Varsinais-Suomen rakennustyömaiden välisessä työturvallisuuskilpailussa valtakunnallisesti rakentavien sarjan voitti Peabin Turun yksikkö, ja paikallisesti rakentavien sarjan TKU-Rakennus.
Turvalliset työmaat ja lähes sata pistettä
Peabin työmaalla juotiin ansaitut kakkukahvit, kun Naantalin Vuokratalojen kohde Ruotumestarintiellä voitti työturvallisuuskilpailun. Työmaa sai 96,9 pistettä TR-mittauksessa, jolla kilpailun tulokset ratkaistaan. Vastaava työnjohtaja Tuomas Martikkala oli otettu voitosta.
”Olemme tehneet kovasti töitä työturvallisuuden osalta, ja se näyttää onnistuneen.”
Turun alueen yksikönjohtaja Marika Siirto iloitsi myös Peabin voittosijasta. Hän uskoo, että voitto työmaalle tuli oikean asenteen ansiosta.
”Työmaalla on hyvä yhteishenki ja loistava asenne työturvallisuusasioiden hoidossa: välitetään, halutaan onnistua ja olla parhaita”, Siirto kehuu.
Myös toisen työmaan rakentajilla oli syytä iloita voitosta. Paikallisten rakennusliikkeiden sarjan voittajaksi nousi TKU-Rakennus Oy, jonka kohde As Oy Raision Sointu 2 keräsi TR-mittauksessa 97,5 pistettä. Työpäällikkö Tuomas Vataa näkee kilpailun hyvänä mittarina yrityksen työturvallisuustasosta.
”Kilpailussa ulkopuolisen tekemä tarkistus auttaa työmaan työturvallisuuden mittaamisessa. Kisassa menestyminen on totta kai mukava bonus, vaikka työturvallisuudesta ei huolehditakaan itse kilpailun takia. Marginaalit eri työmaiden pisteissä ovat pieniä, joten kyllähän voitto yllätti meidätkin”, Vataa toteaa.
Asia pysyy mielessä
Osallistuminen työturvallisuuskilpailuun nähdään molemmissa voittajayrityksissä tärkeänä. Pienen kilpailuhengen lisäksi se on oivallinen tapa pitää turvallisuusasiat mielessä ja esillä.
”Tällainen kilpailu usein sparraa entisestään turvallisuusasioiden hyvään hallintaan. Jos kilpailussa sattuu vielä pärjäämään, tuskin siitä ainakaan mitään haittaa on”, Peabin turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen pohtii.
Tuomas Martikkalan mielestä kisa antaa hyviä käytäntöjä ja rutiineja, joita saadaan, kun koko työmaa ajattelee työturvallisuutta.
”Ilman muuta työturvallisuuden tasosta kannattaa kilpailla, siinä voittaa kaikki. Työturvallisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä ja tällainen kisa tai muu työturvallisuuteen liittyvä teemapäivä tai -viikko kannustaa työntekijöitä pohtimaan mitä omassa työympäristössä voitaisiin tehdä työturvallisuuden parantamiseksi”, Marika Siirto lisää.
Täydet sata pistettä?
Kun työturvallisuudessa kilpaillaan, ovat kriteerit korkealla. Kilpailun tulos perustuu TR-mittaukseen, jossa pienikin epäkohta laskee pistemäärää. Tuomas Martikkalan mukaan Peabin kohteessa yksittäisistä tekijöistä pistemäärää laski pölynhallinta.
”Aina voi löytyä täynnä oleva roskis tai jokin pölyinen alue. Seuraavissa kohteissa keskitytään siihen entistä paremmin.”
Tuomas Vataa miettii hetken täysien pisteiden todennäköisyyttä.
”En ole itse tainnut koskaan nähdä täyden sadan pisteen TR-mittauksia työmaalta, jossa tehdään vielä rakentamisen eri työvaiheita”, Vataa sanoo.
Mariko Siirto näkee, että sataan pisteeseen voidaan yltää, jos jokainen pienikin tekijä pystytään pitämään kunnossa.
”Kun työmaalla työskentelee kymmeniä työntekijöitä ja työn alla on saman aikaan useita työvaiheita useassa eri työkohteessa, herkästi joku asia ei olekaan kunnossa: roskis on täynnä tai johto kulkutiellä. Silloin tulos ei ole sataprosenttinen. Täydet pisteet voi saada, jos kaikki ovat sitoutuneet kokoaikaisesti ylläpitämään turvallista työympäristöä ja hoitavat oman osuutensa.”
Käytännössä täydet sata pistettä voi olla hankala saavuttaa.
”Erittäin harvinaista, varsinkin esimerkiksi runkovaiheen aikana. Tilanteet työmailla elävät koko ajan, ja hetkelliset virhetilanteet ovat hyvinkin mahdollisia. Historiasta tulee mieleen vain yksi sataprosenttinen kilpailumittaus. Uudenmaan turvallisuuskilpailussa viime vuosina TR- keskiarvot ovat olleet hieman yli 90”, Marko Kilpeläinen kertoo.
Työkaluja turvallisuuteen
Työkaluja työmaan turvallisuuden parantamiseen on paljon, ja niitä myös käytetään. Valmiit kännykkäsovellukset kulkevat monella työmaalla työntekijöiden taskussa, ja turvavartit ovat rutiinia.
”Meillä tehdään aktiivisesti turvallisuushavaintoja ja havaintoja läheltä piti -tilanteista. Havaintojen korjaaminen on myös tehokasta. Teemme myös kaikista tapahtuneista työtapaturmista tapaturmailmoitukset, olivat ne sitten omille tai aliurakoitsijoiden työntekijöille tapahtuneita. Parin-kolmen viikon välein pidämme lisäksi työntekijöiden kesken viikkopalaverin, jossa käydään läpi muun muassa kaikki työturvallisuusasiat sekä kaikilla Peabin työmailla Suomessa sattuneet työtapaturmat”, Martikkala luettelee.
Marika Siirto kiittää Martikkalaa ja muuta tiimiä siitä, että voittoisalla työmaalla tehtiin eniten turvallisuushavaintoja koko Peabin Turun yksikön alueella.
”Se näkyy hyvänä turvallisuustilanteena. Olemme yhteisesti havainneet, että turvallisuusasioiden huomioimisella on mittava positiivinen vaikutus”, Siirto huomauttaa.
Kaikkiaan Peabin Suomen työmailla tehdään vuosittain lähes 15 000 turvallisuushavaintoa.
”Niiden avulla jatkuvasti havainnoidaan ja poistetaan ennaltaehkäisevästi juuri niitä puutteita, jotka tapaturmia aiheuttavat. Samaa kehitystyötä tehdään TR-mittarin avulla, mutta sitä käytetään vain viikoittain, turvallisuushavaintoja jatkuvasti”, Kilpeläinen summaa.
Urakoitsijat tärkeässä roolissa
Tuomas Vataa näkee hyvän kehityksen tuoneen yhtenäisyyttä rakennustyömaiden työturvallisuuteen.
”Aloitin kesätyöt rakennuksella vuonna 1989. Ala on siitä ajasta muuttunut huimasti, varsinkin vuosien 2000–2010 aikana. Työskentelin silloin Skanskalla. Sinä aikana työmaiden ilme yhtenäistyi ja työturvallisuuteen panostettiin monin tavoin. Nykyisin samat turvallisuusperiaatteet ovat käytössä lähes kaikilla työmailla.”
”Meillä ei ole erityisiä työkaluja työturvallisuuteen. Työturvallisuus on mukana urakkaneuvotteluissa, työmaan perehdytyksissä ja työmaakokouksissa. Työturvallisuus koostuu monista eri asioista ja käytämme usein samoja aliurakoitsijoita, jotka hoitavat myös oman osuutensa työturvallisuudesta. Kumppaneilla on iso merkitys, jotta kaikki sujuu mallikkaasti hankkeen loppuun asti. Työmaalla työskentelee useita urakoitsijoita samanaikaisesti, mutta työvaiheiden ajallinen ja alueellinen lohkotus takaa, että kaikilla on mahdollisuus tehdä oma urakkasuorituksensa valmiiksi turvallisesti ja laadukkaasti”, Vataa summaa.
Peabilla aliurakoitsija sitoutetaan yhteisiin turvallisuuden pelisääntöihin jo tarjouspyyntövaiheessa.
”Kerromme, miten meidän työmaillamme työturvallisuusasiat huomioidaan ja mitä odotuksia meillä on. Kun asiat on sovittu jo sopimuksessa, työmaavaiheeseen jää tehtäväksi huolehtia, että sopimusta noudatetaan”, Siirto kertoo.
Työturvallisuus on hyvässä jamassa
Työturvallisuus on aihe, jota on tärkeää pitää esillä jatkuvasti. Näin se pysyy kaikilla työmaalla työskentelevillä mielessä ja kaiken toiminnan ohjenuorana, näkee Peabin turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen.
Rakennusalan työturvallisuuskilpailut perustuvat TR-mittaukseen, jolla on tilastollisestikin tapaturmia ehkäisevä vaikutus.
”Pidän TR-mittaria muutenkin oivallisena turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden työkaluna. Sillä on ollut mielestäni erittäin suuri merkitys Suomen työmaiden työolosuhteiden kehityksessä, jopa osin suurempi kuin lainsäädännön kehityksellä. Rohkenen sanoa, että työmaamme eivät olisi näin hyvässä kunnossa ilman TR-mittaria”, Kilpeläinen arvioi.
Kilpeläisellä on pitkä tausta työsuojeluhallinnossa ja nyt jo yli 17 vuotta Peabin turvallisuuspäällikkönä. Lisäksi hän on opettanut ammattikorkeakoulussa työturvallisuutta tuleville rakennusinsinööreille ja -mestareille 22 vuoden ajan.
”Arviolta 3 000–4 000 opiskelijaa on oppinut kauttani työturvallisuuden perustyökalut”, Kilpeläinen laskee.
Alan konkari näkee turvallisuusasioiden olevan hyvässä jamassa.
”Työympäristössä on enää rajallisesti kehitettävää, toki sitäkin yhä on. Suurin osa tapaturmista liittyy suoraan yksilön toimintaan. Jos haluamme jatkossa alentaa tapaturmataajuuksia, pitäisi pystyä paremmin vaikuttamaan yksilön toimintaan, keskittymiseen ja oman työn vaarojen miettimiseen, ja hieman tulisi huolehtia myös työkaverista. Tämä voi olla työnantajan näkökulmasta haastavampaa kuin työympäristön kehittäminen.”
Kevättalvella oman yrityksen työmaan voitto alueellisessa turvallisuuskilpailussa lämmitti Kilpeläisen mieltä.
”Kaikki kunnia menestyksestä kuuluu työmaalle ja sen linjaorganisaatiolle. Voitto kertoo siitä, että siellä on tehty oikeita asioita ja työmaa on ollut loistavassa kunnossa. Kaikki taika tapahtuu loppupeleissä linjaorganisaatiossa, oma työni on vain auttaa ja tukea työmaita sekä yksiköitämme.”