Suomalaisten osuus jää yllättävän pieneksi EU:n rakentamisen kehityspotista – ”Omaksumalla strategisemman lähestymistavan…”
Esimerkiksi liikenteen hakemuksissa läpimenoprosentti on EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmassa selvästi suurempi.
EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti Eurooppa tarjoaa rahoitusta yrityksille niiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomalaiset ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta yleensä hyvin, mutta
rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoitusta ei tilastojen mukaan meille kuitenkaan tule.
Horisontti Euroopasta on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 43,7 miljardia euroa, ja suomalaisille osallistujille siitä on varmistunut yhteensä 1231,5 miljoonaa euroa. Suomalaisten rakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyvien hakemusten läpimeno on ollut vuodesta 2021 lähtien vain kahdeksan prosenttia, vaikka hakemuksia on lähetetty suhteessa saman verran kuin muilla aloilla.
Ilmastotutkimuksessa läpimeno on ollut 44 prosenttia. Lähes yhtä koviin lukuihin on päästy liikenteessä, 38 prosenttia. Keskiarvo ilmasto-, energia- ja liikenne -alueilla on ollut 27 prosenttia.
”Suomi tunnetaan EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksessa innovatiivisuudesta, kestävyydestä ja kehittyneistä teknologisista ratkaisuista. Hyvästä maineesta huolimatta suomalaiset
yritykset ja muut organisaatiot jäävät muista jälkeen rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoituksessa verrattuna esimerkiksi ilmastoon, energiantuotantoon ja liikenteeseen liittyviin
aiheisiin, toteaa Business Finlandin EU:n ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntija Markku Pekonen.
Tulos on hänestä yllättävä, kun ottaa huomioon Suomen asiantuntemuksen kestävän rakentamisen, energiatehokkaiden teknologioiden ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä järjestelmissä.
”Suomella on maailmanlaajuinen maine kestävän kehityksen saralla; sijoitumme jatkuvasti korkealle globaalilla kestävyyden indikaattorilla ja meillä on vahva kokemus uusiutuvan energian ratkaisuista,
vähähiilisestä rakentamisesta ja älykaupunkikonsepteista. Hyviä esimerkkejä osaamisestamme ovat Betolarin vähähiilinen Geoprime –rakennusmateriaali ja Sitowisen Smartlas-työkalu luonnon
monimuotoisuusraportointiin, Pekonen jatkaa.
Monet suomalaiset yritykset hakevat edelleen rahoitusta melko kapeisiin tai teknispainotteisiin projekteihin, jotka eivät usein linkity laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten
energiayhdenvertaisuuteen, osallisuuteen tai skaalautuviin poikkitieteellisiin innovaatioihin. Tämä puutteellinen yhteys vähentää Pekosen mukaan projektien kilpailukykyä EU-maailmassa.
”Omaksumalla strategisemman lähestymistavan voimme avata uusia kasvumahdollisuuksia ja vakiinnuttaa paikkamme Euroopan innovaatiotoiminnan etulinjassa”, Pekonen summaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomalaisten osuus jää yllättävän pieneksi EU:n rakentamisen kehityspotista – ”Omaksumalla strategisemman lähestymistavan…””