vaarantua, toimitusjohtaja Mirva Vuori Suomen Betoniyhdistyksestä sanoo.
Valmisbetonin vähähiilisyysluokkia merkitään tunnuksella GWP.NN. Alkuosa GWP tulee sanoista global warming potential. Sen jälkeen olevat numerot tarkoittavat betonin päästötasoa referenssitasoon verrattuna.
”Esimerkiksi GWP.85 tarkoittaa, että betonin hiilidioksidipäästöt ovat enintään 85 prosenttia verrattuna referenssitasoon”, Vuori sanoo.
Referenssitaso vastaa suomalaisten betoninvalmistajien keskimääräistä päästötasoa vuonna 2021. Jo puolet valmisbetonista yltää tällä hetkellä referenssitasoon. Lisäksi taulukossa on luokat 85, 70, 55 ja 40 prosentin päästötasoille, ja niitä on mahdollista luoda myöhemmin joustavasti lisää.
Luokitukseen liittyvä materiaali on koottu yhdelle verkkosivulle. Sivulta löytyy betoninvalmistajien käyttöön tehty vähähiilisyyslaskuri sekä käyttöohjeet suunnittelijalle, tilaajalle ja betonin valmistajalle. Sivuille on tallennettu myös vuosittain päivitettävä taustaraportti.
Laskelmien luotettavuus varmistetaan sillä, että päästölaskelmien teko edellyttää betonin valmistajalta sertifiointia ja kolmannen osapuolen valvontaa.
Lue lisää: www.vahahiilinenbetoni.fi