Nopeasti vähentyneet suunnittelutarjouspyynnöt näkyvät ensimmäisinä paniikkijarrutuksina, selkeänä alihinnoitteluna. Joidenkin julkisten hankkeiden arkkitehtisuunnittelu on mennyt toimistoille, jotka suunnittelevat kohteet prosentilla hankkeiden arvosta.
Hankkeen arvo ja suunniteltava bruttoneliömetrimäärä ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Kaikki arkkitehtisuunnittelua harjoittavat tietävät, ettei prosentin suunnittelupalkkiolla pystytä käyttämään suunnitteluun neliömetrien vaatimaa tuntimäärää. Hyvän suunnitelman teko edellyttää silloin palkatta työskentelyä.
Myös rakennuttajat tietävät, ettei vaativaa kohdetta suunnitella pahimmassa tapauksessa kolmasosalla tarvittavasta tuntimäärästä. Alihinnan hyväksyessään tilaaja ottaa
itselleen melkoisen riskin. Sen saa mitä tilaa unohtuu, kun mielessä on vain säästön tuoma hekuma.
Hankintalaki ei pakota tilaajaa valitsemaan halvinta. Hänellä on mahdollisuus arvioida, että selkeästi alihintainen tarjous sisältää liikaa riskejä ja hylätä tarjous, jos tarjoajan antamat halpuuden perustelut eivät vakuuta.
Alihinnoittelu tuli normaaliksi käytännöksi 1990-luvun alun lamassa suunnittelutoimistojen hengissä pitämiseksi. Suunnittelujärjestöt itkivät sitten vuosia laman päätyttyä suunnittelupalkkioiden jäljessä laahaamista ja alan huonoa houkuttelevuutta. Alihinnoittelu ei parantanut silloin eikä nytkään suunnittelijoiden työkantaa. Se ainoastaan lykkää kyseisten toimistojen kassavirtojen painumista pahasti miinukselle ja siirtää työntekijöiden lomautuksia tai irtisanomisia.
Onko nyt millään lailla perusteltua toistaa suunnittelualan edellisen laman virheet? Onko välttämätöntä ajaa hyvä suunnittelu alas, kun se ei ole kenenkään etu? Tuleeko suunnittelusta jälleen matalapalkka-ala, joka ei houkuttele nuoria?
Unohtakaa siis tarjouspanikointi!
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Panikointi halveksii suunnittelutyötä”
Välillä tuntuu, että tuokin 1 % on aivan liikaa. Suomessa on ehdottomasti euroopan huonoimpaan kategoriaan kuuluva suunnittelun taso. Miltäpä tuntuu lause oviluettelossa: määrät ja kätisyydet tarkastettava paikan päältä. Voi hyvä ihme…jos pääsuunnittelija ei tiedä ovien toiminnasta mitään, niin miksi tyhmän pääurakoitsijan tulisi tehdä suunnittelijan työ. Esimerkkejä löytyy valtava määrä