Kuntien rakentamisen hankinnat ovat noin 20 prosenttia koko rakennusalan arvosta. Maa- ja vesirakentamisen sekä koulujen, päiväkotien ja eri terveydenhuollon yksiköiden vaikutus yksittäisen kuntalaisen arkeen on merkittävää.
”Rakentamisen laatuun vaikuttaa yhtenä tekijänä kunnan hankintaosaaminen”, Tuomainen sanoo. Toisena seikkana hän mainitsee kilpailuttamisen periaatteet. Helsingin kaupungilla suunnittelijat valitaan puitesopimustoimittajista joko suoraan tai minikilpailulla tai kilpailutetaan hankekohtaisesti avoimella kilpailulla. Hankkeen laajuus vaikuttaa siihen kilpailutetaanko suunnittelijat hankekohtaisesti vai valitaanko puitesopimustoimittaja.
Hankintalaki määrittelee kuntien ostotoimintaa. Lain muotoilu johtaa usein siihen, että hinta on määräävin tekijä tarjouksia arvioitaessa. Rakennusinsinööri Katja Peltola-Metsälä on tutkinut asiaa opinnäytetyössään ”Kokonaistaloudellinen edullisuus urakoitsijavalinnassa (TAMK 2012)”, jossa hänen haastattelemien hankintapäättäjien mielestä laadulla kilpailuttaminen johtaa helposti riskiin markkinaoikeudesta. Kilpailutuksissa käytetään tutkimuksen mukaan mieluiten rajoitetun menettelyn mukaista kilpailuttamista, jossa tarjouksen kriteerit asetetaan etukäteen niin kireiksi, että osa tarjoajista jää automaattisesti pois.
”Koska laadulla kilpailuttaminen on raskaampaa, niin kilpailutus kannattaa toteuttaa puitejärjestelynä”, toteaa Tuomainen. Puitejärjestelyssä toteuttajat valitaan yleensä neljäksi vuodeksi, moniin eri projekteihin.
Johtava asiantuntija Marianna Tuomainen Helsingin kaupungilta, Veijo Käyhty Sanoma Tekniikkajulkaisuilta ja arkkitehti Risto Huttunen keskustelivat rakentamisen konseptoinnista Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä paneelissa kesällä 2018.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Johtava asiantuntija Marianna Tuomainen: ”Laadulla kilpailuttaminen on raskaampaa””
Kun tilaaja laittaa ehdoksi sisäilman laadun puhtauden toksisuuden osalta ei tarvitse paljon muuta vaatia. Tulokset ohjaa puhtaaseen rakentamiseen. Ei voi rakentaa märkänä ei voi käyttää biosidisiä materiaaleja eikä voi käyttää ylläpidossa myrkyllisiä aineita koska ne paljastuvat näytteenoton ja analyysin kautta. Ehdotin tätä mallia Ympäristöministeriölle ja STM:lle syksyllä 2016.
Kuiva ketju 10 voitti. Mutta sillä ei saavuteta myrkytöntä sisäilmaa.
Hengittäessämme myrkyllistä sisäilmaa 24/7/365/x vuotta tuhoutuu solujamme ja näin myös saatamme sairastua kun puolustuskykymme on heikentynyt. Testissä kerätään sisäilmasta huurrevesinäyte ja analyysi tehdään ihmisen makrofagisoluilla. Jos solut kuolevat testissä tiedämme että hengitämme myrkyllistä ilmaa jos taas solut jäävät henkiin tiedämme ettei hengittämämme ilma sisällä myrkyllisiä aineita.
Keskittyminen on nimenomaan se automaatti, mikä jumiuttaa kehityksen ja nostaa kustannukset pilviin.