Puurakentamisen puhemies palasi bisneksen puolelle
Puutuoteteollisuus ry:n johtavana asiantuntijana kolme viime vuotta työskennellyt Sauli Ylinen palasi takaisin rakennustuoteteollisuuden pariin. Elokuun alusta lukien hänen työpaikkanaan on ollut Lapwallin kattoelementtitehdas Pälkäneellä ja tittelinä tuote- ja kehityspäällikkö.
Edunvalvontatyöt vaihtuvat elementtibisnekseen. Mikä Lapwallissa veti takaisin yritysmaailmaan?
Lapwallissa voin viedä käytäntöön niitä asioita, joita aikaisemmin edistin. Käytännön esimerkkejä ovat rakentamisen tuottavuuden parantaminen, digitalisaatio tai kiertotalouteen liittyvien kysymysten toteuttaminen. Ja pakko myöntää, että työympäristönä tehtaalla on oma viehätyksensä.
Millainen on toimenkuvasi ja vastuualueesi?
Tuote- ja kehityspäällikkönä vastaan koko kattoelementtiliiketoiminnan kehittämisestä. Lisäksi osallistun sidosryhmä- ja vaikuttamistyöhön ja tulen olemaan aktiivinen myös toimialan sisällä. Lapwallin tavoitteena on kasvattaa liikevaihto 100 miljoonaan euroon vuoden 2030 loppuun mennessä.
Sauli Ylinen
- Syntynyt Ylöjärvellä 1989
- Tekniikan kandidaatti, Aalto, 2013
- Tuote- ja kehityspäällikkö, Lapwall, 2025–
- Johtava asiantuntija, Puutuoteteollisuus, 2022–2025 Rakennuttajakonsultti, Harristo, 2022–2025
- Myynti- ja kehitysjohtaja, Elementti Sampo, 2015–2021
- Kehitysjohtaja, Crosslam Kuhmo, 2016–2018
- Harrastaa reserviläistoimintaa, lenkkeilyä, lukemista
Puurakentaminen on kärsinyt alan matalasuhdanteesta. Miten menetetyt markkinaosuudet saadaan takaisin?
Puurakentamisen markkinaosuus on vakiintunut 25 prosentin paikkeille ja itse asiassa hieman noussut vuoteen 2024 verrattuna. Lapwallin kannalta tämä on epärelevantti mittari, sillä merkittävä osa tuotteista menee muihin kuin puurunkoisiin rakennuksiin. Elementtiratkaisujen entistä laajempi hyödyntäminen vaatii toiminnan kehittämistä tuotteistuksesta, suunnittelusta ja tuotannosta työmaalle asti. Nimenomaan tätä työtä olen nyt tekemässä.
Monessa maassa puurakentamista buustataan muun muassa kiristyvällä ilmastolainsäädännöllä. Pitäisikö puurakentamisen ruuvia kääntää edelleen myös Suomessa?
Regulaatiotyössä kannattaa keskittyä rakennuskustannusten madaltamiseen, monimutkaisuuden vähentämiseen ja uusien innovaatioiden käyttöönoton helpottamiseen. Esimerkiksi palomääräyksissä on monia vaatimuksia, jotka eivät ole yhteismitallisia. Niiden kumulatiivinen vaikutus tuottavuuteen ja rakentamisen kustannuksiin voi kuitenkin olla merkittävä.
Mikä veti aikanaan rakennusalalle ja rakennustuotteiden pariin?
Olen kotoisin sahapaikkakunnalta, ja ensimmäinen tet-harjoittelu piti sisällään sahatavaranippujen pakkaamista. Siinä mielessä en ole kovin pitkälle päässyt.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Puurakentamisen puhemies palasi bisneksen puolelle”