Millä täsmätoimilla Suomi voi helpottaa teollisuuden ja kaupan investointipäätösten syntymistä? Strategiset päätökset esimerkiksi väylähankkeista voivat olla sellaisia.
Suomen Malminjalostuksen arvion mukaan Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan on syntymässä merkittävä akkuarvoketjun teollisuuskeskittymä. Vastuullisuus-, HR- ja viestintäjohtaja Katri Kauppila muistuttaa, että uudet tehdashankkeet edellyttävät infrastruktuurin kehittämistä paikallistasolla.
”Kehittämistoimista pitää pystyä kertomaan jo siinä vaiheessa, kun potentiaaliset investoijat käyvät ensimmäistä karsintakierrostaan ja vertailevat Euroopan maita ja paikkakuntia.”
Pelkkä maa-alan näyttäminen ei riitä.
”Infrastruktuuri pitää pystyä avaamaan kokonaisuutena. Mitä valmiimpia ratkaisuja pääsemme esittelemään, sen vakuuttavampi tarinamme on potentiaalisen kumppanin korvissa.”
Akkuteollisuuden avainalueita Suomessa ovat Kymenlaakso, Vaasan seutu ja Keski-Pohjanmaa.
”Näillä seuduilla on teollisuuden houkuttelemiseksi tehty jo paljon infrastruktuurin kehittämistyötä. Edelleen meillä Suomessa on varaa parantaa muun muassa työvoiman ja tavaran liikkumista tukevaa raideliikennettä sekä tietoliikenneyhteyksiä”, Kauppila sanoo.
Kilpailuvaltteja on, mutta turvallisuus pohdituttaa
Kauppila pitää Suomen kokonaiskuvaa hyvänä: ”Euroopan laajuisesti tarkasteltuna alue on hyvin kehittynyttä ja pystyy kilpailemaan myös infrastruktuurillaan.”
Myös hyvät meriyhteydet Manner-Euroopan satamiin ja tähän liittyvät logistiikkapalvelut ovat Kauppilan mukaan Suomen kilpailuvaltti.
Viime aikoina keskustelu Itämeren turvallisuusriskeistä on kuitenkin lisääntynyt. Elinkeinoelämä on korostanut tarvetta vahvistaa vaihtoehtoisia maayhteyksiä pohjoisen kautta.
”Pahimmassa skenaariossa Itämeri ei ole käytössä, jolloin maayhteydet Pohjois-Suomen kautta olisivat ainoa ohut elämänlankamme”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
”Yritysten toimintavarmuus ja Suomen huoltovarmuus edellyttävät maayhteyksien vahvistamista pohjoisesta Suomesta Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan ja sieltä edelleen eurooppalaisille ja globaaleille markkinoille. Elinkeinoelämällemme saisi tästä vaihtoehtoisen ulkomaankaupan reitin myös normaalioloissa.”
Osana kokonaisuutta Syrjö parantaisi myös Suomen sisäistä saavutettavuutta.
”Nostamalla palvelutasoa pääradalla sekä valtateillä 4 ja 8 saataisiin akkuteollisuuden avainalueista Vaasan seutu ja Keski-Pohjanmaa paremmin tulevan pohjoisen vientiyhteyden piiriin.”
Väylien lisäksi tarvitaan puhdasta energiaa
Katri Kauppila huomauttaa, että myös päästöttömän energian saatavuus on yksi merkittävimpiä Suomen valtteja. Hiilijalanjäljen minimointi on koko akkuarvoketjun avaintavoitteita kaivokselta sähköautojen valmistukseen saakka.
Erityisesti Kotkaan kaavaillut katodiaktiivimateriaali- ja akkukennotehtaat tulevat toteutuessaan käyttämään huomattavan määrän sähköä, mikä luo vaatimuksia paikallisen jakeluverkon parantamiselle ja saavutettavuudelle esimerkiksi verkon huollon näkökulmasta.
Energiaintensiivisiä ovat myös teräs- ja kemianteollisuus, metallintyöstö sekä kalkin-, sementin- ja betonintuotanto. Kaikki ne haluavat päästöt alas.
Jotta uusiutuvaa energiaa riittää teollisuudelle, tarvitaan muun muassa vihreää siirtymää kohti vetytaloutta. Se taas edellyttää julkisia investointeja vedyn jakeluverkkoon. Valtio-omisteisen Gasgridin on määrä rakentaa vedyn siirtoverkosto länsirannikolle ja Kaakonkulmalle.
EK:n mukaan investointeja vetyyn on Suomessa vireillä 3,8 miljardin euron edestä. Valtaosasta puuttuvat investointipäätökset, ja projekteista kisaa moni muukin maa.
Pisimmällä on P2X Solutionsin elektrolyysilaitos Harjavallassa, jonka on määrä olla käytössä ensi vuonna. Toimitusjohtaja Herkko Plitin mukaan siirtoverkosto mahdollistaisi monta asiaa. Ennen kaikkea vetytalous saisi Suomessa jalansijaa ja voisi laajeta.
Vihreä siirtymä edellyttää paljon rakentamista, ja Plit haluaa korostaa sen alueellista työllisyysvaikutusta.
”Esimerkiksi Harjavallassa urakoitsijat ovat merkittävissä määrin paikallisia. Kun näitä investointeja tulee, se tarkoittaa alueellisia työpaikkoja.”
”Infra on rasva koneessa”
Vihreän siirtymän rakentamisinvestoinnit edellyttävät sujuvia kuljetuksia väylillä.
”Tietyt putket, johdot ja osat pitää saada tukusta työmaalle juuri oikeaan aikaan. Työmaalla ei ole tilaa niitä varastoida, ja ne olisivat siellä alttiina säälle”, Keskon aluejohtaja Mika Sivula perustelee.
Kauppa on käytännössä tavaravirtoja ja niiden ohjaamista tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti niin, että tavaraa on juuri oikea määrä tarjolla suhteessa kysyntään. Toimiva logistiikkaa vähentää hukkaa ja kustannuksia sekä parantaa tavaroiden ja palveluiden saatavuutta.
”Infra luo tehokkuutta, se on rasva koneessa. Näimme kaikki, mitä tapahtui, kun yksi laiva juuttui Suezin kanavaan; koko globaali talous oli hetken aikaa tukossa. Moni tavaravirroista on myös huoltovarmuuskriittisiä. On tuotteita, joita pitää olla koko ajan saatavilla.”
Keskon omatkin investoinnit ovat isoja. Sivula nostaa esimerkin Riihimäentien varresta Hyvinkään pohjoispuolelta. Onnisen ja K-auton käyttöön nousee sinne teknisen tukkukaupan keskus. Samaan aikaan Nurmijärvelle on suunnitteilla päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus Kolmostien eli Hämeenlinnan moottoritien varteen. Kahden kohteen välimatka Kolmostien käytävää pitkin on kymmenen kilometriä.
Keskukset tulevat hyvien yhteyksien äärelle, mutta kun ne toimivat täydellä teholla 2030-luvulla, raskaan liikenteen määrä arviolta kaksinkertaistuu valtatiellä 25 Hyvinkää−Mäntsälä. Tien palvelutaso ei riitä tuleviin tarpeisiin.
”Kapea, ei ohituskaistoja, näkyvyys huono, alhainen nopeus”, Sivula luettelee puutteita.
Tienpätkän parantaminen on esimerkki täsmäinvestoinnista, joka takaa merkittävän jatkoinvestoinnin työpaikkoineen.
”Silmiinpistävää liikennepoliittisessa keskustelussa on, että kaikki myöntävät, että liikenteen rahoitus ei ole riittävä. Rahaa ei ole verkon kehittämiseen, vaan juuri ja juuri ylläpitämiseen. Tämä on ihmeellinen dilemma ja elinkeinoelämän kannalta hämmentävää”, Sivula pohtii.
”Meidän tyyppiselle pitkälle maalle tämä on elämän ja kuoleman kysymys, jotta pärjätään.”
TIESITKÖ?
Suomessa investoinneista 60 prosenttia kohdistuu rakentamiseen. Rakentaminen ruokkii talouskasvua. Alan hallitusohjelmatavoitteet: Bit.ly/RTHO23
Dataikkuna tulevaan on auki
”Vauhti kiihtyy”, ”Veristä kisaa vihreistä investoinneista”, ”Historiallinen tehdasinvestointi”. Alkuvuoden uutisotsikoiden perusteella Suomea saavuttaa samantapainen investointivirta, joka on jo nähty Ruotsissa. Investointipäätöksiä mahdollistavalla lupa- ja talouspolitiikalla on kiire. Esimerkiksi vetyinvestoinnit ovat
Suomessa lilliputtikokoa, vaikka maa voisi tuottaa jopa kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä 2030 mennessä. Se johtaisi energiaomavaraisuuteen ja energian vientiin.
EK:n dataikkuna vihreän siirtymän investointeihin näyttää, miten Suomeen tarjolla olevat investoinnit jakautuvat kartalle ja toimialojen kesken. Ovatko yhteydet kunnossa siellä, missä investointien arvo on korkea?