Lehdistöä on moitittu siitä, että se olisi uutisoinnillaan kiihdyttänyt taantumaa. Sikäli moitetta voi yrittää jopa ymmärtää, että tiedonvälitys on internetin myötä muuttunut entistä reaaliaikaisemmaksi, avoimemmaksi ja kilpaillummaksi. Jokainen merkittävä talousuutinen vyöryy siten kymmenistä eri lähteistä ihmisten tietoisuuteen.
Lehdistön syyllistäminen ei koske yksin Suomea. Käänsin englantilaisen Building-lehden internetsivulta seuraavat keskustelunpätkät, joissa pohdittiin lehtien tapa uutisoida taantumaa.
-Lehdet ovat täynnä ikäviä uutisia. Jutuissa on aina negatiivinen kärki. Sen sijaan, että otsikoitte jonkin yrityksen myynnin laskeneen 10 prosenttia, voisitte kertoa, että yritys on pystynyt säilyttämään 90 prosenttia myynnistään erittäin tiukasta markkinatilanteesta huolimatta.
-Lehdistö tekee sensaatiohakuisia otsikoita joka kerta, kun joku yritys tekee huonon tuloksen tai menee vararikkoon. Suurin ero edellisen ja nykyisen taantuman välillä on miten tietoa levitetään. Lehdistöllä on tässä iso vastuu.
Samanlaisia ohjeita on tarjottu meillekin. Rakentajat esimerkiksi ovat kehottaneet puhumaan mieluummin tarjolla olevista kuin myymättömistä uusista asunnoista.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että lehdistö vain välittää uutisia. Ikävien uutisten varsinaisia tekijöitä ovat niin sanotut markkinavoimat, jotka vaativat yritysjohdolta kovia keinoja taantumasta selviämiseen. Raflaavat uutiset irtisanomisista palkitaan sitten pörssissä tai rahoituslaitoksissa.
Tänään lehdistölle ei ole mikään jymyuutinen se, että jokin yritys irtisanoo. Paljon mielenkiintoisempi uutinen on, kun joku yritys investoi tai Pekka Niskan tapainen yrittäjä kertoo, että hyvien vuosien jälkeen hän ei kehtaa irtisanoa. Positiivisille uutisille on kysyntää, koska ne ovat tänään niin harvinaisia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hyviä uutisia odotellessa”