Lukuoikeudet kuntoon ryhmätilauksella!

Suomessa asutaan yhä ahtaasti

Suomalaisten asumisväljyys kasvaa hitaasti. EU-maiden vertailussa Suomi jää ahtaine asuntoineen edelleen häntäpäähän Itä-Euroopan maiden tasolle. Etenkin pienten lasten perheet asuvat ahtaasti.

Suomalaisten asumisväljyys kasvaa hitaasti. EU-maiden vertailussa Suomi jää ahtaine asuntoineen edelleen häntäpäähän Itä-Euroopan maiden tasolle. Etenkin pienten lasten perheet asuvat ahtaasti.
Kuuntele juttu

Keskimäärin suomalaisten kodissa on 87 neliötä, mutta haaveissa on 114 neliön asunto. Varakkaimmalla kymmenesosalla on käytössään keskimäärin kolme kertaa enemmän neliöitä kuin vähävaraisimmalla kymmenesosalla, sanoo professori Anneli Juntto Kuopion yliopistosta.

Junton Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa julkaistun tutkimuksen mukaan valtaenemmistö eli 86 prosenttia suomalaisista toivoo omaa asuntoa ja enemmän väljyyttä ympärilleen. Pienituloisista vain joka viides asuu omistusasunnossa, kun varakkaimmista suomalaisista asuntonsa omistaa lähes jokainen. Vielä ennen lamaa talon omistaminen oli yhtä yleistä vähävaraisimpien kuin varakkaimpienkin keskuudessa.

Myös pienituloisimmista 70 prosenttia tavoittelee omistusasuntoa. Heille omistusasunto voi Junton mukaan olla suuri riski. Muuttuvat korot ja asuntojen sekä energian hintojen vaihtelut vaativat asunnon ostajalta joustovaraa. Osa pienituloisista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, eikä asuntolainojen lyhennyksiä oteta siinä huomioon.

Velka voi olla varallisuuden esiaste

Vuokralla asuvat ovat keskimäärin melko tyytyväisiä asumiseensa, mutta omassa asunnossaan asuvat olivat asumiseensa erittäin tyytyväisiä. Omistusasunnon ihanuus nähdään taloudellisena kysymyksenä. Asunto on joko hyvä sijoitus, tai sitten se houkuttelee pienemmillä asumiskustannuksillaan.

Suurimmat haaveet asunnon suhteen on 35-44-vuotiailla. Tällä ikäluokalla nykyinenkin kämppä on keskimäärin suurin eli yli sata neliötä. Nuoret aikuiset ostavat usein koko asunnon velkarahalla, eikä säästöjä jäädä keräämään. Enää ei myöskään siirrytä ensin yksiöstä kaksioon, vaan hankitaan kerralla reilun kokoinen luukku.

Joka kolmannella 25-34-vuotiaista on jo vähintään 100 000 euron lainoja. Juntto ei kuitenkaan näe suuriakaan asuntolainoja kaikille ongelmana. Suurimmalla osalla ne kertovat päinvastoin hyväosaisuudesta. Hän arvelee, että asuntovelka saattaa olla jopa varallisuuden esiaste.

Pientalo edelleen enemmistön haaveena

Omakotitalo on edelleen enemmistön haaveena. Etenkin perheet arvostavat väljää ja luonnonläheistä asumista ja kodikkuutta. Asunnon edustavuutta ja tyylikkyyttä ei juuri kukaan pidä tärkeimpänä.

Vaikka haaveiden asunto on keskimäärin 114 neliötä, rakentajat kauppaavat huomattavasti väljempää asumista. Viime kesän asuntomessuilla omakotitalojen keskipinta-ala oli yli 180 neliötä. Ylisuurista taloista puhuttiin kuitenkin vasta sitten, kun neliöitä oli selvästi yli 200 neliötä. Perhekoko on kuitenkin koko ajan pienenemässä, Juntto muistuttaa.

Juntto on myös havainnut, että kuluttaja ei ole vieläkään asuntomarkkinoiden kuningas. Monet rakentajat ovat jo vähentäneet asuntotuotantoaan ja aloittavat uudiskohteita vasta varausten perusteella. Asuntojen tarjonnanhan pitäisi lisääntyä kysynnän kasvun seurauksena, kunnes runsas tarjonta taas laskisi hintoja.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Suomessa asutaan yhä ahtaasti”

  1. Suomessa asutaan koirankopeissa. Jo 80-luvulla esitin puolueiden suuunnitellessa kunnanhallituksessa lehmänkauppojja asumisen kustannuksella, että kaavoitus tulee perustua asumisväljyyteen, mutta ainakin vasemmistossa tätä kavahdettiin. Pitää saada paljon pieniä asuntoja, kuului vastaus kuin yhdestä suusta. Vastaajat kylläkin itse asuivat omakotitaloissa!
    Ihmisen ei ole teveellistä asua ahtaasti ja tämä näkyy mm. mielenterveystilastoissa, joita seurauksia sitten maksamme yhdessä!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat