Unelmien satelliitti

Suomalainen haluaa asua omakotitalossa, veden äärellä ja keskellä kaupunkia. Lähimmäksi tätä haavetta näyttäisi pääsevän Kuopiossa. Kuopion kaupungin hieno Saaristokaupunki-strategia kokoaa palvelut kaupungin kompaktiin ja viehättävään keskustaan ja tie- ja siltaverkko yhdistää saaristomaisia asuinaluei-
ta kaupunkiin. Strategia on ollut ilmeisesti onnistunut, sillä toisin kuin moni muu Suomen pikkukaupunki, saa Kuopio nauttia muuttovoitosta.

Asuntomessualueelta on kaupungin keskustaan kuutisen kilometriä. Alueelle kulkee bussi tiheällä aikataululla ja pyörällä keskustaan hurauttaa vauhdikkaasti. Järvinäkymä avautuu olohuoneen ikkunasta ja veteen voi kirmata parhaassa tapauksessa suoraan saunasta. Messualue on tänä vuonna poikkeuksellisen hienolla paikalla. Siellä on kesämökkimäistä tunnelmaa, vaikka naapurit ovat melko lähellä. Kaupunkimainen kiireen tuntu ei pääse järven rannalle.

Mitä me haluamme kaupungilta tulevaisuudessa? Kaupunkirakennetta on joka tapauksessa tiivistettävä, mutta onkohan entisen pääministerin visio satelliittimaisesti rakentuneista puutarhakaupunginosista sittenkään niin huono? Jos satelliitit on sidottu julkisella liikenteellä tiiviisti kaupungin keskustaan ja sen työpaikkoihin ja palveluihin, ei ajatus pienistä ”kyläyhteisöistä” ole mahdoton. Niissä voisi kokea samaan aikaan rauhoittavan luontoyhteyden ja kuitenkin päästä nopeasti myös ihmisten ilmoille.

Kaiken energiatehokkuuspuheen keskellä unohdamme herkästi sen, että asuinalueita tehdään ihmisiä varten. Olisi tärkeää tarjota erilaisia vaihtoehtoja, sillä nykyihminen on tottunut valinnanvaraan. Kaikki eivät tule onnellisiksi tiiviissä kaupungissa, vaikka joka kivijalassa olisi kauppa, kampaamo ja elokuvateatteri. Väljemminkin voi asua ekologisesti, kunhan infra toimii. Kuopion asuntomessualue on tästä hyvä esimerkki.