Halpa energia torppasi matalaenergiaratkaisut Vaasassa

Energiantuotanto ja -jakelu tapahtuu alueella sijaitsevassa voimalassa, jossa on polttokennoyksikkö ja mikroturbiinilaitos. Laitoksen polttoaineena käytetään maisemoidulta kaatopaikalta saatavaa biokaasua.

Energialaitoksen kautta yli 40 messupientaloa saa sähköenergiansa ja kolme kerrostaloa lämpöenergiansa. Messupientaloista valtaosa saa tarvitsemansa lämpö- ja osa myös jäähdytysenergiansa merenpohjan lämpöä hyödyntävän matalaenergiaverkoston avulla.

Lämmitysverkon rakennuttajana ja ylläpitäjänä toimii Vaasan Ekolämpö Oy, jonka omistaa Vaasan kaupungin lisäksi Vaasan Sähkö ja KWH Pipe, joka on kehittänyt lämmönkeruun mahdollistavan putkiston. Omakotitalon arvonlisäveroton liittymishinta matalaenergiaverkkoon on 1 500 euroa ja alviton käyttöoikeus maksaa 2,50 euroa lämmitettävältä neliömetriltä vuodessa.

Asuntomessualue toimii hyvänä mallina, kuinka toteuttaa rajatun alueen energiantuotanto. Erinomaisen asian varjopuolena on, että lähes ilmaisen energian vuoksi energiansäästöön ei ole jaksettu enää satsata.

Yllättävän monessa kohteessa hellepäiviin on varauduttu erillisellä ilmalämpöpumpulla. Kesäaikainen viilennys olisi ollut helposti hoidettavissa ilmanvaihdon välityksellä merivesikiertoon asennetulla jäähdytyspatterilla. Tällaisia ratkaisuja Suvilahdesta löytyy kuitenkin vain kourallinen.

”Energiatehokkain viilennysmuoto Suvilahdessa olisi ilmanvaihdon tulokanavan yhteyteen asennettava jäähdytyspatteri. Sama vesi, josta otetaan talon tarvitsema lämpö luovuttaisi myös talon tarvitseman jäähdytysenergian. Kun viilennys toteutetaan ilmalämpöpumpulla, jää jäähdytysvaikutus paikalliseksi ja energiaa kuluu moninverroin”, Senewa Oy:n toimitusjohtaja Risto Pääjärvi korostaa.

Pääjärvi huomauttaa, että ilmanvaihdon kautta toteutettuna sama piiri toimii talviaikaan myös esilämmityksenä. Kummin päin tahansa, vaikutus ulottuu koko asuntoon.

”En voi millään perusteella ymmärtää, että kun merestä saatavaa energiaa jo hyödynnetään lämmityksessä, miksei sitä hyödynnetä myös jäähdytyksessä. Investointikustannuksiltaan ratkaisu maksaa noin kymmenesosan ilmalämpöpumppuun verrattuna.”

Pääjärven mukaan holtittomasti ilmalämpöpumpulla taloaan jäähdyttävä saattaakin kokea ikävän yllätyksen tasaussähkölaskussa, kun laitteet pyörivät täysillä koko kesän.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Koivula on Pääjärven kanssa samoilla linjoilla. ”On hölmöä laittaa 2 000-3 000 euroa ilmalämpöpumppuun, kun samaan lopputulokseen pääsisi lähes ilmaiseksi. Ei ole järkevää tehdä päällekkäisiä investointeja.”