Rakennusteollisuus kaipaa elvytystä rakentamiseen
Rakennusteollisuus RT kaipaa hallitukselta tukea rakennusinvestoinneille hiipuvan talouskasvun elvyttämiseksi. RT pitää ajankohtaa otollisena elvytykselle, koska rakentaminen on matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana ja kustannusten kasvu on maltillista.
Rakennusteollisuus RT kaipaa hallitukselta tukea rakennusinvestoinneille hiipuvan talouskasvun elvyttämiseksi. RT pitää ajankohtaa otollisena elvytykselle, koska rakentaminen on matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana ja kustannusten kasvu on maltillista.
”Täsmäelvytys olisi hyvä kohdentaa rakentamiseen, jossa vipuvaikutus on suuri. Esimerkiksi 100 miljoonan euron korjausavustukset taloyhtiöille voisivat saada liikkeelle miljardin euron investoinnit. Tällä työllistettäisiin 16 000 henkeä ja valtiolle kertyisi verotuloja noin viidennes kokonaisinvestoinnista eli 200 miljoonaa euroa”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Pipatin mukaan valtion elvytystukea tarvittaisiin myös talousahdingossa oleville kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi ja katuverkostojen kunnon kohentamiseksi.
RT:n mukaan 200 miljoonan euron tuki kunnille korjausrakentamiseen ja 100 miljoonan euron tuki kuntien vastuulla olevien väylien parantamiseen mahdollistaisi yhteensä jopa 24 000 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen, jos kunnat saisivat tukien myötä tehtyä 1,5 miljardin investoinnit.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus kaipaa elvytystä rakentamiseen”
Mikäs hätä Virolaisilla nyt on?
Ensin rakennetaan sutta ja sekundaa ja sitten huudetaan valtiota apuun elvyttämään kosteus- ja homekorjauksia. On tämäkin yhtä markkinataloutta ja kapitalismin autuutta.
Elvytyseurojen palautumiseen Suomen kansantalouteen verojen muodossa vaikutaa jossain määrin rakennusalan ulkomaalaistuminen. Kesäkuun tilaston mukaan veronumerorekisterissä on rakennustuotannon osalta
538 482 henkeä. Niiden lukumäärä, joiden kansalaisuus on muu kuin suomi on 48 587 ja niiden lukumäärä (lähetety työntekijät), joiden asuinkunta on ulkomaat on 12 946.
Suomessa työskentelee lisäksi veronumerorekisteriin kuulumattomia ulkomaisia työntekijöitä, joiden määrä ei ole tiedossa.
Ulkomaalaisista valtaosa on Suomen sosiaaliturvan ja verotuksen piirissä, eli hekin maksavat veronsa Suomeen. Lähetetyt työntekijät maksavat veronsa pääasiassa kotimaahansa. Esimerkiksi Kehäradalla YIT:n työvoimasta yli puolet on ulkomaalaisia lähetettyjä työntekijöitä. Länsimetrossa ulkomaalaisaste on noin 30 prosenttia. Eniten ulkomaalaisia on maalaustöissä ja korjausrakentamisessa, mikä näkyy siinä, että markkinoilla kovimmat kasvajat ovat ulkomaalaista työvoimaa käyttävät ja suurimmat laskijat ja tappioiden tekijät (ehkä hieman kärjistetysti) kotimaiseen työvoimaan tukeutuneet.
Elvytysrahoista aiempaa isompi osa ohjautuu ulkomaille myös sen vuoksi, että rakennusliikkeet ovat systemaattisesti lisänneet kansainvälisiä hankintojaan.
Voidaan varmaan sanoa, että globalisaatio on tullut jäädäkseen eikä työvoimavirtaa köyhemmistä maista rikkaampiin voi pysäyttää. Harmi,että suomalainen nuoriso ei juurikaan tästä vapaasta liikkuvuudesta pääse nauttimaan.
Etelä-Euroopan huimat, jopa 50 prosenttiin nousevat nuorisotyöttömyysluvut kertovat korutonta kieltään siitä, mitä tapahtuu, kun työmarkkinoiden rakenne muuttuu niin, että maahan syntyy halpatyöaloja, jotka ovat täysin ulkomaalaisten varassa, kuten Espanjassa hedelmien poimita on jo pitkään ollut. Meillä tämä on toteutunut jo siivouksessa ja marjanpoiminnassa, mutta samanlaisia uhkia on jo rakennusalan apu- ja purkutöissä ja jopa maalaustöissä.
Home- ja kosteusvauriokorjaukset ovat surkeinta elvytystä, mitä voidaan tehtä. Ensinnäkin pitäisi tehdä kunnolliset kuntotutkimukset suunnittelun pohjaksi, joka vie parhaimmassakin tapauksessa ainakin kolme kuukautta (vähintään). Sitten pitäisi suunnitella ja kilpailuttaa urakointi jne. Käytännössä rakentamaan päästään vuoden kuluttua.
Lisäksi home- ja kosteusselvitysten yhtäkkinen piikki aiheuttaisi ongelmia, koska päteviä tutkijoita on jo nyt liian vähän (höpöhöpömiehiä sitäkin enemmän). Seurauksena tästä olisi se, että tehdään surkeita tutkimuksia ja korjaukset ovat sitten sen mukaisia.
Vaihtoehtoina on tietysti se, ettei kaikkein pahimpia tapauksia edes tutkita, vaan tehdään suoraan uusi tilalle.
Eilen ilmestynyt Rakennuslehti oli vastenmielistä luettavaa. Minne on Suomesta hävinnyt vastuullinen yritystoiminta? Se että ammattikoululaiset eivät saa enää maalausyrityksistä harjoittelupaikkoja, puhumattakaan siitä että rakennusalan yritykset palkkaisivat nuoria työntekijöitä, osoittaa että ainoastaan voiton tavoittelu keinolla millä hyvänsä ratkaisee. Pitkässä juoksussa tämä onneksi vaikuttaa myös asuntorakentamiseen jne. Ei lähtetyt työntekijät osta täältä asuntoja eikä tänne muuttavat ulkomaalaiset pienipalkkaiset työntekijät pysty niitä ostamaan, suomalaiset nuoret eivät saa töitä ja vanhempi polvi menettää työnsä, ostovoimaa ei enää ole, siinäpä valoisa tulevaisuus rakentamiselle.