Valtio on lykännyt useiden tiehankkeiden rakentamista. Näiden välttämättömien hankkeiden viivyttämisen sijaan kannattaisi harkita, onko Helsinkiin suunniteltu Musiikkitalo syytä rakentaa nyt. Tunnettu tosiasia on, että suunnitelmiltaan kalliit hankkeet tulevat erityisen kalliiksi korkeasuhdanteessa.
Pääkaupunkiseudulla on nyt käynnissä erittäin paljon toimistorakennushankkeita, kuten Helsingin Salmisaaren, Keski-Pasilan ja Vuosaaren, Espoon Keilaniemen ja Leppävaaran sekä Vantaan lentokenttäalueen suurhankkeet. Ne sitovat siinä määrin suurten rakennusliikkeiden resursseja, että on aivan ymmärrettävää, että työvoimavaltaisen ja riskipitoisen hankkeen kilpailu-urakointi ei välttämättä kiinnosta.
Vähintään kahden vuoden lykkäys voisi olla perusteltua, sillä silloin nykyinen toimisto- ja logistiikkarakentamisen kovin kärki on taittunut ja resursseja on oletettavasti vapautunut myös kovan rahan asuntotuotannosta. Myös rakennustuoteteollisuuden uudet tehtaat ovat silloin täydessä iskussa.
Aikalisän voisi käyttää Musiikkitalon suunnitelmien kehittämiseen. Hankkeen budjetti tehtiin kulttuurirakennuksille tyypillisesti niin sanotulla karvalakkiversiolla, jotta se olisi ollut mahdollisimman helppo saada läpi päätöksenteossa. Ennen katastrofiksi osoittautunutta urakkakilpailua suunnitelmia tarkennettiin moneen kertaan ilman, että kustannuksista tiettävästi puhuttiin sanaakaan.
Musiikkitalon suunnittelijoilla ja rakennuttajilla olisi nyt loistava tilaisuus kysyä esimerkiksi Lahden Sibeliustalon rakennuttajilta, suunnittelijoilta ja käyttäjiltä heidän kokemuksiaan siitä, miten tehdään Euroopan paras uusi konserttitalo. Lahtelaisilla olisi varmaan paljon kerrottavaa siitä, mitkä asiat onnistuivat ja mitkä asiat he tekisivät nyt toisin. Turun musiikkitalon tekijöitä tämä kokemus on kiinnostanut.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Lykätään Musiikkitaloa”