Jouni Juntusen plakkarissa on tuplatohtorin paperit sekä uniikki autoalan liiketoiminnan professuuri Oulun yliopistossa. Hän sanoo olevansa mielellään mukana kaikissa keskusteluissa, jotka koskevat tulevaisuuden infraa.
”Meidän tulee tehdä oikeita päätöksiä, jottemme sössi lastemme tulevaisuutta. Ainakin itselläni on suuri halu jättää perinnöksi parempi maapallo.”
Keskustelun on tarkoitus startata elinkeinoelämän – INFRAn, EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKALin ja Tieyhdistyksen – väylävisiosta vuosille 2025−2050. Se on ensimmäinen digiajalla tehty pitkän aikavälin liikennevisio Suomessa.
Ensin Juntunen haluaa kuitenkin palata hetkeksi autoalan sähköistymisen ja vetytalouden tulevaisuuteen.
”Käsittämätön määrä vetyä”
VTT julkaisi maaliskuussa 2023 tutkimusprofessori Juha Lehtosen luotsaamana tutkimuksen autoteollisuuden sähköistymisestä ja vetytalouden tulevaisuudesta Suomessa.
”VTT:n mukaan Pohjois-Pohjanmaan vuodelle 2030 arvioitu tuulivoimakapasiteetti tuottaa kolminkertaisen määrän energiaa Suomen tarpeisiin. Vetyä voidaan tuottaa jopa 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on ihan käsittämätön määrä”, Juntunen innostuu.
Kun lasketaan yhteen luonnonvoimat ja vety, puhutaan voitokkaasta yhdistelmästä.
”Tuuli- ja aurinkovoimalla vetyä voidaan valmistaa vedestä ilman päästöjä. Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan vedyn tuottaminen on Suomessa edullisempaa kuin Keski-Euroopassa, mikä on meille suuri mahdollisuus houkutella investointeja maahan edullisen energian ja toimivan logistiikan yhdistelmällä”, Juntunen sanoo.
”Siksi vetytalouden edistämiseen tulisi satsata isosti. Jos sitä ei tehdä, investoinnit menevät muualle. Pahin skenaario on, että annamme nykyisen infran rapistua ja samalla investoimme kohteisiin, jotka ovat jo valmistuessaan vanhentuneita.”
”Lopetetaan osaoptimointi”
Juntunen tunnustautuu kaikenlaisen kehittämisen kannattajaksi, kunhan kehitys perustuu faktoihin.
”Vetytalous ja digitalisaatio – vaikkapa puhtaalla energialla letka-ajossa kulkevat rekat – potkaisevat jakkaran alta monilta vain viisi vuotta vanhoilta perusteluilta sille, miten eri liikennemuotoja tulisi kehittää tai verottaa.”
Juntunen korostaa raskaan liikenteen modernisoinnin merkitystä. Tulevaisuudessa vetykäyttöiset ajoneuvoyhdistelmät voivat kuljettaa rahtia halvalla ja päästöttömästi. ”Esimerkiksi sillä rahalla, jolla suunnitellaan yksittäistä rataa, voitaisiin saada vauhtia raskaan liikenteen ja päästöjen vähentämiseen, nykyisen tiestön kunnossapitoon ja vaikkapa 1500 vetyrekan investointiin”, hän sanoo.
”Edellytyksenä kuitenkin on, että investoimme vetytalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä uudistamme tiestön sellaiseen kuntoon, että siellä on edellytykset raskaan liikenteen digitalisoinnille ja uusien energiamuotojen jakelulle.”
”Jokaisella asialla on eturyhmänsä, jotka ajavat omaa asiaansa. En vastusta mitään investointeja, jos ne on hyvin suunniteltu. Tärkeää olisi lopettaa osaoptimointi ja lähteä ison muutoksen kautta uuteen suuntaan.”
Juntunen peräänkuuluttaa oikeudenmukaista, eri kuljetusmuotojen tasa-arvoista ja faktoihin perustuvaa keskustelua uusista vaihtoehdoista.
”Hutia ei tule missään kohdassa”
Yksi asia on selvä: nykyinfra pitää saada hyvään kuntoon, mutta se vaatii investointeja. Juntusen mukaan on tärkeää, että infraan käytettävä raha nähdään investointina, ei kustannuksena.
”Kuten elinkeinoelämän väylävisiossa todetaan, investoinnit ovat tärkeitä ja väylät ovat tärkeä investointikohde. Tärkeä kysymys on se, mihin kannattaa investoida, jotta saadaan nykyisestä väylästöstä kaikki hyöty irti ja Suomeen järkeviä logistisia ratkaisuja.”
”Autojen siirtyminen digiaikaan ja uudet käyttövoimat muuttavat kaiken. Siksi myös digitalisaatio tulisi ottaa käyttövoimien rinnalla keskusteluun, sillä pitkällä tähtäimellä se on energiamurrostakin suurempi mullistus.”
Juntusen mukaan investoinnit muuttavat tulevaisuutta. Tehdäänkö niitä fossiilisiin polttoaineisiin vai vetytalouteen perustuen, siinäpä kysymys. Kyse on lopulta siitä, millaista maailmaa halutaan rakentaa.
”En hae vastakkainasettelua eri energiamuotojen välillä, sillä se vain hidastaisi vihreää siirtymää. Mutta jos investoimme vanhentuneilla perusteilla johonkin kohteeseen, se on pois vetytulevaisuuden edistämisestä ja latausinfran rakentamisesta.”
Palataan vielä elinkeinoelämän väylävisioon. Onko näkyvissä hittejä tai huteja? ”Hutia ei tule missään kohdassa. Näkökulmat ovat oikein, mutta ne tulee päivittää tuleva energiamurros ja digitalisaatio huomioiden. Kun vetyenergiamurros toteutuu, väyläpäätösten tulee olla sen mukaiset.”
”Ajatellaan tulevaisuutta”
Väylistä puhuttaessa Juntunen haluaa nostaa esiin vielä Suomen huoltovarmuuden ja Euroopan pisimmän Nato-rajan.
Hänen mukaansa pitää pohtia, millainen väyläverkko tukee näitä parhaalla tavalla, ja mikä on viisain vaihtoehto ympäristön, kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta.
”Liikenteen verotuskin on asia, jota pitää katsoa tänään eri näkökulmasta kuin kymmenen vuotta sitten. Vanhakantainen ajattelu voi rajoittaa kiinnostusta uusia investointeja kohtaan”, Juntunen pohtii.
”Kerätään faktatiedot, tehdään päätökset tasapuolisesti eri näkökulmista, energiamurros ja ympäristö huomioiden sekä osaoptimoinnit, ideologiat ja vanhat mielikuvat unohtaen. Ajatellaan tulevaisuutta.”
Poimintoja Väylävisiosta 2025−2050
INFRAn, EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKALlin ja Tieyhdistyksen väylävisio vuosille 2025–2050 viitoittaa tien väyläpolitiikkaan, jossa modernit pääväylät ovat hiilineutraalin liikenteen, saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden perusta.
”Teimme vision malliksi ja herättelyksi – koska muuten sitä olisi ehkä saatu odotella vielä vuosia”, elinkeinoelämän väylävisiotyössä mukana ollut toimitusjohtaja Paavo Syrjö INFRAsta sanoo.
Elinkeinoelämä odottaa uuden hallituksen käynnistävän puoluerajat ylittävän visiotyön Suomen liikenneverkon pitkän aikavälin kehittämiseksi.
Lue lisää: infra.fi