Valuuko kotitalousvähennys hintoihin?
Jos tilaat kotiisi kotimaisen valmistajan mittatilaustyönä tehdyn liukuovikaapin, saat samalla tarjouksen kaapin asentamisesta. Kaapin voi toki ostaa ilman asennustakin, mutta myyjä suosittelee sitä. Kaappeja asentava yrittäjä tekee parin minuutin mittaisen tarkistusmittauksen ja tulee uudelleen kokoamaan kaapin, kun osat ovat saapuneet. Työhön kuluu yhdeltä mieheltä alle kolme tuntia. Lasku: runsaat 400 euroa.
Jos tilaat kotiisi kotimaisen valmistajan mittatilaustyönä tehdyn liukuovikaapin, saat samalla tarjouksen kaapin asentamisesta. Kaapin voi toki ostaa ilman asennustakin, mutta myyjä suosittelee sitä. Kaappeja asentava yrittäjä tekee parin minuutin mittaisen tarkistusmittauksen ja tulee uudelleen kokoamaan kaapin, kun osat ovat saapuneet. Työhön kuluu yhdeltä mieheltä alle kolme tuntia. Lasku: runsaat 400 euroa.
”Ohhoh”, pääsee Suomen Yrittäjien pääekonomistilta Timo Lindholmilta.
Mutta ei hätää, muistuttaa kaapin myyjä: lasku kelpaa kotitalousvähennykseen. Tämä matematiikka on tuttua jokaiselle kotonaan remontteja tai sähköasennustöitä teettävälle. Ammattityön hinnat tuntuvat hurjilta, mutta alan yrittäjien ilmoituksissa isoimmalla mainostetaankin sitä, että työ kelpaa kotitalousvähennykseen.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi 3000 euroon henkilöä kohti vuoden 2009 alussa. Sen seurauksena vähennyksen hyödyntäminen on kasvanut hurjaa tahtia. Verohallinnon ennakkotietojen mukaan vähennystä käytettiin viime vuonna 370-380 miljoonan euron edestä, mikä tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua edellisvuodesta.
Vuoden 2009 alussa rakennusalalla elettiin lamassa, mutta nyt käynnissä on nousubuumi. Valuuko verovähennys hintoihin?
”Kaikki tuet menevät jollain vauhdilla hintoihin, sitä vaikutusta ei voi kiistää”, Lindholm myöntää.
Pääkaupunkiseudulla kalleinta
Lindholm kuitenkin korostaa kotitalousvähennyksen myönteisiä puolia. Se helpottaa hoivatyön järjestämistä, auttaa harmaan talouden kitkemisessä ja on opettanut suomalaiset ostamaan palveluja.
Rakennusalan palkat ovat kuitenkin paljon kovemmat kuin siivous- tai hoivatyön. Kotitalousvähennyksen ulottamiseen remonttityöhön liittyi aiemmin rajoituksia, mutta ei enää. Vuonna 2008 yli 76 prosenttia vähennyksen kuluista kohdistui asuntojen perusparantamiseen ja kunnossapitoon.
”Rakennusala on aina hirveän suhdanneherkkä, ja vaihtelut ovat jyrkkiä. On tulkintakysymys, minkä osan vaihtelusta voi osoittaa kotitalousvähennykseen liittyväksi”, Lindholm sanoo.
Lindholm uskoo, että remonttihintojen nousu on erityisesti pääkaupunkiseudun ilmiö. ”Kaikki kuulemani kommentit viittaavat siihen. Jos joku on teettänyt Lappeenrannassa ja pääkaupunkiseudulla saman työn, hinta ja laatu ovat täysin eri maailmoista. Pääkaupunkiseudulla on pysyvä ylikysyntä tällaisille palveluille, mikä mahdollistaa monissa tapauksissa kovan hinnoittelun.”
Suhdanteiden mukaan?
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä pohtii parhaillaan verotuksen uudistamista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Roope Uusitalo ehdotti Hetemäen työryhmälle kirjoittamassaan muistiossa kotitalousvähennyksen tai ainakin remontteihin käytössä olevan osan tekemistä riippuvaiseksi suhdanteista.
”Vähennystä perustellaan työllisyysnäkökohdilla. Erityisesti korkeasuhdanteessa, jossa rakennusalalla on työvoimapulaa, on vaikea uskoa kotitalousvähennyksen kasvattavan työllisyyttä”, Uusitalo perusteli.
Timo Lindholm ei heti vakuutu Uusitalon ehdotuksesta. ”Rakennusalan suhdanteet lähtevät paljolti uudistuotannosta. Toinen tekijä on korkotaso, joka on nyt hyvin matala ja mahdollistaa suurten asuntolainojen ottamisen. Kotitalousvähennyksellä on näihin vähän vaikutusta”, Lindholm sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Valuuko kotitalousvähennys hintoihin?”