Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ja varatoimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT. Kuva: Rakennusteollisuus RT:n kuvapankki
Järjestöjulkaisu

Suomi joutui takariviin

Suomi oli Euroopan kartalla näin syrjässä viimeksi Neuvostoliiton aikoina. Ukrainan sodan myötä liikenneinfran kehittämisestä tuli turvallisuuskysymys, johon ei ole helppoja vastauksia.

Kirjoittaja(t)

”Vientiteollisuutemme on Ruotsiakin riippuvaisempi tiestöstä, mutta silti käytämme siihen rahaa ajoneuvokilometreihin suhteutettuna viidenneksen vähemmän kuin Ruotsi”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö vertailee.

Eniten Suomi jää jälkeen kehittämisinvestoinneissa: kymmenen seuraavan vuoden aikana ne ovat Ruotsissa liki kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

Suomessa on useita kymmeniä eripituisia tieosuuksia, joissa on kaksi kaistaa, mutta liikennemäärä ylittää selvästi Väyläviraston suositukset. Elinkeinoelämän selvityksen mukaan alimitoitettujen osuuksien määrä tuplaantuu nykyrahoituksella vuoteen 2030 mennessä.

”Geopoliittinen riski toteutui”

Suomen jälkeenjääneisyys erityisesti tieinfrassa nousi uuteen valoon Venäjän hyökättyä Ukrainaan talvella 2022.

”Venäjän hyökkäyssodan seurauksena moni Suomen geopoliittiseen asemaan liittynyt riski toteutui kertaheitolla. Suomesta tuli nopeasti Euroopan pussinperä. Ei tarvita isoa selkkausta Itämerellä, kun paitsi vientiteollisuutemme, myös välttämättömyystarvikkeiden tuonti on vaarassa”, Syrjö muistuttaa.

Uusi tilanne vaatii vahvan vision

Liikenneyhteydet Suomesta länteen kehittyvät Syrjön mukaan vain pitkän aikavälin liikennevisiolla. Merikuljetuksiin pohjaavalle viennille ja tuonnille on oltava vaihtoehtoja Itämeren rauhan rikkoutumisen varalta.

”Toimivat, nopeat ja turvalliset yhteydet keskeisille markkina-alueille tukevat huoltovarmuutta ja kilpailukykyä. Ne varmistavat investoinnit Suomeen uudessakin tilanteessa”, Syrjö perustelee.

Tähän asti Suomella on ollut visiot vähissä.

”Koko 2000-luvun olemme alimitoittaneet perusväylänpidon. Tieinvestoinnit on puolitettu 1990-luvun alun tasosta. Nyt tiestö tarvitsee modernisointia, joka vastaa niin huoltovarmuuden, turvallisuuden kuin liikenteen uusien käyttövoimien tarpeisiin.”

Elinkeinoelämä ei kiirehtisi rakentamaan uusia yhteysvälejä, vaan korostaa vanhojen modernisointia. Seuraavalta hallitukselta odotetaan uusia avauksia.


INFRA, EK, Keskuskauppakamari, SAK, SKAL ja Tieyhdistys teettivät Suomelle liikennevision. Vision mukaan pääväylien modernisointi mahdollistaisi hiilineutraalin liikenteen ja parantaisi Suomen saavutettavuutta, huoltovarmuutta, kuljetusten taloudellisuutta ja liikenneturvallisuutta. Tutustu: Infra.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi