Viisuvoitto meni, väylävoitto odottaa
Euroviisupokaalia ei Suomeen tullut, mutta väylärahaa ehdimme vielä kotiuttaa, kunhan olemme vikkeliä.
Nyt on tehtävä kaikki voitava EU:n CEF-tierahoituksen saamiseksi, muistuttavat väylä- ja kuljetusalaa edustavat järjestöt INFRA ja SKAL tiedotteessaan.
Tuotanto ja asutus ovat Suomessa hajallaan, eivätkä sujuvat matka- ja kuljetusketjut onnistu ilman kattavaa ja turvallisesti liikennöitävää tieverkkoa. Muuttunut geopoliittinen asema asettaa sekin uusia vaatimuksia saavutettavuudelle.
Nyt tiestön ongelmista aiheutuu pullonkauloja, eikä saavutettavuus toteudu. Suomen perusteet saada EU-rahoitusta ovat poikkeuksellisen vahvat.
”Ei haeta pikkulusikalla vaan kauhalla. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on valtatiellä 4 ja kantatiellä 82 kohteita, jotka palvelisivat niin sotilaallista liikkuvuutta kuin teollisuuden kuljetuksia. Kaksoiskäyttökohteet ovat niitä, joihin EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus on tarkoitettu. Muitakin tarpeita on paljon”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
”Raskas liikenne mukaan lukien maanpuolustuskalusto tarvitsee riittävän leveän ja hyväkuntoisen tiestön ja sujuvan yhteyden Norjaan. Vahvan hakemuksen tekemisen ei pitäisi olla vaikeaa”, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala lisää.
Rahoitushakemusten sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille tulee olla Brysselissä syyskuussa. Sitten ikkuna sulkeutuu, ja seuraavalla rahoitushakukierroksella tilanne voi olla ihan toinen.
Pikihommat pian historiaa?
Asfalttikoneiden kolonnat tien päällä harvinaistuvat nopeasti.
”Työntekijöitä ja kalustoa on kokonaismarkkinan laskun takia normaalia vähemmän kauden aloituksessa”, Peab Asfaltin operatiivinen johtaja Ossi Simonen vahvistaa.
Tilanne johtuu päällystysmäärien vähenemisestä. 15 viime vuoden aikana teitä on päällystetty Suomessa keskimäärin 3000 kilometriä vuodessa. Väyläviraston mukaan tänä vuonna uusi pinta tulee enintään 1500 kilometrille. Korjausvelan pysäyttäminen edellyttäisi 4000 kilometrin päällystämistä.
Töiden väheneminen uhkaa osaajien rekrytointia tulevaisuudessa: ”Heitä on ollut aiemminkin vaikea löytää, ja nykyinen tilanne lisää haasteita merkittävästi”, Simonen arvioi.
GRK:n tekninen johtaja Matti Honkonen huomauttaa, että alalla on ollut heikko pitovoima, koska työmääriä on ollut vaikea ennustaa. Tänä vuonna kauden lyheneminen tuo lisähaastetta.
”Työkausi loppuu osalla todella aikaisin, jopa elokuulla. On ymmärrettävää, että työntekijät hakeutuvat muihin töihin taloudellisista syistä”, Honkonen pohtii.
Asfalttikalliolla henkilöstöä on jouduttu vähentämään viime vuosina noin 30 prosentilla: ”Osa on luonnollista poistumaa, osa ammattilaisia, jotka eivät enää usko alaan ja hakeutuvat muihin töihin. Sitä on ollut erittäin huolestuttavaa seurata”, toimitusjohtaja Mikko Mäkelä summaa.
Vähäpäästöisen kotimaisen tuotannon ylösajo voi osoittautua hankalaksi, kun tiestön korjausvelkaa lähdetään aikanaan paikkaamaan, yrityksistä todetaan.
Infraa lukuina
