Kokeile kuukausi maksutta

Materiaaleista parhain on olemassa oleva

Tietoa kirjoittajasta Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma
Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa yhdistämällä jo yli 100 rakennusalan toimijaa. Kiertotalousklusteri tukee käytännön kokeiluja ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä. https://testbed.hel.fi/kiertotalous/
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Korkeat tavoitteet alusta asti

Saimme keväällä 2022 toimeksiannon suunnitella vuonna 1975 rakennetun toimistorakennuksen peruskorjauksen. Suunnittelupöydälle saamamme kohde on tavallinen 70-luvun toimistorakennus: suorakaiteenmuotoinen seitsenkerroksinen rakennus, jossa on nauhaikkunat ja pitkät käytävät toimistokoppeja täynnä.

Kuvan nähdessäsi tunnistaisit heti tyypin. Samanlaisia hiljaisia, ajan katveeseen jääneitä rakennuksia ovat kaupungit täynnä. Niihin ei vaan kiinnitetä mitään huomiota.

Meillä oli onni saada toimeksianto taholta, jolle ympäristöarvot olivat tärkeitä. Olennainen osoitus siitä oli se, että rakennus haluttiin peruskorjata purkamisen sijaan. Jälkimmäiseen kallistutaan samanlaisissa kohteissa usein jo pelkän matalan kerroskorkeuden takia. Olisi ollut helppo hätiköiden tuomita korjaus kannattamattomaksi jo pelkästään talotekniikan aiheuttamien haasteiden takia.

 

Katse ikkunoihin

Kuntotutkimuksissa rakennuksen lähes kuudensadan ikkunan todettiin olevan uusimisen tarpeessa. Oli kuitenkin heti selvää, että merkittävä materiaalimäärä hyödynnettäisiin jotenkin. Yhteistyössä Helsingin kiertotalousklusterin kanssa pohdimme ikkunoiden uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja heidän kauttaan pääsimme myös hyödyntämään laajaa asiantuntijaverkostoa. Ikkunalaseille löytyikin melko pian uusi käyttötarkoitus sisälasiseininä.

Sisälasiseinät tuntuivat luontevalta uudelleenkäyttökohteelta: ikkunat ovat vakiomittaisia ja lasit hyvässä kunnossa. Rakennusvalvonta suhtautui asiaan myös hyvin kannustavasti. Kevytrakenteisten väliseinien rakentaminen ei vaadi rakennuspaikkakohtaista hyväksyntää, kunhan käyttöturvallisuus on huomioitu.

Lasiseinien suunnitteluprosessi oli tavanomaisesta poikkeava: nyt piti käyttää olemassa olevien lasielementtien kokoja, kuitenkin sovittaen kokonaisuus rakennuksen mittamaailmaan. Suunnittelimme lasiseiniin koivuvaneriset karmit, joiden avulla yhdessä lasiseinävalmistajan kanssa hienosäädimme seinien korkeutta sopimaan vaihteleviin huonekorkeuksiin.

Yhteistyökumppanin valmistamien prototyyppien mallikatselmus toi uusia oivalluksia myös ulkonäön suhteen. 2K-ikkunoiden alussa häiritseväksi koettu musta tiivistenauha päätettiinkin jättää reilusti näkyviin, sillä sen todettiin kehystävän ikkunaruutuja kauniisti.

Lasiseinäelementeistä tehtiin mallihuone, jota pääsi tarkastelemaan luonnollisessa ympäristössään. Vanhoista ikkunoista tehdyt lasiseinät istuivat erittäin luontevasti rakennukseen, jonka osana ne ovat alun perin olleetkin.
Ikkunat toimivat suunnannäyttäjinä

Uusiokäytetyt ikkunat avasivat kirjaimellisesti uusia näkymiä: onnistuneen käyttötapamuutoksen ja vakuuttavien prototyyppien innoittamina aloimme katsoa rakennuksen osia sekä materiaaleja uusin silmin. Väliseinien koepuruilla selvitimme niiden rankojen uudelleenkäyttöä. Tutkimme myös väliseinien hyödyntämistä toisaalla rakennuksessa.

Tarpeellisen haparoinnin jälkeen katseemme kiinnittyi alakattoihin, joita on rakennuksen pitkillä käytävillä paljon. Alakatot ovat ajan saatossa tympeän värisiksi muuttuneita alumiinisäleitä. Lasiseinäprototyypistä tuttu yhteistyökumppanimme teki säleistä koemaalauksia, joiden tulokset nähtyämme oli aivan selvää, että hyödynnämme niitäkin rakennuksessa. Ne olivat kuin uusia.

Hanke on muokannut ajatteluamme merkittävästi. Ensituntumaltaan tylsä toimistorakennus pitää sisällään modulaarisuuden tuomia mahdollisuuksia ja takavuosien laadukkaiden materiaalien potentiaalin. Uudelleenkäytettyinä materiaalit ja rakennusosat henkivät alkuperäisen rakennuksen tunnelmaa sopien arkkitehtuuriin luontevasti.

Emme ole joutuneet tinkimään arkkitehtonisista tavoitteistamme, päinvastoin. Olemme löytäneet uuden ilmaisutavan, joka kunnioittaa olemassa olevaa rakennusta ja säästää ympäristöä. Suunnittelutiimin rima on noussut sitä korkeammalle mitä enemmän hyödynnettävää olemme löytäneet.

 

Laura Vara

Olla Architecture

 

Laura Vara työskentelee arkkitehtinä Olla Architecture -toimistossa. Kirjoitus on osa kiertotalouden klusteriohjelman blogisarjaa. Kiertotalousklusterin tavoite on edistää kiertotalouden mukaista innovaatio- ja liiketoimintaa Helsingissä.

 

Viimeisimmät näkökulmat

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/helsingin-kiertotalouden-klusteriohjelma/