Kävin katsomassa Helsingin, Vantaan ja Espoon ehdokkaiden vastauksia valtalehden vaalikoneessa. Pettymys oli suuri, kun kaupunkien tulevaisuuden rakentamisesta ei paljon puhuttu. Ei puhuta, kun ei kysytä. Vähiin jäävät pääkaupunkiseudun tulevaisuuden rakentamista koskevat kysymykset myös Ylen vaalikoneessa.
Sen sijaan Ylellä on toinen sävel maakuntakaupunkien kysymyksenasettelussa.
Tampereella saa käsityksen ehdokkaiden kannoista pikaraitiotiehen, Rantaväylän rakentamiseen ja keinovalikoimaan, jolla yritykset eivät pakene pois. Oululaiset pohtivat, onko kallioparkki edellytys Oulun keskustan kehittämiselle, pitäisikö automarkettien rakentamista keskustan ulkopuolelle hillitä, tarvitseeko seutu yhden ison kunnan ja olisiko vuokra-asuntoja saatava myös omistusasuntoalueille.
Turun ydinkysymyksiä ovat: onko kauppatorin alle rakennettava pysäköintialue yksityisin varoin, onko musiikki- ja kongressitalo kiireellisempi kuin keskustan palloiluhalli ja tuleeko kaupungin saarille kaavoittaa asunnot 30 000 asukkaalle. Jyväskylässä aprikoidaan, onko Eteläportin kaltainen liikekeskus hyväksi kaupungin kehitykselle, päättääkö seuraava valtuusto konserttitalon rakentamisesta paviljongin yhteyteen ja säilyykö Jyväskylään liittyvä Korpilahti maaseutumaisena.
Lappeenrannassa kiinnostaa maakunnallinen suurhalli, onko Saimaan ranta ja kaupunkiin liittyvä Joutseno tulevan asuntorakentamisen kasvusuunta ja onko kaupunki epäonnistunut kaupunkikuvan kehittämisessä. Kuopiolaiset ehdokkaat saavat ottaa kantaa suunnitellun uraanikaivoksen rakentamiseen, keskustan rauhoittamiseen yksityisautoilulta ja liikekeskusten rakentamiseen reuna-alueille.
Nämä kysymykset ovat alku kaupunkien tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Tärkein kysymys kuitenkin on, miten kunnallispoliitikot aikovat muuttaa työjärjestystään siten, että muutoksessa olevien kaupunkien tulevaisuus tulee esityslistojen ja ajankäytön pääasiaksi?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Milloin kaupunkien tulevaisuus näkyy esityslistoilla?”