Mobiiliteknologian hyödyntämisestä saatavissa tehoa kiinteistö- ja rakennusalalle

Selvitystyön mukaan kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään nykyisellään matkapuhelimia rutiininomaisesti perustoimintoihin, kuten puheluihin, tekstiviesteihin ja sähköposteihin. Muita matkapuhelimissa jo valmiina olevia sovelluksia, kuten RFID-lukijoita, GPS-paikannusta ja valokuvausta hyödynnetään varsin vähän. Kannettavat tietokoneet, kuten PDA-laitteet, ovat Suomessa melko harvinaisia verrattuna moneen muuhun maahan. Yhtenä syynä tähän on käynnyköiden varhainen yleistyminen Suomessa.

Mobiiliteknologian hyödyntämisen ehdoton edellytys on VTT:n selvityksen mukaan laitteiden ja palvelujen sekä taustajärjestelmien yhteensopivuus ja paikkariippumattomuus. Hyvin oleellista on myös säilyttää riittävän alhainen kustannustaso niin mobiiliratkaisujen kuin -laitteidenkin hankinnassa ja niiden käytössä. On panostettava myös mobiiliratkaisujen helppokäyttöisyyteen ja käyttömukavuuteen.

Kiinteistö- ja rakennusalaa pidetään yhtenä tärkeimmistä ja potentiaalisimmista ICT-palvelujen soveltajista. Mobiilitekniikalla saavutettavia hyötyjä ovat muun muassa reaaliaikainen tiedon saatavuus, tavoitettavuuden parantuminen, tiedon havainnollisuus ja täsmällisyys, tehostunut ajankäyttö, tehokkaampi logistiikka, helppo valvonta ja aikataulujen hallinta. Langattomia sovelluksia voidaan käyttää esimerkiksi huoltokirjojen hallinnassa, materiaalikuljetusten ohjauksessa, ohjeiden jakelussa, työvaiheiden ja aikataulujen seurannassa, työvoiman kulunvalvonnassa ja työturvallisuuden hallinnassa.

Mobiili- ja langattoman teknologian käyttö ei ole vielä luonteva osa kiinteistöpalveluliiketoimintaa ja rakennusalaa. Yrityksillä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia mobiililla ja langattomalla teknologialla on ja mihin kaikkeen sitä voidaan hyödyntää.

Kiinteistöpalveluliiketoimintaan soveltuvia matkapuhelinratkaisuja ei ole, koska lähes kaikki sovellukset tarvitsevat integraatioita olemassa oleviin taustajärjestelmiin. Lisäksi mobiili- ja langattoman teknologian hinta koetaan vieläkin liian korkeaksi, koska käyttäjämäärät alalla voivat olla suuria.

Rakennustoiminnassa sovellusten käyttöaste on matala, vaikka hyödyntämispotentiaalia on nähtävissä. Edellytyksiä käytön lisääntymiselle on esimerkiksi uusien ominaisuuksien (kuten GPS, RFID ja kamera) soveltamisessa. Suurimmat mahdollisuudet niin rakennus- kuin myös kiinteistöalalla nähtiin uusien toimintamallien muodostumisena arvoverkossa, jossa alihankkijat, rakennuttajat, pääurakoitsija, palveluyritykset ja asiakkaat kykenevät reaaliaikaisesti seuraamaan ja vaikuttamaan koko rakentamisen ja kiinteistön käytön prosessiin. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu järjestelmää ylläpitävän vastuunkantajan löytäminen. Tältä osin jatkossa muodostunee uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä mobiilisovellusten alalle.

Projektissa pilotoitiin muun muassa seuraavia palveluja, joissa oli yhdistetty eri teknologioita: rakennuksen laitteiden ja niiden mittareiden hallinta, rakennustyömaan lomakkeiden sähköinen hallinta paikan päällä, rakentamisen laadunvalvonta, liikkuvien työntekijöiden seuranta ja työnohjaus sekä kiinteistön ylläpidon hallinta ja siivoustoimen ohjaus.

Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2006 oli havaittavissa, että mobiilipäätelaitteilla käytettävät palvelut olivat kiinteistö- ja rakennusalalle varsin uusi asia eikä niiden kehittämiseen oltu valmiita panostamaan. Hankkeen aikana alan näkemykset muuttuivat oleellisesti, ja nykyään ymmärretään, että mobiililaitteilla on suuri merkitys toimialalle muun muassa tuottavuuden parantajana.

Esimerkkinä tuottavuuden parantamisesta on kiinteistönhoitajan saama välitön tieto ilmastoinnin konehuoneeseen ilmastointilaitteista, niiden huoltotarpeesta ja huolto-ohjeista. Kohteessa tehdyt toimenpiteet voidaan kuitata välittömästi tehdyiksi, ja tiedot menevät suoraan yrityksen tietojärjestelmiin. Työn tehokkuus lisääntyy, virheet poistuvat, turha juoksu jää pois ja asiakaspalvelu paranee. Samankaltainen menettely sopii erittäin moneen muuhunkin palvelutyöhön.