Kuva: Susa Junnola

Pientalojen yläpohjan puhallusvilla painuu ajan oloon ja muodostaa kylmäsiltoina toimivia onkaloita

Puhalluseriste painuu aina kasaan pientalojen yläpohjissa. Kattoristikon alle muodostuu siten onkaloita, jotka toimivat kylmäsiltoina. Ympäristöministeriö on asetuksessa hyväksynyt tämän painuman eikä siinä vaadita, että onkaloille pitäisi tehdä mitään. Hyväksytäänkö siis se, että eristekerroksen ominaisuudet saavat heiketä ajan myötä?

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä
Yläpohjan vuotokohtien läpi sisältä ulospäin tapahtuvat ilmavirtaukset keskittyvät vinosauvojen alapuolella olevien ilmatunnelien kohdalle. Kuvassa kosteus on muodostanut jäätä ja kuuraa.

Energiatehokkuusvaatimusten kiristymisen seurauksena puhallusvillaeristeiden paksuus pientalojen tuuletetuissa yläpohjissa on kasvanut merkittävästi. Paksut villat painuvat (mineraalivillat 5 prosenttina ja puukuitueriste 20 prosenttia), mikä aiheuttaa kattoristikoiden vinosauvojen alapuolelle kiilamaisia tunneleita, kylmäsiltoja, lämmöneristeen irrotessa vinosauvojen alapinnasta. Tämä puolestaan lisää lämmönhukkaa ristikoiden alueella jopa 25 prosenttia, kertoo Lasse Laulainen Läsä Lämmönsäästäjät oy:stä.

Puhallusvillaeriste painuu ja muodostaa kattoristikon kohdalla onkaloita, jotka toimivat kylmäsiltoina.

”Jos höyrynsulkumuovissa on reikiä, myös kosteus- ja homeongelmien riski kasvaa”, hän sanoo.

Kyse ei ole pelkästään uusista tai lisälämmöneristetyistä taloista, sillä Laulainen törmäsi ongelmaan 1990-luvulla omassa talossaan. Lämmintä sisäilmaa virtasi niittien rei’istä painumatunneleita pitkin yläpohjaan. Kun virtaava ilma kohtasi lämmöneristeen yläosassa pakkasilman, siitä tiivistyi ja jäätyi kosteutta tunneleiden suulle vinosauvan alapintaan. Sisäilmatutkimuksen jälkeen talo joutui asumiskieltoon.

Kova eriste tasaa painumia

”Asiaa mietittyäni päätin laittaa korjausvaiheessa vinosauvojen alle 42 milliä paksut EPS-kiilat, jolloin eriste painuu levyn pystysuoria pintoja vasten tunneleita muodostamatta.”

Laulainen kehitti tästä ihan kansakoulupohjalta kaupallisen ratkaisun, jolle antoi nimen Läsä-lämmönsäästäjät. Hän haki sille patenttia vuonna 2013 teetettyään aiheesta Finnmapilla selvityksen.

EPS-eristepalat asennettuina kattoristikon vinosauvojen alapuolelle estää puhallusvillaeristeen painuessa ilmantunneleiden syntymisen.

Hän sai siitä lausunnon myös Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinhalta, joka totesi, että kun riittävän korkeat EPS-palat kiinnitetään vinosauvojen alapuolelle, puhalluseriste painuu eristepalojen pystysuoria pintoja vasten, jolloin ilmatunneleita ei synny.

Ratkaisu parantaa lämmöneristekerroksen ilmatiiveyttä ja poistaa ilmatunnelien aikaansaaman kylmäsiltavaikutuksen. Rakenteen kosteustekninen toiminta paranee ja riski homeen kasvulle otollisten olosuhteiden syntymisestä vähenee.

Ministeriö ei vienyt asiaa asetukseen

Laulainen esitteli asiaa vuonna 2015 Tampereella järjestettävässä rakennusfysiikkaseminaarissa.

Vuonna 2016 hän yritti saada ympäristöministeriön kiinnittämään asiaan huomiota rakentamismääräyksiä uusittaessa, mutta turhaan. Laulainen huomautti ministeriötä rakennusvirheestä ja puhallusvillan ja kattoristikon yhteensopivuusongelmasta.

Laulaisen mukaan ministeriö olisi voinut hoitaa ongelman kuntoon yhdellä lauseella asetuksissa:

”Käytettäessä painuvaa puhalluseristettä avoimessa yläpohjassa on estettävä eristeen painumisesta johtuvat kylmäsillat kattoristikoiden vinosauvojen alapuolella.”

Korjauskeinot olisivat jääneet alan yritysten vapaasti harkittavaksi. Ministeriö ei kuitenkaan lämmennyt asialle vaan katsoi, että kyse olisi yhden tuotteen markkinoinnista.

Rakennusteollisuudesta puolestaan tuli nyt Rakennuslehdelle viestiä, että se ei toivo lisää normeja, mutta vapaaehtoisesti jokainen talotehdas voi parantaa tuotettaan, jos näkee siihen tarvetta. Puhallusvillojen asennusvaiheen laatua nuo kovat eristepalat toki nähdään parantavan, koska ne täyttävät ne paikat, jonne puhallusvillaa on muuten vaikea saada menemään.

Se, että Laulainen puhuu edelleen aiheesta varsin kiivaasti, kertoo siitä, että talotehtaat ja kattoristikoiden valmistajat eivät ole innostuneet. Ne tekevät vain sen minimin, mitä asetus määrää tai sitten ongelmaa ei tunnisteta.

”Älä puhu paskaa. Näin näitä kattoja on tehty 30 vuotta”, sanoi yksi talotehtaan omistaja Laulaiselle, kun hän kävi esittelemässä ongelmaa ja siihen ratkaisuksi tuotettaan.

Laulainen ihmettelee, miksi moneen taloon tehdään yhä edelleen tuo sama virhe jo suunnittelupöydällä ja talotehtaalla.

”Kosteusasetuksen ohjeistuksessa asia jo mainitaan mutta silti jää toimijoiden itsensä päätettäväksi, poistaako rakennusvirheen vai ei”, Laulainen sanoo.

Myös RIL:n ohjeessa RIL 249-2015 asia on otettu huomioon. Siinä todetaan yläpohjan lämmöneristyksestä seuraavasti:

”Yläpohjan lämmöneristyksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon eristeen painumisen aiheuttamat riskit. Esimerkiksi naulalevyristikoissa voi puhalluseristeen painumisen takia syntyä onkaloita vinojen diagonaalien alle ja näistä syntyy kylmäsiltoja, jotka taas voivat aiheuttaa rakennusfysikaalisia ongelmia ja lämmönhukkaa. Tällaiset ongelmat voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi eristämällä ko. kohdat ristikoissa jo tehtaalla tai rakennuspaikalla painumattomalla eristeellä ennen puhallusvillan asennusta.”

Laulainen on käynyt asiasta keskustelua Vahasen toimiston kanssa, joka tekee kosteusasetukseen liittyvää ohjeistusta. Hän on esittänyt sitä myös suurten kuntien topten- asialistalle.

Halpa keino antaa lisäturvaa

Laulainen on toistuvasti varoittanut, että talotehtaat heräävät vasta, kun kuluttajat huomaavat ongelmat ja alkavat vaatia kalliita takuukorjauksia. Lämpupumput.infon keskustelupalstalla käyty keskustelu kertoo millaista huolta asia saattaa kuluttajissa herättää.

Kovin kalliista asiasta ei ole kyse. Uudisrakentamisessa tuotantokustannukset lisäeristepalan laittamiselle ovat  Laulaisen mukaan 5–10 euroa/kattotuoli ja hintavaikutus talon ostajalle noin 500 euroa.

Korjaus voidaan tehdä myös jälkikäteen. Puhallusvillojen painumaongelma on niin laajasti tiedossa, että ovelta ovelle myyjät käyvät taloissa myymässä lisäeristämistä. Sen yhteydessä onteloihin voitaisiin työntää kova eriste, joka estää lisäpainumat. Laulaisella on tähänkin tuote tarjolla.

Eristeteollisuus on Laulaisen mukaan herännyt sen verran, että se on pyrkinyt pienentämään puhallusvillan painumista. Mineraalivillojen osalta puhutaan nyt 3 prosentin painumasta ja selluvillan kohdalla 10 prosentista.

TTY:n Frame-hankkeessa todettiin, että yläpohjan lämmöneristekerroksen energialaskelmiin vaikuttaa myös sisäinen konvektio. Erityisesti lasipuhallusvillalla eristetyissä yläpohjissa tapahtuu sisäistä konvektiota. Puukuitupuhallusvilla on yläpohjarakenteissa pääsääntöisesti tiheämpää kuin lasipuhallusvilla. Lisäksi sen ominaisuutena on painuminen jopa 20 prosenttia puhalluskorkeudesta, jolloin tiheys kasvaa entisestään.

Tätä artikkelia on kommentoitu 19 kertaa

19 vastausta artikkeliin “Pientalojen yläpohjan puhallusvilla painuu ajan oloon ja muodostaa kylmäsiltoina toimivia onkaloita”

  1. Hyvä mainos-artikkeli. Saiko toimittaja sopivan palkkion, vai oliko kyseessä siskonmiehenveljen-firman tukitoimi?

    1. Kyseessä ei ole todellakaan maksettu mainos, vaan kyseessä on rakennusvirheen poistaminen yläpohjarakenteesta joka on meidän jokaisen tehtävä virheen havaittuamme. Rakennuslehti on kantanut vastuunsa tässä mielessä hyvin. Mukana ollut esimerkki on yksi tapa korjata virhe ja rakentaa yläpohjarakenne asetusten mukaisesti.

  2. Tämä on hyvä keskustelun avaus vuosikymmeniä rakentamista vaivanneesta rakennusvirheestä. Ministeriö on edellisissä määräyksissä 4.1 Rakennusmääräyskokoelman osassa C4 (2012) [7] on todettu lämmöneristyksen suunnittelusta ja toteutuksesta:

    Kohdassa 7.1.1 seuraavaa:”Lämmöneristeiden tulee olla käyttötarkoituksiinsa soveltuvia ja asetettujen vaatimusten mukaisia. Niiden tulee säilyttää ominaisuutensa rakenteen käyttöiän ajan..” Puhalluseristeet säilyttää ominaisuutensa n. vuoden eikä sen vuoksi ole soveltuvia yläpohjan ristikkorakenteeseen.”

    Kohdassa 7.1.2 ”Lämmöneristyksen ominaisuuksien ja tilan mahdolliset pysyvät muutokset, joita ei voida välttää, mutta jotka ovat hyväksyttäviä, otetaan huomioon eristyksen mitoituksessa.” Tällä ohjeistuksella on ympäristöministeriöministeriö hyväksynyt ko. rakennusvirheen tekemisen yläpohjarakenteeseen.

    Kohdassa 7.1.3 myös seuraavaa:
    ”Yläpohjan avoimeen eristetilaan puhaltamalla asennettavan lämmöneristyksen odotettavissa oleva painuma otetaan huomioon puhaltamalla eristettä odotettavissa olevan painuman verran enemmän lopullisen suunnittelupaksuuden saavuttamiseksi”. Painuma huomioitu mutta vain vinosauvojen yläpuolella, alapuolella vuoden kuluttua muodostuvaan rakennusvirheeseen, eli kylmäsiltoihin painuman verran enemmän puhaltaminen ei vaikuta mitään.

    Kohta 7.1.4
    ”Rakenteiden ja liitosten suunnittelussa tulee ottaa huomioon kylmäsiltojen vaikutus rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi”. Kylmäsiltoja yläpohjassa n. 150kpl 120 neliön omakotitalossa.

    Ympäristöministeriö mahdollisti rakennusvirheen syntymisen yläpohjarakenteeseen mutta jos teollisuus olisi tehnyt ohjeistuksen kohdan 7.1.1 rakenteeseen soveltuvalla painumattomalla eristeellä ja huomioinut kohdan 7.1.4 kylmäsiltojen vaikutuksen yläpohjarakenteen lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi ko. Rakennusvirhettä ei olisi olemassa.

    Tiedetään ettei teollisuus huomioi ohjeistuksia vaan ainoastaan määräyksiä ja velvoitteita.

    Onneksi ympäristöministeriö on korjannut virheensä uudessa asetuksessa 11 § Rakennustuotteiden olennaiset tekniset vaatimukset

    Rakenteissa käytettävien rakennustuotteiden ominaisuuksien on vastattava suunnitelmissa esitettyjä vaatimuksia ja rakennustuotteiden on oltava rakennuspaikan olosuhteisiin soveltuvia. Rakennustuotteen on oltava käyttötarkoituksensa mukaisessa kunnossa sitä asennettaessa. Rakennustuotteen on kestettävä asentamisen sekä asennus- ja käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän tai suunnitellun huolto- ja korjausvälin ajan.

    Tällä asetuksella velvoitetaan se mikä on ollut ohjeistuksena edellisissä määräyksissä: Rakennustuotteiden on kestettävä käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän. Yläpohjarakenteessa tämä asetus ei toteudu, vaan n. vuoden kuluttua rakenteessa on rakennustuotteiden yhteensopimattomuudesta johtuen ko. rakennusvirhe.

    PTT ja HTT ovat olleet viimeisen vuoden hyvinkin tietoisia etteivät rakenna uusien asetusten vaatimusten mukaan ja silti tuottamuksellisesti rakentavat taloihinsa rakennusvirheen jonka aiheuttamat ongelmat maksatetaan kuluttajalla. Osasyyllisenä on myös ympäristöministeriö kun ei tarpeeksi selkeästi määritellyt toimijoille asetuksessa yhdellä lauseella: ”Kun käytetään painuvaa puhalluseristettä avoimessa yläpohjassa pitää ennaltaehkäistä eristeen painumisesta johtuvat kylmäsillat vinosauvojen alapuolella, ennen eristeen puhaltamista.”

    Kosteusasetuksen ohjeistukseen tulee asiasta maininta mutta se ei ohjeistuksena estä teollisuudelle koituvia rakennetakuiden realisoitumisesta johtuvia kustannuksia joita syntyy kun asia tulee julkiseksi ja kuluttaja vaatii oikeuksiaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää että teollisuus esittää ministeriölle samoin kuin meluntorjuntaa koskevan asetuksen muutosta, että asetukseen lisätään aiemmin mainittu lause jolloin asetus katkaisee aiemmin rakennettujen talojen rakennetakuut ja ne koskee ainoastaan asetuksen voimaantulon esim. tulevan vuoden vaihteen, jälkeen tehtyjä taloja.

  3. Mutta eikös nuo painumakohdat kuitenkin voida käsittää eristettynä ilmatilana. Yläpuolella on diagonaali ja ympärillä eriste, jotka kummatkin pystyvät säätelemään kosteutta. Kylmäsillan muodostuminen on hieman kaksipiippuinen juttu. Se että Laulaisen oma talo joutui rakennusvirheen takia asumiskieltoon, ja ilmeisesti syynä monia yläpohjarakenteeseen liittyviä työvirheitä, ei välttämättä anna aihetta vierittää syytä kokonaisuudessaan puhalluseristeen piikkiin. Ehkä tässäkin kannattaisi katsoa kuka sen eristeen Laulaisen yläpohjaan asensi, huolimattomasti kenties? Kuten höyrynsulkumuovinkin.

    1. Nuo eristetyt ilmatilat heikentävät joka tapauksessa rakenteen eristävyyttä ja ovat näin ollen virhe. Tuohan olisi helposti korjattavissa ja ensi sijaisesti vastuu tästä korjauksesta lienee suunnittelijalla. Tästä ongelmastahan pääsee helposti eroon yhdellä detaljilla, missä velvoitetaan nuo diagonaalien ja alapaarteen liitokset eristettäviksi kovalla eristelevyllä.

    2. Joopa joo… Paikallaan pysyvä ilma on hyvä eriste. Näiden tunneleiden alapäässä, eli naulalevyssä lämpötila on n. 15 astetta plussaa, lämmin ilma nousee tunneli ylälaitaa ylös ja kylmä alalaitaa syvälle rakenteeseen, eli syntyy konvektio. Tutkimuksen mukaan eristeen painuttua 20% vuoden kuluttua on ristikoiden alueella 25 % lämmönhukka.

      Googlaa läsät ja katso etusivun alalaidassa olevasta kuvasta, miten höyrynsulkuun syntyy reikiä. Jollei painuvan puhalluseristeen ja vinosauvoitettujen ristikoiden yhteensopivuusongelman aiheuttamia tunneleita olisi, nousisi kostea huoneilma hitaasti tiiviin eristekerroksen läpi muodostaen pakkasella kuuraa eristeen pintaan. Tämä ongelma mahdollisesti poistuisi kesän aikaan hyvällä tuuletuksella.

      Vinosauvojen alapuolella olevat tunnelit, jotka lähtevät alapaarteen yläpinnasta jonka alapinnassa olevassa höyrysulussa reiät ovat, kokoavat sisäilman ilmavuodot näihin tunneleihin jolloin kostea huoneilma menee ylipaineella suoraan yläpohjaan ja tunnelin suulle muodostuu kuuraa ja jäätä, (Katso artikkelin kuva ja vastaavia kuvia ilmalämpöpumppu sivujen linkistä) joka ilman lauhtuessa putoaa villoihin painuen muovia vasten kastellen eristeet ja kuten minun tapauksessa kun kyseessä oli vino sisäkatto vesi valui höyrysulkua pitkin seinä sisään, tämä ei poistu hyvälläkään tuuletuksella. Seurauksena home- ja sädesientä. 2 vuotta vanhasta talosta kaikki eristeet pihalle kun sädesieni ei näy ja viisihenkiselle perheelle astma ja kallis remontti. Kyseessä on ko. rakennusvirheestä ja edelleen käytettävästä rakentamistavasta jossa eriste puhalletaan höyrynsulun päälle ja eristeen painosta niitit joilla höyrysuku on kiinni menevät läpi muovista tehden reikiä.

      Reikiintymisen voi välttää laittamalla 30mm uretaanilevy jossa on höyrysulku alapinnassa suoraan kattotuoleihin ja sen alapuolelle koolaus panelointia ym. varten jolloin eriste puhalletaan jäykälle alustalle.

      Joopa joo ja kaikki muutkin halukkaat saavat minulta kaikki asiasta tehdyt tutkimukset ja Juha Vinhan lausunnon.

      Puhalluseristeen piikkiin en asiaa laita koska se kuten vinosauvoitetut kattoristikot ovat huipputuotteita mutta yhdessä aiheuttavat ko. rakennusvirheen jollei kylmäsiltoja ennaltaehkäistä ennen eristeen puhallusta. Esittämäni vaihtoehto parantaa nykyisten puhalluseristeiden ominaisuuksia yläpohjarakenteessa estäen kylmäsiltojen syntymisen. Kannatta lukea: VTT: Supereristeet kehittyvät vauhdilla – tavanomaisia ehkä jo huomenna
      Kehityspolut ja raportti verkossa: http://www.vtt.fi/vtt_show_record.jsp?target=julk&form=sdefe&search=71954
      15.9.2014. Jossa todetaan: Markkinoilla on selkeä tarve uusille materiaali- ja tuoteratkaisuille, joiden avulla uudis- ja korjausrakentamisessa voidaan päästä lähes nollaenergiatason edellyttämään rakennusvaipan energiatehokkuuteen. VTT:n mukaan pääpaino tulee olemaan järjestelmäkehityksessä siten, että uusien ja olemassa olevien tuotteiden ominaisuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti yhdessä tai erikseen.

      Samoin kannattaa lukea Motivan ja TTY:n tekemä Energiatehokkaan rakentamisen työmaaopas jossa asia on myös selkeästi esillä.

      Joopa joolta kysyisin onko rakennuksenvaipan tiiveys tärkeä asia? Samoin parantaako vai heikentääkö ko. asian huomioiminen rakentamisen laatua? Minun tavoitteeni on ettei yhdenkään perheen tarvitse sairastua tämän takia ja jos asiasta puhumalla esim. eriste valmistajat kehittävät testatun ja varmuudella pitkässä juoksussa painumattoman eristeen, olen päässyt tavoitteeseeni, kunhan ko. rakennusvirhe poistetaan

      1. Edellisestä vastauksestani Joopa joolle klo 10.57 oli jäänyt nimeni Laulainen pois. En ole nimetön, vaan haluan keskustella omalla nimelläni.

    3. Kummallista että tuossa on kuvassa jutussa levyvillaeristeitä kun puhutaan puhallusvillasta!!!

      Hyvä ajatella tätäkin ongelmaa. Olennaista on tässä juuri tuo KUKA ERISTEEN ASENTAA. Huolellisella työllä puhallusvillassa sekä levyvillassa, (myöhemmällä tarkistuksella) ja riittävän vahvana kerroksena ongelma tuskin kovin iso ilman EPS palojakaan. Kuitenkin palat varmasti parantavat rakennetta. Hyvä ajatus sinäänsä.

      Selluvilla tms. on mainio eriste yläpohjiin. Kuitenkin urakoitsijoissa on niitä jotka haluavat päästä helpolla ja homma menee miten menee. Urakoitsijavalinta on tässä erittäin keskeisessä roolissa ja myös villa jota puhalletaan.

      Meillä meni pieleen. Säynätsalon Puhallusvilla Oy, Kauko Isomäki puhalsi eristeitä seiniin ja pienelle alalle kattoa. Katossa kaikki jäi tavarantarkastuksen mukaan ylhäältä kotelossa 20 cm vajaiksi, mutta käytännössä vajetta oli enemmänkin. Oli jopa välikkö jossa ei ollut ollenkaan eristettä.

      Kauko Isomäki, Säynätsalon Puhallusvilla Oy puhasi seinäeristeet märkänä. Kaikkien ohjeiden vastaisesti hänen yrityksensä puhalsi 31 cm paksun seinän runsaalla vedellä ja vähällä liima-aineella kerralla. Villoja tuli alas ja hän laittoi sitten höyrynsulkupaperin päälle että pysyvät. Tämän jälkeen meni talvi ja seuraavana kesänä villat olivat edelleen märät ja talon rungossa homepilkkuja yms.

      Urakoitsija väitti kaikesta vastaan ja tehtiin tavarantarkastus. Viat todettiin ja urakoitsijan vastuuvakuutus on maksanut jotain korvausta, mutta urakoitsija ei ole maksanut kuin vakuutuksen omavastuun ja oli mukana poistamassa villoja uudelta osalta seinistä (villanvalmistajan kehoituksesta). Kaikki työ oli pielessä. Urakoitsija sai kenkään kotimaiselta tavarantoimittajaltaan ja siirtyi puhaltamaan Baltiasta tuomaansa Ekowool merkkistä villaa, jonka laadusta en tiedä. Mahtaako olla muutakin kuin sanomalehtipaperia, jolloin eristyskyky on heikompi.

      Villat purettiin pois. Vakuutus ei korvannut villan purkua eikä uudelleenasennusta luonnollisestikaan, muutenhan kaikki työt tässä maailmassa tehtäisiin vähintään kolmesti.

      Kotimainen villanvalmistaja tuli vastaan ja antoi uutta villaa tilalle ja apuaan.

      Urakoitsija on vähävarainen yritys jonka vieminen käräjille on järjetöntä, koska yritys tekee konkurssin ennen kuin maksaa… Sukupolvenvaihdoksen aikakin jo on ja pojalla jo uusi yritys…

      Nyt viemme asian vielä kuluttajariitalautakuntaan. Urakkahinnat haluaisimme luonnollisesti urakoitsijalta takaisin, kun hän ei ole uusia villoja asentanut ja niistä jäi paljon tehtäväksemme omana työnä. Tuskin tämäntyyppisiltä yrityksiltä rahoja kuitenkaan takaisin saa, mutta saadaanpahan edes päätös tälle kansanedustajaehdokkaana toimineen Kauko Isomäen firmalle.

      Villoituksen laatu oli muutenkin huono. Isoja koloja tuli kun villa kuivui ja villa oli kovaa pönkkiä, eristysarvo huono.

      Jos jotakuta kiinnostaa tämä tapaus niin voin aina lähettää tavarantarkastuskertomuksen kokonaisuudessaan.

      jarkko.rossi@icloud.com

      1. Hienoa että miehellä on kanttia esiintyä omalla nimellään. Yläpohjarakenteessa kuivapuhalluksena tehtäessä esim. selluvilla painuu tuotetietojen mukaan10-20%. Asentaja ei voi mitään sille että puhalluseristeen ominaisuuksiin kuuluu painuminen ja kun vuoden kuluttua eristeen painuttua on vinosauvojen alapuolella kylmäsiltatunnelit eli rakennusvirhe. Esittämäni ratkaisu poistaa eristeen painumasta johtuvan ongelman vinosauvojen alapuolelta ja parantaa näin eristeen ominaisuuksia poistamalla painuman aiheuttaman negatiivisen vaikutuksen yläpohjan lämmöneristyksestä ja optimoi yläpohjan lämmöneristyksen kun ei tarvita lisäpuhalluksia, eli huoltovapaan rakenteen eristyksen osalta. Eristeen painuminen on myös positiivinen asia kun eriste tiivistyy painumasta johtuen sen ilmanläpäisykyky pienenee ja se tunkeutuu pienimpiinkin rakoihin, saadaan tiivis yhtenäinen vaippa kunhan estetään ensin isojen rakojen syntyminen vinosauvojen alapuolelle esim. esittämälläni ratkaisulla. Näin tehdään rakennustuoteasetuksen vaatimusten mukainen yläpohjarakenteen lämmöneristys. Kaikki puhalluseristeet ovat huipputuotteita ja yläpohjarakenteeseen soveltuvia kun poistetaan esim. esittämälläni ratkaisulla kylmäsillat ennen eristeen puhaltamista.

  4. Kaikkein helpoin ja varmin tapa korjata em. puutteet on käyttää nk. kovaa villaa. Luovutaan puhallusvillan käytöstä tietyin varauksin. Myös nämä hengittämättömät EPS-eristeeet tulisi kieltää rakennuksen vaipassa, sillä vaippa joka ei hengitä, on elinkaareltaan lyhyt ja täynnä terveysriskejä. Energiaan liittyviä säästöjä saadaan aikaan kestävämmällä tavalla kuin umpeen luodulla EPS-vaipalla. Pullo on huono asumisratkaisu. Tämä tästä.

    1. Mutuilu seis. EPS on ’hengittävä’ eriste eli sillä on kiitettävästi kykyä imeä itseensä vesihöyryä sekä luovuttaa se takaisin ymäpärilä olevaan ilmaan, testattu VTT: llä useampaan otteeseen.

    2. Olet siis sitämieltä että mineraalivillaa ei saa käyttää missään, koska sen kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta on olematon. Vai tarkoititko kenties jotain muuta?

    3. Kyseisessä tapauksessa EPS on pystyasennossa vinodiagonaalin ja alapaarteen kulmassa ja toimii ohjaavana materiaalina ettei rakennuksen vaippaan tule kylmäsiltoja..

  5. Olen ollut varovainen puhallusvillan käytön kanssa. Pientalot ovat ongelma, olen pyytänyt rakennuttajaa( esim.nuori perhe ) ottamaan yhteyden kohteen rakennesuunnittelijaan. Suunnittelijan tulee osoittaa yläpohjarakenteen ongelmalliset kohdat ; puuristikkorakenteiden
    sauvaliittymät , räystäät ym. Villan painuma on tiedossa, ammattitaitoinen rakennesuunnittelija selvittää villan laadun ja tarvittavan paksuuden sekä osoittaa rakennuttajalle kriittiset kohdat yläpohjasta, jotka suunnittelija det. suunnitelmin osoittaa! Em. tavalla tuskin kovin usein toimitaan pientalojen toteutuksessa. Suosittelen yleensä mineraalivillan käyttöä! Hienoa, että asia on nyt esillä.

  6. Tähän löytyy vatsin yksinkertainen vastaus.
    Jos alapohja on tehty liian heppoisesti kuten joskus aikanaan on tingittu kiinnikkeistä tai nauloista,loppu tulos että alapohja elää jollion saattaa tulla painuman vuoksi niin sanottuja hiiren koloja.
    Painon takia ei voi syyttää lisäeeistevillaa koka se on kevyempää kuin esm.kivivilla
    Mutta kun.tänäpäivänä käytetään vain suuremmaksi osaksi kivivillaa vain ja ainoastaan sen takia kun mestarit pitää sitä muka paloturvallisempana kuin selluvillaa joka on paljon kevyempää.
    Kenellä on taasen omat rahat liossa $ m
    ???

  7. Hei,

    Olen seurannut hyvinkin tiivisti yllä olevaa aihetta ihan omaan ammattini puolesta sekä rakenteella olevan oman taloni osalta.

    Faktat:

    – Suomessa eduskunta on määrännyt hallitusta edistämään kaikissa tulevissa rakennusprojekteissa varsinkin julkisissa ja suurissa kohteissa poistamaan kaikki mahdolliset riskit jotka voisivat heikentää rakennuksen elinkaarta ja aiheuttavat home ja kosteusvaurioita sekä terveydelle haitalliset tuotteet ja rakentamistavat (Kuivaketju 10)

    – Myös ympäristöministeriön laatimat määräykset ja ohjeistukset antavat suorat raamit miten täytyy ehkäistä rakennuksessa mahdolliset kylmäsillat ja miten tiivis ja yhtenäinen täytyy olla rakennuksen ulkovaippa

    – Varsinkin yläpohjan vaippa on hyvin tärkeässä roolissa koska lämpöhävikistä tapahtuu 60% yläpohjan kautta

    – Uusi Rakennustuoteasetus määrittelee, että tuotteen on säilytettävä ominaisuutensa koko rakenteen eliniän. Vuoden kuluttua kun eriste on painunut ja kylmäsillat syntyneet samoin kyseinen rakennusvirhe, ei vaipan rakenne täytä asetuksen velvoitetta, eli taloja ei rakenneta kuten asetus velvoittaa. Kysymys on se että onko rakennusteollisuudella vara jatkossa rakentaa asetusten vastaisesti yläpohjaan rakennusvirhe? Artikkelissa teollisuuden mielipiteessä todetaan, että vapaaehtoisesti jokainen talotehdas voi parantaa tuotettaan, jos näkee siihen tarvetta. Talotehtaiden pitää rakentaa asetusten mukaan ja se ei ole vapaaehtoista toimintaa, vaan velvoite!

    – Myös talotehtaiden rakennesuunnittelijat ovat suuressa vastuussa mikäli eivät ota huomioon artikkelissa esille tuodut ongelmat ja puutteet omissa suunnittelutyössään

    Näin ollen, ei tarvitse olla edes rakennusalan ihminen, että ymmärtäisi miksi Laulaisen esittämä ratkaisu on oivallisen hyvä ja järkevä uudiskohteita ajatellen.
    Myös viranomaisten taholta ja EU:n ohjeistuksia ja suosituksia noudattaen, jatkossa kaikkien rakennusten täytyy olla energiatehokkaita. Tutustuin vielä Motivan ja TTY:n tekemään ohjeistukseen pientalon energiatehokkaan rakentamisohjeistusta ja siinä myös selkeästi esitetään kylmäsiltojen poistamista painumattomalla eristeellä vinosauvojen alapuolelta ja samoilla sanoilla lukee sama ohje Rillin kirjassa, kun kysymyksessä on ristikkorakenteinen yläpohjarakenne ja selluvilla puhallettuna. Miksi näin ei tehdä?
    Näitä ohjeita ja suosituksia noudattaen toteutin omassa taloprojektissa juuri kyseistä ratakisua välttääkseni vuoden päästä puhalluseristeen painumisesta johtuvat kylmäsiltatunnelit, muuten niitä tunneleita muodostuisi keskimäärin talon pinta-alasta riippuen noin 120-150 kappaletta.

    Ottaen huomioon kyseisen toimenpiteen vähäiset kustannukset ja sen hinnan nopeana takaisinmaksuna ja kertyneen energiasäästön, kyllä tätä ratkaisua tulen jatkossakin suosittelemaan muille ja on suotava, että viranomaiset ja rakennusteollisuus ottaisi asian vakavasti ja tuotantoon ja tekisivät tästä ratkaisusta vakiokäytännön kaikissa uudistuotannossa, koska kyseistä ongelmaa ei kukaan voi kieltää ja pahimmassa tapauksessa urakoitsiat tulee olemaan vastuussa asetusten vastaisesti rakennetusta ja toimitetusta talostaan ja sen vaippaan tiiveydestä ja toimivuudesta.

    Muutenkin ratkaisun käytönotto ja sen seuraukset ovat vain positiiviset monessakin muodossa kuten säästöt energian kulutuksessa, tiivis yläpohjan vaippa, poistaa mahdolliset kosteus- ja homehtumisriskit ja samalla toteutetaan eduskunnan tahtotila rakentaa terveet ja turvalliset talot asua, työskennellä ja opiskella.

    Ottakaa hyvät ihmiset neuvosta vaariin ennen kuin kaikki vastuut ja korjausvaatimukset alkaa ryhmäkanteen muodossa realisoitumaan rakennusteollisuuden maksettavaksi.

    1. Rakennusteollisuudesta puolestaan tuli nyt Rakennuslehdelle viestiä, että se ei toivo lisää normeja, mutta vapaaehtoisesti jokainen talotehdas voi parantaa tuotettaan, jos näkee siihen tarvetta. Rakennuslehdelle antamassaan viestissä rakennusteollisuus toivoo ettei tehdä lisää normeja. Minä toivon rakennusteollisuuden huomaavan ajoissa että rakennustuoteasetuksessa tämäkin asia jo velvoitetaan, ei tarvita uusia normeja, kunhan ymmärretään rakentaa jo olemassa olevien mukaan. Ko. asetus velvoittaa käyttämään kohteeseen soveltuvia rakennustuotteita joilla rakenne säilyttää ominaisuutensa koko rakenteen eliniän.
      .
      Rakennusteollisuus rakentaa tänä päivänä niin kuin on 30 vuoden aikana on oppinut, yläpohjan ristikkorakenteessa käytetään painuvaa puhalluseristettä painuma esim. 20%, eristeen painuttua n. vuoden kuluttua vinosauvojen alapuolella yläpohjassa n. toistasataa kylmäsiltaa eli rakennusvirhe ja ristikoiden aulueella 25% lämmönhukka Comsolin tutkimuksen mukaan, se onko painuma 3-20% muodostuu vinosauvojen alapuolellen kylmäsillat. Tämä rakenne ei todellakaan täytä uuden rakennustuoteasetuksen vaatimuksia ja velvoitteita. Toivon että Rakennusteollisuus

      Herää kysymys onko painuva puhalluseriste ylipäätään soveltuva käytettäväksi yläpohjan ristikkorakenteessa, täyttääkö se rakennustuoteasetuksen vaatimukset koko rakenteen eliniän kun ei vuoden kuluttuakaan ole sitä mitä asennettaessa, saako rakenteeseen soveltumattomia rakennustuotteita käyttää varsinkaan kun ne yhdistettynä kuten tässä tapauksessa toiseen rakennustuotteeseen muodostaa rakenteeseen rakennusvirheen? Tätä voi jokainen pohtia mielessään, minä en uskalla edes pohtia kysymys on todella suurista asioista. Rakennusteollisuuden kannattaa kuitenki huomioida, että riski yläpohjan rakennetakuiden raukeamisesta joka tapauksessa kasvaa jos asiaa käsitellään jossain muussa mediassa ja kuluttajat alkavat vaatia ko. rakennusvirheen korjauksia.

      Toivon että Rakennusteollisuus huomaa ettei kyse ole vapaaehtoisesta toimesta parantaa tuotettaan vaan niiden tekemisestä rakennustuoteasetuksen velvoitteiden mukaisesti.

      Sen voin sanoa että, poistamalla puhalluseristeen ominaisuuksiin kuuluvan painumisen aiheuttamat ongelmat ristikkorakenteesta jo etukäteen ennen eristeen puhaltamista esim. esittämälläni tavalla täyttää kaikki puhalluseristeet ja koko yläpohjarakenne rakennustuoteasetuksen velvoitteet. Yläpohjarakenne on huoltovapaa ja kylmäsillat poistamalla on vähennetty kosteus- ja homevaurioriskiä.

      Harmittavaa ja ikävää asian toteutumisen kannalta on että ympäristöministeriö ei selkeämmin asetuksissa asiaa esittänyt vaan laittoi Laulaisen hoitamaan heille kuuluvaa tehtävää, eli poistamaan rakennusvirhettä ja rakennusteollisuuden kanssa vääntämään rautalangasta mikseivät he rakenna asetusten mukaan ja miksei uudet asetukset toteudu. Kohta lausuntokierrokselle lähtevässä kosteusasetuksen ohjeistuksessa toivottavasti asia kerrotaan tarpeeksi selkeästi.

      Kysymyksessähän on kuitenkin tärkeä uusi asia jolla parannetaan olemassa olevien rakennustuotteiden ominaisuuksia jotta yläpohjarakenne täyttää rakennustuoteasetuksen vaatimukset. Eikö rakentamisen laadun parantaminen ja rakennusvirheiden poistaminen ole meidän jokaisen alalla toimivan tehtävä ja velvollisuus.

  8. Rakennusteollisuutrahan ei todellisuudessa kiinnosta muu kuin voittojen tekeminen halvalla.

    Siellä rikotaan päivittäin sääntöjä ja vaihdellaan omin päin suunnittelijan valitsemia materiaaleja tai suunnitteluratkaisuja.

    Tai sitten rikotaan kylmästi suunnitelmia ja sen jälkeen väitetään mututuntumalla että kyllä se hyvä on.

    Kaikki fiilikset ja fuskaukset yleensä heikentävät lopputuotteen kestoikää tai varmuutta turvalliseen käyttöön. Rakentamisessahan on yleensä noin 1/300 mahdollisuus rakennuksen vaurioon kun kaikki on tehty oikein. Mitä mahtaakaan olla kun teollisuus häärää ilman osaamista oman mielensä mukaan.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi