Ernst & Young: Yritysjohto suhtautuu lahjontaan aiempaa hyväksyvämmin
Jopa 15 prosenttia yritysten ylimmästä johdosta olisi valmis maksamaan lahjuksia, jos se auttaisi varmistamaan kauppojen syntymisen. Suhtautuminen väärinkäytöksiin on lieventynyt talouden turbulenssin jatkuessa, sillä vuoden 2010 tutkimuksessa vastaava luku oli yhdeksän prosenttia. Tämä käy ilmi Ernst & Youngin kansainvälisestä Fraud Survey -tutkimuksesta, johon osallistui yli 1700 yritysjohdon edustajaa 43 maasta.
Jopa 15 prosenttia yritysten ylimmästä johdosta olisi valmis maksamaan lahjuksia, jos se auttaisi varmistamaan kauppojen syntymisen. Suhtautuminen väärinkäytöksiin on lieventynyt talouden turbulenssin jatkuessa, sillä vuoden 2010 tutkimuksessa vastaava luku oli yhdeksän prosenttia. Tämä käy ilmi Ernst & Youngin kansainvälisestä Fraud Survey -tutkimuksesta, johon osallistui yli 1700 yritysjohdon edustajaa 43 maasta.
”Epävakaan taloustilanteen jatkuessa yhä useampi yritysjohtaja kokee toimivansa tuloksenteon ja säännösten sekä lakien ristipaineessa. Tutkimuksemme valossa näyttäisi, että paineet ajavat monia yritysjohtajia epäeettiseen toimintaan liike-elämässä. Yli kolmannes vastaajista arvioikin korruption olevan jo laajalle levinnyttä omassa maassaan”, Ernst & Youngin väärinkäytöksiin liittyvien palveluiden johtaja Taina Kivelä sanoo.
Erityisen laajalti korruption koetaan levinneen nopeilla kasvumarkkinoilla: Brasiliassa 84 prosenttia, Indonesiassa 72 prosenttia ja Turkissa 52 prosenttia vastaajista arvioi korruption olevan yleistä omassa maassaan. Jopa 15 prosenttia Aasian ja Kaukoidän vastaajista koki, että taloudellisen tuloksen vääristely voi olla toisinaan perusteltua. Ernst & Youngin tutkimuksen mukaan kasvumarkkinoille toimintaansa laajentavat yritykset aliarvioivat usein väärinkäytöksiin liittyvät riskit.
Odotukset kohdistuvat yritysten hallituksiin
Viranomaiset ja sidosryhmät odottavat yritysten hallituksilta toimia väärinkäytösten ja epäeettisen toiminnan kitkemiseksi. Toisaalta yli puolet tutkimuksen vastaajista koki, että hallituksilla tulisi olla syvällisempää tietoa ja ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta pystyäkseen toimimaan yrityksen eettisyyden vartijana.
”Puuttuminen havaittuihin väärinkäytöksiin vaikuttaa riittämättömältä tutkimukseen vastanneiden mielestä. Lähes puolet vastaajista kokee, että yrityksen johto vastustaa vahvasti lahjontaa ja korruptiota puheissaan, mutta käytännössä rikkomuksista ei seuraa rangaistuksia. Hallitukset voisivat kenties asettaa yritysjohdolle odotuksia ja paineita tehokkaampaan ennaltaehkäisyyn ja säännöllisempään seurantaan väärinkäytösten ja korruption osalta”, Kivelä sanoo.
Suomessa ei lahjontaan liittyvää lainsäädäntöä
Lahjontaan ja väärinkäytöksiin liittyvät kysymykset koskevat Ernst & Youngin tutkimuksen mukaan erityisesti kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Paikallisen yrityskulttuurin, liiketoimintatapojen sekä lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä toimittaessa vieraissa maissa ja mantereilla. Uusille markkinoille lähtevien suomalaisten yritysten olisi hyvä tunnistaa myös väärinkäytöksiin, lahjontaan ja korruptioon liittyvät riskit ja tuntea niihin liittyvä lait.
”Vaikka Suomessa ei ole erityistä lahjontaan liittyvää lainsäädäntöä, rikoslaista löytyy 14 tähän liittyvää kohtaa. Sen lisäksi kansainvälinen korruption ja lahjonnan vastainen lainsäädäntö luo paineita myös suomalaisille yrityksille. Esimerkiksi US Foreign Corruption Practices Act (FCPA) velvoittaa kaikkia Yhdysvaltain pörssissä listattuja yrityksiä ja UK Bribery Act taas Britanniassa toimivia yrityksiä. Näiden lakien mukaan yritysten ja hallituksen vastuu ja velvoitteet korruption ja lahjonnan torjunnassa ovat laajat”, Kivelä kertoo.
Ernst & Youngin vuotuisessa Global Fraud Survey -tutkimuksessa selvitettiin yritysjohdon näkemyksiä ja suhtautumista väärinkäytöksiin, lahjontaan ja korruptioon sekä toimia riskien vähentämiseksi. Mukana tutkimuksessa oli talous-, lakiasiain- ja sisäisen tarkastuksen johtajia sekä muita yritysten avainhenkilöitä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ernst & Young: Yritysjohto suhtautuu lahjontaan aiempaa hyväksyvämmin”