”Jos pitää lyhyesti sanoa, niin kusessa ollaan.”
INFRA ry:n Juha Laurila tiivistää luontokadon tilanteen kahteen sanaan, ja löytää ilmaisulle monta perustetta.
”Kolmasosa luonnosta uhkaa tuhoutua maapallolta 2050 mennessä. Massasukupuutto on jo käynnissä ja miljoona lajia katoamisvaarassa. Biodiversiteetin köyhtymisestä on tullut systeeminen riski koko yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Rakennusalakin on kärsijöiden joukossa, jos emme muuta tapaamme toimia.”
Surkea tilanne johtuu ihmisen toimista, eikä mikään toimiala pysty kiertämään vastuutaan.
Esimerkiksi rakennusalalla käytetään lähes kolmasosa kaikista Suomessa käytetyistä raaka-aineista, ja ala aiheuttaa puolet metsäkadosta. Alan toimilla on suuri tai melko suuri vaikutus yli viidesosaan Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.
Ala vaikuttaa myös eri toimialoista viidenneksi eniten maankäyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikuttamista siihen, miten suurella osalla maankamarasta on jotain ihmisen rakentamaa, ja millaiset edellytykset luonnon monimuotoisuudelle tämä rakennettu ympäristö tarjoaa.
”Rakennusalan sisällä etenkin infratoimiala on monilla mittareilla erittäin merkittävä tekijä luontokadossa. Kääntäen: jos infra-alalla onnistutaan muuttamaan toimintatapoja, siitä hyötyy Suomen luonto laajasti”, INFRAssa elinkeinopolitiikan tiimiä vetävä Laurila sanoo.
Maarakentaminen jättää jäljen luontoon
Infrayritysten koneet ohjastajineen rakentavat ja pitävät kunnossa väylät, satamat ja terminaalit. Koneilla rakennetaan myös perusta uusille taloille ja asuinalueille sekä luodaan puistot ja viheralueet. Niitä tarvitaan energia- ja vesihuoltoverkostojen rakentamiseen ja huoltoon sekä kaivosten ja muun teollisuuden materiaalilogistiikan pyörittämiseen.
Nytkin järeät masiinat irrottavat tai siirtelevät tonnikuormin maa-aineksia ja kivipohjaisia luonnon materiaaleja ympäri Suomen. Työ maansiirron parissa on monen hiekkalaatikkoikäisen haaveammatti. Siinä missä kauhat ja lapiot muokkaavat hiekkalaatikon maisemaa, oikeakin maarakentaminen jättää ihmisjäljen ympäristöön.
Yksittäisen INFRAn jäsenyrityksen vaikutusmahdollisuudet tuntuvat silti aika kapeilta. Eikö maarakentaja tee vain sen, mitä tilaaja tilaa?
”Kukaan ei yksin muuta tätä alaa. Uusi rakennusalan biodiversiteettitiekarttakin painottaa systeemistä ajattelua ja koko rakentamisen arvoketjun mukaan saamista”, Juha Laurila pohtii.
Tiekartta tarjoaa alan suunnaksi luontopositiivisuutta. Se tarkoittaa, että alan tulisi tuottaa luonnolle enemmän hyötyjä kuin haittoja monimuotoisuutta elvyttäen. Tilaajan vastuu siinä on suuri.
”Infrarakentamisesta noin 60 prosenttia tehdään julkisin varoin. Käytännössä ala tuottaa valtiolle ja kunnille palveluita noin 6 miljardilla eurolla vuodessa. Jos tällä rahalla rakennettaisiin ja korjattaisiin ympäristöä luontoa lisäten, sillä olisi valtava vaikutus.”
Millaisia ratkaisuja infratuotannon hankintakriteereissä sitten tulisi suosia?
”Esimerkiksi luonnonmateriaaleja säästäviä kierrätysmateriaaleja, jotka perustuvat kierrätettyyn betoniin, tuhkiin ja teollisuuden sivuvirtoihin”, Laurila mainitsee.
”Yrityksiä pitää myös kannustaa päästövähennyksiin. Hankkeen suunnittelussa tulee laskea hiilijalanjälki, ja laittaa kilpailutuksessa urakoitsijat laskemaan oman toteutuksensa jälki. Vähemmistä päästöistä pitää saada kilpailuetua.”
Ratkaisuja on, mutta tunnetaanko ne?
Infra-alan keinoja tukea luontoa on myös erilaisten luontotyyppien tuominen lajistoltaan köyhtyneeseen rakennettuun ympäristöön. Niin ikään alan ratkaisuilla voidaan ohjata runsastuneita sateita takaisin luonnon kiertokulkuun ja helpottaa kuivuutta. Biohiiltä on mahdollista hyödyntää viheralueilla esimerkiksi hule- ja valumavesien käsittelyssä, maanparantamisessa ja maaperän sekä vesistöjen puhdistamisessa.
”Tieto ratkaisuista on saatava leviämään. Tilaajien lisäksi suunnittelijat ovat avainasemassa: ratkaisut on tunnettava ja osattava käyttää niitä”, Laurila sanoo.
”Muutos kohti uusien toimintatapojen yleistymistä on todella iso ja vie paljon aikaa. Mahdollistavaa toimintaympäristöä rakentamaan tarvitsemme suunnittelijan, tilaajan ja rakentajan lisäksi lainsäätäjät, kaavoittajat ja lupaviranomaiset.”
Yksi asia on varmaa: toimintamallit rakennusalalla muuttuvat. Yritykset, jotka tunnistavat muutoksen nyt, menestyvät huomenna.
Rakennusalan biodiversiteettitiekartta ohjeistaa yritykset integroimaan biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden osaksi liiketoimintastrategioitaan ja -mallejaan.
”Infratuotannon parissa toimivan yrityksen tulisi ensinnäkin pohtia, miten luontoteema vaikuttaa tämänhetkiseen päätöksentekoon omassa toimintaympäristössä. Johdon pitää huolehtia, että teema on läsnä strategiassa ja liiketoimintasuunnitelmissa, ja että oman toiminnan vaikutukset luontoon on tunnistettu ja niihin liittyen on asetettu tavoitteet, joita seurataan ja raportoidaan.”
Viime kädessä tärkein muutos tapahtuu yksittäisten ihmisen korvien välissä. Mikä ihmisen asenteissa on pahinta myrkkyä luonnolle?
”Ajatus siitä, että voimme jatkaa toimintaamme ihan kuten ennen.”
Rakennusalan biodiversiteettitiekartta viitoittaa tien alan luontopositiiviseen muutokseen. Tutustu ja katso julkistustilaisuuden vilkas paneelikeskustelu: Rt.fi/luonto.
6 x stop luontokato
1. Kierrätysmateriaalit ja hiilijalanjäljen laskenta laajasti käyttöön infrarakentamisessa. ”Etenkin hiilijalanjäljen laskenta on edennyt harppauksin, ja hiilijalanjälki on kilpailukriteeri ensimmäisissä valtion hankkeissa jo 2024”, Juha Laurila kertoo.
2. Minimoidaan käyttöön otettava alue ja tarpeeton maanmuokkaus. ”Yksi esimerkki: syrjäiselle taukopaikall tehtiin 300 auton pysäköintialue, jolle ei ollut aitoa tarvetta. Ei enää näitä.”
3. Tunnistetaan vaarantuvia elinympäristöt jo suunnittelun alkuvaiheessa. ”Nyt luontokartoitusta ei tehdä riittävän usein, ja rakentamisen alle jää vääriä alueita.”
4. Tuetaan elinympäristöjä lähialueilla ja lisätään luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä. ”Ratkaisuja on, ja suunnittelussa on alettava painottaa niitä. Lisää osaamista tarvitaan. Myös olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen ja tukeminen on tunnistettava luonnon monimuotoisuuden edistämiskeinoksi.”
5. Kannustetaan kierrätysmateriaalien käyttöön. ”Nyt tätä ei käytännössä tehdä juuri ollenkaan. Suomi on kiertotaloudessa EU-vertailun peräpäässä.”
6. Tunnistetaan kaikki oma roolimme muutoksessa. ”Vastuu jakautuu monelle taholle. YM:n sivuilla on hyvä yhteenveto: ym.fi/luonnon-monimuotoisuus-ja-luonnonsuojelu.”