Vanhan kiinteistön tunnelma tukemaan uutta käyttöä
Vanhan kiinteistön rasitteet voi kääntää eduiksi, neuvoo toimitusjohtaja Laura Airaksinen, joka on vetänyt Pikonlinnan sairaalan muuttamista uuteen käyttöön. Vanhan rakennuksen historia ja tunnelma voivat tukea uutta käyttöä, hän muistuttaa. Pikonlinna sijaitsee Kangasalla Vesijärven rannalla parinkymmenen kilometrin päässä Tampereelta. Tunnelmaa luovat maisema, paksut tiiliseinät, korkeat huoneet, suuret ikkunat ja pihapuisto.
Vanhan kiinteistön rasitteet voi kääntää eduiksi, neuvoo toimitusjohtaja Laura Airaksinen, joka on vetänyt Pikonlinnan sairaalan muuttamista uuteen käyttöön. Vanhan rakennuksen historia ja tunnelma voivat tukea uutta käyttöä, hän muistuttaa. Pikonlinna sijaitsee Kangasalla Vesijärven rannalla parinkymmenen kilometrin päässä Tampereelta. Tunnelmaa luovat maisema, paksut tiiliseinät, korkeat huoneet, suuret ikkunat ja pihapuisto.
Syrjäisille seuduille rakennettujen sairaaloiden muuttaminen uuteen käyttöön on osoittautunut vaikeaksi. Pikonlinnassa muutos on onnistunut. Vanhojen seinien suojissa hoivataan nyt vanhuksia. Kiinteistön omistaa yksityinen yritys Pikonlinnan Kiinteistö, ja palvelujen tuottajatkin ovat yrityksiä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myi Pikonlinnan sairaalan ja siihen liittyvän 40 hehtaarin maa-alueen yksityisille sijoittajille kaksi vuotta sitten. Kangasalalainen kiinteistösijoittaja Harri Oesch on pääomistaja 65 prosentin osuudella.
Kaupassa vaihtoi omistajaa viisikerroksinen päärakennus ja seitsemän muuta taloa. Niissä on tilaa lähes 23000 neliötä. Rakennukset ovat pääasiassa 1930-luvulta.
Vanha sairaala sopii hoiva-alan yrityksille
Kun uudiskäyttöä ryhdyttiin suunnittelemaan, esillä oli kolme vaihtoehtoa: asuminen, matkailu tai hoiva. Niistä valittiin hoiva-ala.
-Koska tämä on aikoinaan tehty sairaalaksi, niin terveys ja hoiva sopivat hyvin näiden seinien sisälle. Täällä on moni asia valmiina, Airaksinen perustelee valintaa.
Kymmenkunta hoivaan, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluita tuottavaa yritystä on jo aloittanut Pikonlinnan tiloissa. Talossa toimii esimerkiksi lymfaterapiaan erikoistunut yritys.
Päärakennuksen tiloista noin kaksi kolmasosaa on jo otettu uudiskäyttöön. Juuri nyt talossa näkyy muutoksen koko kirjo: vanhoja pölyn peittämiä sairaalaosastoja, remonttityömaita ja peruskorjattuja tiloja. Noin 6500 neliötä on nyt remontoitu.
-On rakennettu määrätön määrä esteettömiä vessoja, suihkuja ja sosiaalitiloja, Airaksinen tiivistää.
Peruskorjaus on kuitenkin ollut maltillinen. Lähtökohtana ollut nykyajan vaatimusten täyttäminen vanhan rakennuksen ehdoilla. Vanhoja rakennusmateriaalejakin on voitu käyttää hyväksi. Esimerkiksi ikkunoiden puitteet olivat niin hyvää puuta, että vanhat ikkunat on voitu entisöidä.
Tyypillinen asukas on 85-vuotias
Pikonlinna on nyt noin sadan ihmisen työpaikka. Talossa toimii kaksi tehostetun palveluasumisen yritystä: Palvelukoti Sylvianna ja Gerocare. Niiden tiloissa on lähes sata asukasta. He ovat ikäihmisiä, tyypillinen asukas on noin 85-vuotias.
-He asuvat tällä elämänsä loppuun asti, tämä on heidän viimeinen kotinsa, Airaksinen kertoo.
Sijainti keskustan ulkopuolella ei Airaksisen mielestä haittaa hoiva-alalla. Hänestä on hyvä, että vanhuksille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Rauhallinen ympäristö aktivoi vanhuksia liikkumaan, vaikka kulku kävisikin hitaasti ja lyhyin askelin. Liikennevaloja ei tarvitse pelätä, sillä niitä alueella ei ole.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vanhan kiinteistön tunnelma tukemaan uutta käyttöä”