Hanna Malmivaara, YIT
YIT:n viestintäjohtaja Hanna Malmivaara. Kuva: YIT

Rakennuslehden lukijat: YIT on Suomen kiinnostavin rakennusliike – Työpäällikkö ja mestari ovat avainrooleissa yrityskuvan jalkauttamisessa

Rakennuslehden lukijapaneelin mukaan YIT on tällä hetkellä Suomen kiinnostavin rakennusliike. Yhtiön viestintäjohtajan Hanna Malmivaaran mukaan mielenkiinnon takaa löytyvät strategiset valinnat ja vahva markkinointi- ja viestintätyö. Kiinnostusta on lisännyt myös YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyminen.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

”Olemme asemoituneet hyvin vahvasti kaupunkien kehittäjänä. Haluamme olla mukana näyttävissä ja vaativissa kaupunkikehityksen hankkeissa. Se on ihan luonnollista jo kokomme ja osaamisemmekin vuoksi. Meiltä löytyy ammattitaitoa ja näkemystä”, Malmivaara kertoo.

Parhaillaan työn alla on yhdistymisen vuoksi tehtävä uuden yhtiön strategia. Sen keskeneräisyyden vuoksi Malmivaara ei vielä halua kertoa siitä tarkemmin, mutta huomauttaa etteivät asiat nyt päälaelleenkaan muutu.

Rakennuslehden uudesta lukijapaneelista voit lukea tarkemmin täältä ja YIT:n valinnasta lukijapaneelin kyselyssä Suomen kiinnostavimmaksi rakennusliikkeeksi täältä.

Kärkihankkeiden kautta

YIT:n suuret hankkeet kertovat Malmivaaran mukaan yhtiön henkilökunnan osaamisesta ja sitoutumisesta. Esimerkiksi jättiprojekti Triplan avulla yhtiö voi kertoa kaikesta siitä osaamisesta, jota sillä on.

”Meillä on hankesuunnittelua, infrarakentamista, toimitila- ja asuntorakentamista sekä nykyisin myös päällystämistä. Asuntorakentamiseenkin tuomme uusia ratkaisuja erilaisten palvelujen avulla. Me emme halua olla vain se rakentaja, joka toteuttaa hankkeissa muiden suunnitelmia. Olemme aktiivisesti mukana esimerkiksi kaupunkikehittämisen keskusteluissa. Haluamme olla mukana kehittämässä ihmisten kannalta parhaita vaihtoehtoja siihen, miten viihtyisiä ja toimivia kaupunkeja tehdään”, Malmivaara selventää.

Pasilan uusi kaupunkikeskus Tripla uudistaa Pasilan alueen ilmettä. Keskus valmistuu vaiheittain vuosien 2019-2022 aikana. Kuva: YIT

Suuri murros

Erilaisina profilointikeinoina YIT on käyttänyt esimerkiksi jo viiden vuoden ajan järjestettyjä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaareja, jonne yhtiö on kutsunut tärkeimmät sidosryhmänsä kuulemaan kaupunkikehittämisen uusia suuntia ja näkemyksiä myös ulkomailta.

”Meillä on aito halu kehittää kaupungeista entistä viihtyisämpiä ja tulevaisuuteen katsovia.”

Helsingin Vallilan Konepajan alueelle YIT on rakentanut uudenlaista kaupunkiympäristöä.

YIT osuukin ytimeen, kun se edistää kaupunkikehittämistä tulevaisuuden näkökulmasta. Monilta osin menossa on murroksen aika, joka muuttaa ihmisten suhtautumista esimerkiksi liikkumiseen ja kaupankäyntiin.

”Se vaatii meiltä paljon kuuntelu- ja keskustelukykyä ihan kaikissa liiketoimintayksiköissämme. Kannustamme työntekijöitämme käymään tätä dialogia ja toivottavasti se myös näkyy. Etunenässä keskustelua vie eteenpäin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas, mutta myös muut johtajat osallistuvat aktiivisesti. Se näkyy myös uuden yhtiön tavassa organisoitua, johtoryhmää myöten.”

Aktiivisuuteen kannustetaan

Hyvä maine monipuolisena projektienvetäjänä ja osaavana yhtiönä ei Malmivaaran mukaan synny vain muutamien avaintyöntekijöiden toimesta. Yhtiössä kannustetaan työntekijöitä osallistumaan keskusteluun eri kanavien kautta. Lisäksi on kehitetty oma Wow-koulutus, jossa on keskitytään asiakaskohtaamisiin.

”Siellä käydään läpi koko asiakaspolku ja tilanteet, joissa asiakkaat kohtaavat meidän tekijöitämme. Panostamme erityisesti siihen, miten voimme yllättää asiakkaamme positiivisesti jokaisen kohtaamisen yhteydessä. Koulutus lisää asiakasymmärrystä ja se vaikuttaa merkittävästi siihen miten meistä puhutaan. Sen vuoksi näitä asioita viedään koko ajan systemaattisesti eteenpäin.”

Korjauskohteetkin voidaan valjastaa halutun yrityskuvan viestimiseen. Kuva: YIT

Yit:läiset käyttävät monipuolisesti erilaisia viestintäkanavia. Osa on aktiivisesti esimerkiksi työelämän yhteisöpalvelu Linkedinissä ja toiset keskustelevat Twitterissä.

”Osalle kommunikointi eri kanavissa onnistuu luontaisesti. Kaikille se ei luonnistu ollenkaan. Pääasia on se, että asiakkaisiin ollaan yhteydessä ja heidän tarpeitaan kuunnellaan. Meillä on erilaisia kanavia käytössämme ja niiden kautta tavoitamme eri yleisöjä.”

Työmaa – pakollinen riesa

Malmivaara kertoo useita esimerkkejä siitä, miten yhtiö voi olla mukana vaikuttamassa mielikuvaan. Hän mainitsee esimerkiksi sen, että usein ihmiset kokevat tiiviissä kaupunkiympäristössä olevat rakennustyömaat meluisina riesoina, jotka hankaloittavat arkipäivän sujumista.

”Meidän pitää löytää fiksut ratkaisut, joiden avulla voimme vähentää esimerkiksi naapurustolle aiheutuvaa väliaikaista haittaa. Kun ymmärrämme ottaa kaikki sidosryhmät huomioon, tiedämme mitä meidän pitää kertoa.”

Esimerkiksi suuressa Helsingin Töölönkadun pysäköintihalliurakassa yhtiö on viestinyt alueen päiväkoteja myöten miksi alueella jyrisee. Räjäytyksetkin on soviteltu niin ettei päiväuniaika häiriinny. Erilaisia ryhmiä on myös kutsuttu katsomaan työmaan arkea. Sen kautta syntyy myös lisää turvallisuutta, kun sekä aikuiset että lapset ymmärtävät paremmin, miksi työmaan lähistöllä pitää olla erityisen varovainen.

Paremmat aidat

YIT on joutunut kiinnittämään esimerkiksi kulkureittien hyvään opastamiseen entistä enemmän huomiota. Helsingin ydinkeskustan keskuskirjasto Oodin työmaan ja Pasilan Triplan rakentaminen ovat aiheuttaneet paljon poikkeusjärjestelyjä.

”Työmaiden aitaamiseen kiinnitetään nyt enemmän huomiota. Jo turvallisuudenkin takia pyrimme huolehtimaan siitä, että kaikki työmaat on siististi aidattu. Lisäksi olemme pystyttäneet erilaisia infotauluja, joissa kerrotaan milloin työmaa alkaa ja mitä siellä tehdään, jotta ihmisten on helpompi ymmärtää ja kärsiä meidän aiheuttamamme väliaikainen haitta.”

Viestintä on viety työmaatasolla saakka. Aitojen avulla vaikutetaan siistimpään katukuvaan ja siihen miten ihmiset rakennusliikkeen kokevat. Mielikuvat syntyvät näetyn, koetun ja kuullun kautta.

”Kyllä meidän pitää ihan itsestään selvästi toimia vastuullisesti ja muut huomioon ottaen omassa toiminnassamme. Ja se panostaminen kannattaa ja palkitsee. Kun teemme töitä hyvässä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, kaikki etenee sujuvammin työmaallakin.”

Mestari avainroolissa

Viestinnän yksi suuri haaste on saattaa yrityskuvaan liittyvät asiat ja toimintatavat myös alihankkijoiden tietoon ja käyttöön.

”Työtä pitää tehdä koko ajan ja tuoda asiat esille riittävän ajoissa eli heti yhteistyön alussa. Mietimme lähes päivittäin sitä, miten saamme viestit parhaiten perille ja alihankkijat toimimaan meidän koodistomme mukaisesti.”

Malmivaaran mukaan työmaan mestareilla ja työpäälliköillä on avainroolit asioiden edistämisessä.

”Kyllä se on viime kädessä heistä kiinni, miten koko porukkaa saadaan puhaltamaan yhteen hiileen viestinnällisestikin ajateltuna. Se on heidän käsissään ihan joka päivä. Tietysti meillä on myös olemassa tarkat ohjeistukset ja mallit vaikkapa työmaa-aidoista ja niiden käytöstä, mutta mestari ja työpäällikkö ovat erittäin tärkeitä henkilöitä koko meidän ketjussamme. Sen vuoksi he kuuluvat myös koulutuksemme piiriin.”

Aidat on valjastettu myös esimerkiksi asuntojen markkinointiin. Esimerkiksi suuren Tikkurilan Valon korttelin -asuinkerrostalohankkeen tyylikkäillä työmaa-aidoilla ja siistillä työmaalla on saatu luotua mullistuksessa olevaan ympäristöön lisää turvallisuutta.

Joskus työmaakoppienkin ulkonäköön panostaminen kannattaa. Esimerkiksi Suomenlinnan tunnelihankkeen tavanomaista tyylikkäämpiä, suuri-ikkunaisia työmaakoppeja luultiin kahvioksi Kaivopuiston rannassa.

”Lisäksi palkkasimme Suomenlinnan allianssiprojektiin viestinnän asiantuntijan, joka esitteli suurta kiinnostusta herättänyttä hanketta. Vaikka tunneli oli teknisesti erittäin vaativa projekti emmekä voineet esimerkiksi radonin takia viedä yleisöä tutustumaan itse kohteeseen, epäilyt ja haitat taklattiin avoimella viestinnällä. Usein näin vältytään myös kädenväännöiltä työmaiden naapurustojen kanssa.”

Huono maine kauas kantaa?

Rakentamisen maine  julkisuudessa on  aika huono ja siihen liitetään paljon erilaisia ongelmia. Joskus voi tuntua siltä, että koko alaa leimaa yksi iso homeongelma. Viestintätyössä Malmivaara korostaa avoimuutta ja selkeästi ilmaistua toimeliaisuutta.

”Koen, että olemme rakennusalalla yhtenä rintamana taklaamassa laatuun liittyviä ongelmia, yhtä lailla suuret ja pienet yritykset samassa rintamassa. Tietysti isoilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä, parantaa laatua sekä turvallisuutta ja näihin olemme panostaneetkin.”

Myös YIT on saanut oman osansa niin sanotuista homekoulukeskusteluista. Asioita on pyritty selvittämään perinpohjaisesti.

”Kun nämä asiat nousevat esille, on tärkeää tietää kuka on vastannut hankkeesta. Jos mediaryöpytykseen joudutaan, pitää olla mahdollisimman avoin ja miettiä yhdessä tilaajan kanssa mitä asioita voidaan kertoa eri sidosryhmille ja miten heidät voidaan pitää ajan tasalla esimerkiksi korjauksista.”

Malmivaaran mukaan ongelmia ei kannata koskaan peitellä eikä laittaa päätä pensaaseen vaan tarttua pulmiin ja ratkoa ongelmia erilaisten parannuskeinojen avulla.

”Siinä kohtaa voitetaan vain sillä, että asiat saadaan kuntoon mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi meillä kaikki divisioonien vetäjät on koulutettu kohtaamaan erilaisia tilanteita myös viestinnällisesti. Ja jos kohdalle osuu joku uusi tilanne, voi luottaa siihen, että kollega vieressä osaa auttaa. Olemme sisäisesti käsitelleet näitä asioita paljon.”

Hankalaksi tilanteet muuttuvat silloin, jos asioiden selvittely on kesken esimerkiksi viranomaistutkinnan tai mittausten osalta.

”Voimme ottaa kantaa vasta, kun tutkimukset ovat valmistuneet. Mutta jos tutkimusten perusteella todetaan, että ongelma on johtunut meidän toimistamme, on ihan itsestään selvää, että haluamme saattaa asiat viipymättä kuntoon. Meillä on ihan oikeasti tahtotila selvittää asiat ja hoitaa ne meidän osaltamme kuntoon”, Malmivaara vakuuttaa.

Kolme kysymystä:

1. Miten viestinnän keinoin voidaan lisätä rakentamisen laatua?

Paras laadun tae on, että asiat suunnitellaan ensin huolellisesti ja tämän jälkeen toimitaan hyväksytyn suunnitelman mukaan kaikissa vaiheissa, oli kyse sitten rakentamisesta tai asiakaspalvelusta. Jos kuitenkin sattuu virhe, tartumme siihen, kerromme siitä myös asiakkaalle ja hoidamme sen kuntoon. Se on paras ja pitkäjänteisin keino murheiden välttämiseen.

2. Puhutte paljon asumiseen liittyvistä palveluista. Se on paljon muutakin kuin rakentamista, miksi näin?

Haluamme olla asumisen asiantuntijoita ja osa ihmisten sujuvaa arkea. Se tarkoittaa, että asumisen arvoketjuun liittyy automaattisesti paljon muutakin kuin vain itse asunto. Ihmiset haluavat uudelta asunnoltaan myös uudenlaista sujuvutta arkeensa.

3. Mikä työssä on vaikeinta?

Käytämme paljon aikaa siihen, että saamme oman porukkamme innostumaan ja onnistumaan. Nyt olemme uudessa kahden yrityksen yhdistymistilanteessa ja panostamme paljon siihen, että yhteinen kulttuurimme pääsee muodostumaan ja ulottumaan kaikkialle. Kun ihminen voi hyvin omassa työssään, se näkyy kaikkialle ja ulottuu heihin, joita hän kohtaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rakennuslehden lukijat: YIT on Suomen kiinnostavin rakennusliike – Työpäällikkö ja mestari ovat avainrooleissa yrityskuvan jalkauttamisessa”

  1. Artikkeli on toivottavasti YIT:n itsensä maksama mainos eikä Rakennuslehden juttu. Onhan siellä myllerrystä, on, kun kaksi isoa rakennusliikettä yhdistetään. Kaava on selvä: Lemminkäisen porukalle kenkää, YIT:n porukka jää. En ole itse kumpaankaan ryhmään kuuluva, mutta huhuja liikkuu ja ne ovat usein oikeassa.

Jätä kommentti

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi