Vetovoima ja pitovoima kulkevat käsi kädessä: molempia tarvitaan, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Liitosta syntyvää supervoimaa tarvitaan enemmän kuin koskaan infra-alalla, jolta poistuu väkeä enemmän kuin uutta tulee tilalle.
Miksi alalle kannattaisi tulla, ja miten sen valinneet saadaan myös jäämään? Kokkolalaisessa Oy Tallqvist Ab:ssä asiaa on pohdittu paljon.
”Infra-ala on ensinnäkin todella monipuolinen työkenttä ihan jo siitä syystä, että rakennamme Suomessa, jossa voi yhtenä päivänä olla +30 ja toisena päivänä -30 astetta. Ylipäätään kahta samanlaista päivää alan ammattilaisille tuskin osuu, vaikka työtehtävä olisi periaatteessa ihan sama”, toimitusjohtaja Gina Tallqvist aloittaa.
Toinen tekijä on digitalisaatio.
Se on uudistanut ja keventänyt alan tehtävänkuvia ja tuonut paljon uudenlaista osaamistarvetta.
”Kolmas positiivinen asia on se, etteivät työt lopu niin kauan kuin Suomessa rakennetaan. Töitä ei myöskään voi siirtää ulkomaille. Ala kehittyy koko ajan ja uusille osaajille on kysyntää”, kehitysjohtaja Christoffer Tallqvist toteaa.
Pitovoiman painavat perusteet
Jos infra-alan koulutukseen hakeutuu opiskelijoita enemmän kuin on aloituspaikkoja, se kertoo vetovoimasta, mutta miten on pitovoiman laita? Pitäisikö esimerkiksi vanhakantaista henkilöstöhallintoa tuulettaa, jotta vetovoiman luoma imu ei lätsähdä työelämässä?
”Pitovoima on vähintään yhtä tärkeää kuin vetovoima. Sen lisäämiseksi yrityskulttuuria on uudistettava niin, että pysytään ajan hermolla kiinnostavana työnantajana, työhyvinvoinnista ja jatkuvasta kehityksestä huolehtien. Muuten työntekijät voivat äänestää jaloillaan ja vain käydä alalla”, Christoffer sanoo.
Houkutteleva yrityskulttuuri syntyy hänen mukaansa innovatiivista ja osaavaa ympäristöä rakentamalla – ei vain luomalla mielikuvaa siitä. Silloin yrityksessä voidaan haastaa, kehittää ja pallotella asioita yhdessä ilman pelkoa, että ehdotukset päätyvät silppuriin.
Teknisten menetelmien kehittäminen on infra-alallakin jatkuvaa. Kokeillaan ja kehitetään esimerkiksi uusiomateriaaleja ja kiertotaloutta tukevia menetelmiä. ”Kaiken kehityksen kyytiin ei voi keihäänkärjessä hypätä, vaan polut on valittava huolella, mutta jahkailematta.”
Gina on samaa mieltä. ”Pitovoima liittyy alan mahdollisuuksien monipuolisuuteen, monimuotoisuuteen ja muutoskykyisyyteen. Infratöissä riittää aina opittavaa eikä koskaan voi osata kaikkea. On myös nähtävä, että ala on tänä päivänä ihan toisenlainen kuin 1980-luvulla.”
Jätit täynnä tietotekniikkaa
Kun alan yritykset kilpailevat samoista, vähäisistä resursseista, miten kisa voitetaan?
”Tuomme esiin sitä, että voimme tarjota monipuolisia töitä. Lisäksi meillä työskennellään sellaisen uuden kaluston kanssa, jota ei joka pihasta löydä. Myös dronet rantautuvat pikkuhiljaa arkeemme”, Christoffer korostaa.
Nykyajan maarakennuskoneet ovat paitsi jättimäisiä, myös täynnä tietotekniikkaa. Koneiden tehokas käyttö edellyttää seurantaa esimerkiksi telematiikkajärjestelmien avulla.
”Järjestelmillä kartoitetaan paikka-, polttoaine- ja muuta koneen antamaa dataa. Kalustonhallinnan myötä on syntynyt myös uusia työpaikkoja ajojärjestelyn ja logistiikka-analyysin puolella.”
Tallqvistilla pitovoimaa ohjaavat arvot: ratkaisukeskeisyys, luotettavuus, muutoskykyisyys ja käytännönläheisyys. Gina lisää yrityksen pitovoimatekijöihin myös maanläheisyyden.
”Tämä näkyy arjessa. Keneltä tahansa voi tulla kysymään apua tittelistä ja työtehtävistä välittämättä. Olemme ihan samanlaisia tavallisia tallaajia kaikki. Se on osa yrityskulttuuriamme.”
Mitä piirtoheitin kertoo pitovoimasta?
Gina nostaa esiin alan oppilaitokset, joilla voisi olla peiliin katsomisen paikka. Opetetaanko nuoria siten, että ala näyttäytyy modernina ja ajassa kiinni olevana?
”Vielä joitakin vuosia sitten valmistunut infra-alan insinööri kertoi koulussa käytetyn piirtoheitintä. Tämä on toki yksittäinen tapaus, mutta uudistumista tarvittaisiin esimerkiksi johtamisen opintoihin. Jos niitä sisältyy opinto-ohjelmaan viiden opintopisteen edestä, jotakin pitää tehdä. Se, mitä tarvitaan ja se, mitä opetetaan, eivät aina kohtaa. On myös oppilaitoksia, joihin ei tänä päivänä löydy alan opettajia.”
”Onneksi on myös hyviä esimerkkejä, kuten Novia-ammattikorkeakoulu, jossa infra-alan insinöörien huutavaan pulaan on vastattu koulutusta uudistamalla. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti syksyllä 2021, mikä enteilee sitä, että lähitulevaisuudessa meillä on uusia alan ammattilaisia.”
Alan pitää uudistua omalla tavallaan
Tallqvistit toivovat, että infra-alalla päästäisiin irti menneestä – ajatuksesta, että näin on tehty aina ennenkin. Muita aloja ei silti kannata apinoida. ”Silloin ollaan jo vähän myöhässä. Alan pitää uudistua omalla tavallaan”, Christoffer korostaa.
”Ollaksemme relevantti työnantaja meidän tulee tarjota tämän päivän ja tulevaisuuden töitä. Meillä saa haastaa itsensä: annamme vastuuta ja vapautta. Nuoria kiinnostaa tehdä työtä, jolla on merkitys. Sellainen ajattelu, että tullaan vain töihin, ei sovi kulttuuriimme”, Gina ja Christoffer sanovat.
”Työltä odotetaan eri asioita kuin aiemmin. Kilpailukykyinen palkka on tärkeä, muttei tärkein.
Vippaskonstit, kuten pingispöydät ja fatboyt eivät kauas kanna. Mielekäs projektityö mahdollistaa jatkuvan ja kestävän kehittymisen. Huolehdimme työhyvinvoinnista sekä hullunhauskan huumorintajun ylläpitämisestä.”
Kääntyykö pitovoiman eteen yhdessä yrityksessä tehty työ koko alan vetovoimaksi?
”Kyllä. Jos joku osaa tehdä jotain oikein, se ei ole keneltäkään
pois vaan päinvastoin. Kilpailu on hyvästä, sillä se pistää yrittämään enemmän ja kehittymään”, Gina ajattelee.
”Emme saisi alana siiloutua. Tarvitsemme foorumeita, joissa voimme yhdessä edistää infra-alaa. Kun joku onnistuu ja tuo sen esiin, kyse ei ole vain henkseleiden paukuttelusta, vaan se kertoo hyvää koko alasta”, Christoffer summaa.
Vetovoimatekijät – Top 3
- Työn monipuolisuus
- Koulutuksen kiinnostavuus
- Töitä riittää suhdanteista huolimatta
Pitovoimatekijät – Top 3
- Jatkuva kehittyminen
- Mielekkäät projektityöt
- Nykyaikaiset työvälineet
Pitkien työsuhteiden talo
Gina ja Christoffer Tallqvistin isoisä alkoi 1950-luvulla kärrätä hiekkaa auton ja kolmen lapioijan voimin. Oy Tallqvist Ab on nyt yksi isoimmista yksityisomisteisista maarakennusliikkeistä työllistäen noin 130 osaajaa. Palveluihin kuuluu infrarakentaminen, rakennusurakointi, kaivostoiminta sekä kuljetus ja huolto.
Sukupolvenvaihdoksessa 2020 Ginasta tuli perheyrityksen toimitusjohtaja ja Christofferista kehitysjohtaja. Isä-Mikael jatkaa hallituksen puheenjohtajana.
Iso apu ja tuki muutoksessa ovat olleet jopa vuosikymmeniä talossa viihtyneet työntekijät.
”Perheyritys on merkittävä arvo, jota tulee vaalia. 40 vuoden osaamista ei voi oppia parissa vuodessa”, yrittäjäsisarukset sanovat.
Henkilökunnan koko elää jonkin verran tilanteen mukaan. Rekrytointi sujuu vaihtelevasti: ”Välillä onnistumme, välillä emme. Keskimäärin olemme pärjänneet ihan ok”, Gina ja Christoffer tuumivat.
”Onnistuminen riippuu siitäkin, missä projekti sijaitsee. Toimimme ympäri Suomea, mutta projektien tulisi olla mieluiten paikallisia, sillä työntekijät eivät aina ole valmiita reissuhommiin ja vaihtamaan paikkaa projektin päättyessä”, Christoffer kertoo.