Mervi Koponen imuroi Laptin rakennustyömaalla, opiskelijoiden asumiseen rakentuvan Oulun UNOn kolmannessa kerroksessa, jonka porrastasanteella on kyltti ”P1 Alue”. Työmaasiivoojana toimiva Koponen on tällä työmaalla oikeastaan siivouksen viimeistelijä ja pölynhallinnan varmistaja, sillä Laptin rakennustyömaa on asettanut tavoitteekseen olla Suomen siistein työmaa.
Idea on työmaan vastaavan työnjohtajan, Jaakko Juolan.
”Se tarkoittaa sitä, että jokainen siivoaa omat jälkensä. Tämä pätee sekä omiin työntekijöihin että urakoitsijoihin. Siistiä työmaata ylläpidetään suunnittelemalla kaikki työvaiheet mahdollisimman pitkälle etukäteen ja toteuttamalla yksi työvaihe kerrallaan kokonaan valmiiksi niin, ettei samalle mestalle tarvitse enää palata saman työn tiimoilta. Tärkeää on myös tehdä tavoite siististä työmaasta näkyväksi kaikille työmaalla työskenteleville”, Juola luettelee.
Työnjohtaja sanoo kuulleensa tarinoita, joissa johto päättää tavoitteista keskenään, mutta niistä ei koskaan viestitä tekijöille. Tavoitteisiin voidaan kyllä päästä näinkin, mutta varmempaa se on, kun tavoite on yhteinen ja kaikkien tiedossa.
”Eihän tässä lopulta ole kyse mistään uudesta ja mullistavasta vaan siitä, miten saadaan työntekijät mukaan tähän.”
Käytännön toimista Juola mainitsee viikkopalaverit, joissa kaikki työntekijät ovat mukana.
”Tämä on selvä muutos. Aiemmin viikkopalavereissa istui työnjohto, ja viesti meni työntekijöille saakka perille, jos meni. Nyt viesti kulkee suoraan tekijöille. Tämä on paljon tehokkaampi tapa johtaa työmaata.”
Oulun uusi maamerkki
Siisti työmaa lähtee huolellisesta ennakkosuunnittelusta. Kaikki työmaalla tapahtuvat työvaiheet on porrastettu tarkoin siten, että uusi työvaihe ei ala ennen kuin edellinen on saatettu täysin valmiiksi.
Juola on aiemmin toiminut työnjohtajana P1-puhtausluokkaan kuuluvissa julkisrakennushankkeissa, mutta Oulun UNO on hänen ensimmäinen P1-luokkaan kuuluva asuinkerrostalonsa.
”Rakennus on puhdas, kun se luovutetaan asiakkaalle. En näe mitään syytä sille, etteikö tämä olisi tulevaisuutta asuinrakentamisessa.”
Koposelle siistillä työmaalla työskenteleminen on mielekästä.
”Kun kaikki korjaavat jälkensä, oma aikani ei kulu roskien keräämiseen vaan voin huolehtia siitä, että työmaa pysyy pölyttömänä.”
16-kerroksiseksi kohoava UNO sijaitsee aivan Nelostien kupeessa Välkkylässä. Valmistuttuaan se tulee olemaan eräänlainen maamerkki etelän suunnasta kaupunkiin saapuville.
”Työmaa on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Oulun kolmanneksi korkein asuintalo tulee lisäämään kaupungin vetovoimaa opiskelijoiden suuntaan. Välkkylä taas on monelle oululaiselle opiskelumuistoja herättävä paikka, joten alueen kehitys kiinnostaa kaupunkilaisia”, Juola tietää.
Siisteydellä suora yhteys laatuun ja turvallisuuteen
Oulun UNO rakennetaan yhteistoiminnallisena KVR-urakkana. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS, Lapti ja suunnittelijat ovat kehittäneet hanketta alusta asti yhdessä.
”UNO tulee olemaan meidän lippulaivamme. Ei pelkästään korkeutensa vuoksi vaan siksi, että rakennuksessa on aidosti panostettu yhteisöllisyyteen ja arjen kohtaamisiin. Alin kerros on pyhitetty kokonaan avoimille oleskelutiloille ja ylimmästä kerroksesta löytyvät muun muassa saunat ja kattoterassi”, kertoo PSOASin kiinteistöpäällikkö Eerik Junnikkala.
PSOASin silmissä työmaan siisteys on suoraan yhteydessä laatuun. Tilaajalle myös siisteyden yhteys turvallisuuteen on tärkeää.
”Emme halua, että meidän tilaamillamme työmailla tapahtuu tapaturmia. Haluamme olla myös osaltamme ehkäisemässä esimerkiksi pölylle altistumisesta johtuvia rakennusalan ammattitauteja. Tavoite on tietysti, että työntekijät jatkavat terveinä seuraaviin työkohteisiinsa”, Junnikkala sanoittaa PSOASin yhteiskuntavastuuta.
P1-puhtausluokan työmaata valvoo erityinen puhtaudenhallintakoordinaattori, joka kiertää työmaalla viikoittain. PSOASille P1-puhtausluokka on arvo jo itsessään, sillä se takaa varmuudella puhtaan sisäilman. Tärkeä arvo on myös rakennuksen elinkaariajattelu ja se, että rakennusvaiheessa tehdyt valinnat esimerkiksi kiintokalusteiden ja lattioiden suhteen ovat kestäviä.
”Asiakkaamme eli opiskelijat ovat näissä asioissa myös erittäin valveutuneita”, huomauttaa kiinteistöpäällikkö Junnikkala.
Junnikkala uskoo, että UNO tulee olemaan opiskelijoiden keskuudessa haluttu kohde, kun se keväällä 2024 valmistuu.
Työmaasähköt kiinteästi jokaiseen asuntoon
Tornitalossa näkee helposti koko asuntorakentamisen kirjon yhtä aikaa käynnissä. Viidennestä kerroksesta löytyy Sampo Karisaari, jota Juola puhuttelee talonmiehen tittelillä. Karisaaren tehtäviin kuuluvat muun muassa tavarantoimittajien logistiikanhallintaan liittyvät työt sekä huolehtiminen työmaan ylläpitävistä toiminnoista, kuten kulkuteistä ja valaistuksesta. Karisaari on myös työmaan työsuojeluvaltuutettu, vaikka onkin vuokratyöntekijä.
”Pääsääntöisesti Laptilla on paljon omia työntekijöitä. Esimerkiksi sähkö-, putki-ja IV-asentajat ovat omia työntekijöitämme. Työsuojeluvaltuutettu on sen sijaan vuokrafirmasta. Sekin on ihan mahdollista”, Juola sanoo.
Karisaari huolehtii sähköasentajana myös rakennuksen työmaa-aikaisten sähköjen asennuksesta. Ne asennetaan jokaiseen asuntoon kiinteästi. Rasian paikka sijaitsee maustekaapin takana, jolloin se saa olla paikallaan mahdollisimman pitkään. Tämä takaa sen, että yhtäkään jatkojohtoa ei kulje pitkin lattioita.
Lattioilla ei muutenkaan loju mitään: putkiasentajan työvälineet ovat niille tarkoitetussa kärryssä ja vielä asentamattomat kupariputket on nostettu koukuilla katonrajaan.
”Siisteys lisää turvallisuutta. Rakennustyömaalla yleisin tapaturma on kompastuminen tai liukastuminen”, Juola muistuttaa.
Muottitekniikka vähentää tavaraa
Kompastumisesta puheen ollen: runkotyönjohtaja Juha Virrankari ajeluttaa meidät työmaahissillä kahdeksanteen kerrokseen esitelläkseen PERIn GRIDFLEX-holvimuottijärjestelmän vaikutuksia työmaan siisteyteen.
”Seosmetalliset valumuotit ovat todella kevyitä puisiin verrattuna, ja tavaraa on kerroksessa merkittävästi vähemmän. Myös työturvallisuus paranee huomattavasti, kun esteetön kulku on mahdollista kerroksessa heti muottityön jälkeen”, Virrankari kertoo.
GRIDFLEXin tuennoissa ei myöskään ole kolmijalkoja, joihin olisi helppo kompastua. Kaikki valut on tehty paikoilleen. Läpiviennit tehdään valmiiksi valuun, jolloin minimoidaan sotkuisten jälkivalujen osuus työmaalla. Esimerkiksi lämmityspatterien putket ujutetaan suoraan niille varattuihin Sewatek-läpivienteihin.
Yhdeksänteen eli tällä hetkellä ylimpään kerrokseen osa holvimuottijärjestelmästä on jo aseteltu paikoilleen.
Korkealta on helppo nähdä talon keskeinen sijainti Välkkylän ylioppilaskylän reunalla, aivan Ouluhallin kupeessa.
”Tontti on suhteellisen ahdas. Vieressä on vilkas kevyen liikenteen väylä, päiväkoti ja useita PSOASin kerrostaloja. Siksikin logistiikan tarkka suunnittelu on tärkeää. Tontilla ei ole syytä säilöä mitään ylimääräistä, vaan kaikki tavara tuodaan sitä mukaa, kun kerroksia valmistuu. Tämä on myös tärkeä osa siisteysajattelua”, Juola sanoo.
Asuinkerrokset ovat identtisiä, joten kerran suunniteltu on toistettavissa kerros kerrokselta. Runkovaiheessa yhden kerroksen pystyttämiseen kuluu Juolan mukaan kymmenen työpäivää.
Yhdeksännestä kerroksesta käsin saa ymmärryksen myös siitä, kuinka huikeita maisemat ylemmistä kerroksista sekä etenkin talon ylimmästä yhteiskäyttötilojen kerroksesta tulevat olemaan. Niistä avautuu näkymä merelle asti.
Rinta rottingilla Suomen siistein
Juola sanoo pohtineensa, pitäisikö tavoitteen Suomen siisteimmästä työmaasta olla jotenkin mitattava.
”Tulin siihen tulokseen, että ajatus voi olla enemmänkin ideologinen. Sellainen, että ”ollaan me rinta rottingilla Suomen siistein”. Hankkeen ei myöskään tarvitse olla valtavan laaja ollakseen siisteyden suhteen kunnianhimoinen.”
Etupäässä siisteyskäytännöt on otettu työmaalla hyvillä mielin vastaan, mutta vastustustakin Juola sanoo kohdanneensa.
”Ala muuttuu, mutta hyvä niin. Enää ei voida toimia niin kuin on ennen toimittu. Siistille työmaalle on jokaisen mukava tulla töihin.”
Konkreettista palautetta Juola on saanut paljon: työntekijät ovat kiitelleet siisteydestä, aliurakoitsijat ovat halukkaita tulemaan töihin ja siisteyteen on suhtauduttu yhteisenä asiana. Juola uskoo, että kokemus siististä työmaasta pysyy UNOn työntekijöiden mukana jatkossakin.
”Paras palaute on ollut se, että vuokratyöfirman työntekijä haluaa jäädä meille töihin. Se on selvä viesti, että on siistiä olla täällä töissä.”
Oulun UNO
- 16-kerroksinen tornitalo Oulussa, Välkkylän ylioppilaskylässä.
- Valmistuessaan 53,4-metrisenä Oulun kolmanneksi korkein asuinkerrostalo.
- Yhteistoiminnallinen KVR-hanke, jota Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS, Lapti ja suunnittelijat ovat yhdessä suunnitelleet.
- Pääsuunnittelija: Sweco Architects.
- Opiskelija-asuntoja yhteensä 171, joista suurin osa yksiöitä.
- Yhdistää yksin asumisen ja yhteisöllisyyden ainutlaatuisella tavalla. Alimpaan kerrokseen tulee avoimia yhteistiloja ja lasiseinäinen talopesula.
- Rakennuksessa on otettu huomioon myös asukkaiden liikunnallinen elämäntapa muun muassa isojen pyörävarastojen ja kattokerroksen kuntosalin muodossa.
- Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2022. Opiskelijat pääsevät muuttamaan uusiin koteihin maaliskuussa 2024.