Insinöörikoulutusta halutaan karsia ja keskittää

Kun tällä hetkellä teknillistä opetusta annetaan seitsemässä yliopistossa ja 23 ammattikorkeakoulussa, niin jatkossa opetus keskitettäisiin viiteen yliopistoon ja 12 ammattikorkeakouluun sekä muutamiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteenliittymiin. Samalla niiden toimintaa profiloitaisiin ja rahoitusta parannettaisiin.

Vielä 1980-luvulla yhtä opettajaa kohden oli 14 oppilasta, mutta tilanne riistäytyi käsistä 1990-luvulla. Aloituspaikkoja lisättiin diplomi-insinööripuolella ylimmillään jopa 5 000:een ja ammattikorkeakoulupuolella 10 000:een, jolloin yksi opettaja joutui vastaamaan 30 oppilaasta.

DI-koulutuksen aloituspaikkoja ehdotetaan karsittavaksi nykyisestä 3 800:sta 3 500:aan ja insinöörikoulutuksessa 7 500:sta 7 000:een. Opettaja-opiskelijasuhteeksi halutaan 1:10. Nykyistä kiinteämmän lähiopetuksen odotetaan parantavan opintojen läpäisyastetta, mikä romahti opiskelijamäärien kasvattamisen myötä. Suurista opiskelijamääristä huolimatta valmistuvien diplomi-insinöörien määrä on vain 2 300.

Työryhmä ehdottaa, että teknillisen korkeakoulutuksen opiskelijakohtaiset resurssit kaksinkertaistettaisiin vuoteen 2015 mennessä, jotta suomalainen innovaatioympäristö ja tutkimuksen taso saataisiin nostettua maailman huipulle. Rahaa suunnattaisiin myös vanhentuneen laitekannan modernisointiin.

Liian pirstaloitunutta opetusta

Työryhmän ehdotuksen vastaanottanut opetusministeri Sari Sarkomaa sanoi, että myös hallituksen tavoitteena on maailman paras teknillisen korkeakoulutuksen taso. ”1:10 opettaja-oppilassuhde on haastava tavoite, mutta ei mahdoton”, Sarkomaa sanoi.

Hän pitää luonnollisena, että aloituspaikkojen määrää supistetaan, koska myös ikäluokat pienenevät. ”Opetusresurssit sen sijaan on säilytettävä.”

Sarkomaa pitää esityksen kulmakivinä oppilaitosten profilointia ja rakenteellista kehittämistä. Tällä hetkellä opetus on pirstaloitunut ympäri maata pieniin yksiköihin. ”Jokaisen jäljelle jäävän yksikön pitää olla laadukas”, hän sanoi.

Profiloinnissa on otettava huomioon myös täydennyskoulutuksen tarve. Sen merkitystä kasvattaa se, että insinöörikunnan suuret ikäluokat ovat tulossa viidenkymmenen vuoden ikään. Työryhmä ehdottaa maksullista, tutkintoon johtavaa täydennyskoulutusta.

Vuonna 2010 voimaan tuleva yliopistouudistus lisää jo oppilaitosten itsenäisyyttä. Yliopistojen taloudellista tilannetta puolestaan helpottaa se, että ne saavat kiinteistönsä omaan taseeseensa.