Vanhan koulun sali korjattiin runkoa myöten. (Kuva: Sari Järvinen)

Vuoden remontti vei seitsemän vuotta, sitten aikatauluista luovuttiin – ”Ammattilainen olisi nähnyt, kuinka iso työmäärä koko talon remontissa oli”

Vanhan hirsikoulu saa uuden elämän perinpohjaisessa remontissa. Aluksi remontin piti kestää vuoden, mutta lopulta aikatauluista luovuttiin. ”Ammattilainen olisi nähnyt heti, kuinka iso työmäärä koko talon remontissa olisi ollut.”

Kirjoittaja(t) Sari Järvinen

Salolainen Juha Hermansson rullaa telalla valkoista maalia seinään kyläkoulun eteisessä. Rakennusliike J. Hermanssonille kohde on mieluinen: pintaremonttia voi tulla tekemään silloin kun ehtii, sillä paikan omistaja, Ari ”Bruno” Lähteenmäki ei ole asettanut turhan stressaavaa aikataulua.

Aluksi sellainen kyllä oli. Ajatuksena oli saada 1910-luvulla rakennettu kylmillään olevan kyläkoulu kuntoon vuodessa. Tontilla oleva toinen, noin vuonna 1930 rakennettu koulu oli paremmassa kunnossa, kun turkulainen Lähteenmäki osti paikan.

”Arvasin vanhemman talon kunnosta, että paikka vaatisi jonkun verran työtä. Mutta ammattilainen olisi nähnyt, kuinka iso työmäärä koko talon remontissa olisi, Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäki puolestaan on äänen ammattilainen, Uptempo Finland Oy:n yrittäjä. Hän on dubannut äänitysstudiossaan lukuisia lasten elokuvia ja tv-sarjoja sekä tehnyt mainoksia ja antanut itsekin usealle hahmolle äänensä. Vuonna 2012 Lähteenmäki toivoi saavansa toisesta kyläkoulurakennuksesta kodin itselleen ja perheelleen, toiseen tulisi äänitysstudio säilytys-, sosiaali- ja edustustiloineen.

Kosteusvaurioita monessa paikassa

”Aloin epäillä kosteusvauriota, kun huomasin, että talon ulkoverhoukseen oli osittain laitettu uudempaa lautaa. Sisäpuolella oli paikoin levyä lattian päällä”, Lähteenmäki sanoo.

Ääninäyttelijä repi laudat irti. Ikkunoiden alta paljastui lahonneita hirsiä. Levyjen alta lattia oli romahtanut.

”Ei siitä voinut edes kävellä, sillä jalka olisi tippunut läpi lattian.”

Myös märkätilojen tukihirret olivat lahoja.

Purkutyöt alkoivat. Lähteenmäki sai tarjouksen yrittäjältä, joka pystyisi imemään alapohjan täytteenä olevan hiekan ja maatuvan aineksen pois. Tarjous oli noin 6 000 euroa.

Hinta oli Lähteenmäen mielestä niin kova, että hän päätti hoitaa purkutyöt yhdessä poikansa Jonas Lähteenmäen kanssa. Molemmat tulivat koululle omien töidensä jälkeen iltaisin. Bruno Lähteenmäen selkä oli huonossa kunnossa, mutta sisukkaasti hän lapioi lattioita tyhjäksi polvillaan lyhytvartisen lapion avulla.

”Työ oli niin hidasta, että remonttiaikatauluista luovuttiin. Ei minua vapaa-ajan menetys harmittanut. Olen yrittäjä, joten ei vapaata ole muutenkaan”, Bruno Lähteenmäki hymähtää.

Noin 350 neliömetrin vanhan koulun tiilikatto vaihdettiin huopakatoksi. (Kuva Sari Järvinen)

Vuokratelineet hyvä ratkaisu

Onneksi talon katto oli hyvässä kunnossa. Tai niin ainakin koulun edellinen omistaja vakuutti. Tiilikaton alle oli jätetty vanha saumapeltikatto.

”Tiilet oli aseteltu pikkurimojen päälle, jotka olivat läpimädät. Katto oli pysynyt ilmeisesti paikoillaan pyhän hengen avulla. Lisäksi yhteen kohtaan oli laitettu jiiripelti saumakaton päälle. Kondenssivedet valuivat siitä suoraan sisään”, Bruno Lähteenmäki huokaisee.

Isä ja poika saivat avukseen timpuri Rami Hietarinteen, joka pääsääntöisesti rakensi uutta siihen, mitä Lähteenmäet olivat purkaneet.

Aluksi kattoa purettiin Hietarinteen muutaman rakennustelineen päältä. Vanha koulu oli kuitenkin niin korkea, että telineiden päälle piti vielä nostaa tikapuut.

”Se ei ollut ihan turvallisin ratkaisu. Vuokrasimme korkeammat rakennustelineet koko talon ympäri. Se oli paras päätös koko hommassa”, Bruno Lähteenmäki toteaa.

Viimeinen pisara

Tontilla oli myös kaivo, mutta kuten arvata saattaa, vesi ei ollut juomakelpoista. Kaivon puhdistus ja korjaus maksoivat noin 2 000 euroa.

Seuraavaksi Lähteenmäet kaivoivat esiin lekan. Sillä alettiin jyskiä pyöreän kuistin betonilattiaa rikki.

”Kuisti oli kardinaalimoka. Se oli valettu suoraan hirsiseinään kiinni, joten myös siellä oli lahoa.”

Tilalle Lähteenmäki rakennutti ison terassin, joka valettiin kunnon perustusten päälle. Kun sementtiauto saapui paikalle, pihalla häärättiin myös taas kaivon kimpussa.

”Kertaalleen korjattu kaivo oli täynnä kolibakteereja. Teimme sen tilalle uuden porakaivon.”

Lisäksi perinnerakentajat kävivät vaihtamassa noin 17-metrisen eteläseinän lahonneet alahirret. Rakentamattoman ullakon välipohja siivotiin ja eristeeksi tuli noin 40 senttimetriä puhallusvillaa.

”Joka nurkka on ollut auki. Halusin tehdä kaiken kunnolla, ettei jää mitään yllätyksiä”, Bruno Lähteenmäki sanoo.

Harvinaista osaamista äänitysstudiossa

Vaikka Bruno Lähteenmäki ei ole ammattirakentaja, äänitysstudioiden suhteen hän on aikamoinen asiantuntija. Mies on ollut rakentamassa Suomeen toistakymmentä äänitysstudiota. Pari niistä syntyi Olavi Virran pojalle, Pauli Virralle.

”Täällä käytin Akukon Oy:n arkkitehti-akustikko Anssi Ruusuvuoren suunnittelemaa pohjaa. Hän ajattelee studion äänen kannalta minä toiminnan. Yhdistämme ajatukset ja usein Anssi on muuttanut ajatukseni päinvastaiseksi. Lopputulos on ollut todella hyvä. Vaikka ammattilaisen käyttö on hintavaa, se on rahan arvoista. Olen kuullut, että muiden äänitysstudioita on korjattu moneen kertaan.”

Bruno Lähteenmäki (vas.) tekee hirsikoulun sisään rakennetussa äänitysstudiossa dubbauksia. Markus Niemi odottaa vuoroaan. (Kuva: Sari Järvinen)

Yleensä äänitysstudion seinä rakennetaan tuplarungosta, johon tulee muun muassa viisi erikoiskovaa kipsilevyä ja pehmeää materiaalia sisäpuolelle.

”Laitoimme puhallusvillan suoraan hirttä vasten, jonka päälle tuli kangas ilman gyprocia. Se oli nopein ja edullisin tehdä. Rakenne on toiminut hyvin, sillä maaseudulla ei raitiovaunuliikenne haittaa äänitystä.”

TV toi työmiehiin vauhtia

Vaikka koulu on vielä pintaremonttia vaille valmis, äänitysstudiossa on jo tehty kolme elokuvaa. Niistä yksi on huhtikuussa elokuvateattereihin tuleva ”Asterix ja taikajuoman salaisuus”. Bruno Lähteenmäki esittää Abradakabrixiä. Äänitysten ajaksi työmiesten piti pysäyttää salin puolella sirkelit, jotta häiritseviä taustaääniä ei tullut mukaan.

”Perjantaina 12.4. ulos tullutta Voice of Finlandin inserttejä kuvattiin myös täällä. Sitä varten remonttiin piti pistää vauhtia. Putkimies oli pitkään sanonut, että tulee kunhan ehtii. Vasta kun sanoin, että tv-kuvaukset alkavat, hän ja sähkömies ilmaantuivat heti paikalle”, Bruno Lähteenmäki hymyilee.

Vaikka studiotalon remontin loppusuora jo häämöttää, Brunon ei tarvitse murehtia, mitä tekisi sen jälkeen vapaa-ajallaan. Toisessa koulurakennuksessa, jossa asutaan, odottaa muun muassa sauna- ja wc-remontti tekijäänsä.

”Vanhan hirsitalon remontti on kuitenkin kannattavaa työtä. Kun remontoidaan vajonnutta rivitaloa, niin osakkeen arvo ei siitä hirveästi nouse”, Hermansson sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vuoden remontti vei seitsemän vuotta, sitten aikatauluista luovuttiin – ”Ammattilainen olisi nähnyt, kuinka iso työmäärä koko talon remontissa oli””

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi