Ympäristöministeri Jan Vapaavuoren asettama työryhmä pohtii parhaillaan mahdollisuutta porrastaa kiinteistövero energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella. Kun Suomessakin on pitkän viivyttelyn jälkeen ensi vuonna pakko ottaa kiinteistöjen energiatehokkuustarkastelussa käyttöön primäärienergiatarkastelu, johtaa veron porrastaminen välittömästi lämmitysmarkkinoiden uusjakoon. Mutta heijastusvaikutus näkyy muuallakin.
Perinteisten remonttien ohella energiasaneeraukset noussevat suosioon, mutta tämä vaatii taloyhtiöiden osalta piiskan sijaan porkkanaa. Tällaista on rivien välistä vilauteltukin, eli korjausavustuksen tilalle saataneen energiaremonttiavustus – muodossa tai toisessa.
Nykyisellä korjausavustuksella ei ole pyrittykään energiatehokkuuden parantamiseen. Voimakas kiinteistöveron kiristäminen energiatehottomien talojen osalta olisi toki tehokasta, mutta samalla poliittinen itsemurha.
Jatkossa energiatehostamistoimet eivät edes ole Suomen hallituksen päätäntävallassa, vaan tätä ohjataan Brysselistä direktiivien kautta. Ministerien ja meppien aktiivisuudesta riippuu, tulevatko Suomen erityisolosuhteet silloin huomioitua.
Vaikka usein toisin luullaan, Suomi ei ole ihan mallioppilas direktiivien noudattamisessa- ainakaan rakentamisen saralla. Jo vuonna 2002 EU:n ministerineuvoston hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi piti sisällään vaateen julkisten rakennusten energiatodistuksen näkyvästi esille asettamisesta. Montako todistusta olette nähneet?
Alkuviikosta ClimBus-päätösseminaarissa puhuneen YIT:n toimitusjohtaja Juhani Pitkäkosken mukaan energiatehokkuuden kehittämisessä on kolme haastetta: pirstaloituminen, päätöksenteko ja toimijoiden vähyys. Tähän voisi lisätä neljännenkin haasteen: lyhytjänteinen, poukkoileva päätöksenteko, josta puuttuu ennakoivuus ja ennustettavuus.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kiinteistöjen päästövero muokkaa rakentamista”