RT alensi ennustettaan – rakentaminen supistuu ensi vuonnakin
Rakennusteollisuus RT on korjannut alaspäin arvioitaan sekä kuluvan vuoden että ensi vuoden rakentamisesta. Tuoreen arvion mukaan rakentamisen määrä vähenee tänä vuonna 2–4 prosenttia. Rakentaminen on supistunut jo viiden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana eikä muutosta parempaan ole luvassa. Nyt RT arvioi rakentamisen supistuvan myös ensi vuonna, kun vielä keväällä rakentamisen ennakoitiin kääntyvän kasvuun vuonna 2014.
Rakennusteollisuus RT on korjannut alaspäin arvioitaan sekä kuluvan vuoden että ensi vuoden rakentamisesta. Tuoreen arvion mukaan rakentamisen määrä vähenee tänä vuonna 2–4 prosenttia. Rakentaminen on supistunut jo viiden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana eikä muutosta parempaan ole luvassa. Nyt RT arvioi rakentamisen supistuvan myös ensi vuonna, kun vielä keväällä rakentamisen ennakoitiin kääntyvän kasvuun vuonna 2014.
RT perustelee näkemystään rakentamisen ensi vuoden laskusta lisääntyneellä epävarmuudella ja heikentyneillä talousnäkymillä, minkä vuoksi yksityiset investoinnit niin teollisuuden kuin kaupankin rakentamiseen vähenevät. Myös julkisella sektorilla investoinnit ovat tiukassa. Infrarakentamisessa muutamat suuret hankkeet ylläpitävät kokonaisvolyymiä, mutta varsinkin pk-yrityksillä on pulaa pienemmistä hankkeista.
RT:n arvion mukaan uudisrakentamisen aloitukset jäävät tänä vuonna 31,5 miljoonaa kuutiometriin. Toimitilarakentaminen on ennakoidusti laskussa, vaikka kevään lupakehityksen supistuminen on nyt tasaantunut. Toimitilarakentamisen aloitukset vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä lähes 40 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat vähenemässä.
Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän kaikkiaan 27 000 asunnon rakennustyöt. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on pysynyt kohtuullisella tasolla. Asuntokauppaa ovat alkuvuonna osittain pitäneet yllä asuntorahastojen sijoitukset, jotka kohdistuvat etenkin pieniin asuntoihin. Rakennusteollisuuden tarkennetun ennusteen mukaan tänä vuonna aloitetaan vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja perustajaurakointina 11 000, mikä on reilun kymmenyksen vähemmän kuin viime vuonna. Pientalojen kauppa on poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ja kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan vain 8 500 uuden omakotitalon rakentaminen.
Valtion tukema asuntotuotanto ei ole juuri kasvanut viime vuodesta päinvastaisista odotuksista huolimatta. Rakennuttajien kiinnostus normaaleja vuokratalokohteita kohtaan on ollut suurempaa kuin vuosi sitten, mutta asumisoikeusasuntojen aloitusmäärät ovat jääneet jälkeen viimevuotisesta.
Rakennusyritykset kuvaavat suhdannetilanteensa jatkuneen hieman keskimääräistä vaisumpana koko vuoden 2013 alkupuoliskon. Odotukset seuraavalle puolelle vuodelle ovat varovaiset, ja yleisen suhdannetilanteen ennustetaan heikkenevän edelleen.
Pipatti kaipaa vetoapua elvytyksestä
RT puhuu edelleen elvytyksen puolesta, jotta rakentamiseen saataisiin lisää vauhtia.
”Työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kannattelemiseksi nyt olisi otollinen hetki vauhdittaa rakentamista. Elvytystoimet tasaisivat notkahdusta, joka muuten on edessä”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
”Asumisoikeusasunnoille olisi kysyntää ja useita hankkeita lähtisi nopeasti liikkeelle, jos niiden sääntelyä hieman höllennettäisiin. Kehysriihessä sovituista toimista vain käynnistysavustuksen palauttaminen pääkaupunkiseudun vuokratalorakentamiseen voi piristää asuntotuotantoa vielä loppuvuonna.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “RT alensi ennustettaan – rakentaminen supistuu ensi vuonnakin”
Pari kommenttia Pipatille, koska hän näyttää viittaavan elvytyskirjoitukseeni ja Rakennuslehden juttuun ulkomaisista työmiehistä.
”Työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kannattelemiseksi nyt olisi otollinen hetki vauhdittaa rakentamista elvytyksellä, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo tiedotteessa. Tiedote jatkuu:
”Pipatin mukaan elvytystä on kyseenalaistettu muun muassa sillä perusteella, että tuet valuisivat ulkomaille. Pipatti kuitenkin muistuttaa, että alkuvuonna rakennustyömailla työskennelleistä henkilöistä noin 98 prosenttia maksaa veronsa Suomeen, kansalaisuudesta riippumatta. Tieto käy ilmi Verohallinnon ylläpitämästä rakennusalan veronumerorekisteristä.”
Pipatin kertoma tieto on ainakin minulle uusi, sillä Kauppalehden haastattelussa hän vielä puhui, että kolme neljäsosaa ulkomaalaisista maksaisi veronsa Suomeen. Tuotakin voi pitää hyvänä lukuna, sillä Suomessa on rakennuksilla ns. lähetettyinä työntekijöinä 13 000 henkeä ja lisäksi on tuntematon määrä harmaita työntekijöitä esimerkiksi omakoti- ja remonttityömailla, jotka eivät ole välttämättä missään rekistereissä. Ulkomaalaisten rakennusmiesten kokonaismäärä lienee yli 40 000, kun se kaksi vuotta sitten oli 30 000. Tässä asiassa olemme viisaampia syksyllä, kun RT on saanut valmiiksi uuden raporttinsa asiasta.
Rakennustyömailla on RT:n tilastojen mukaan rakentajia noin 100 000 ja koko rakennusalan työvoimamäärä on 180 000. Ulkomaalaiset on ilmeisesti laskettava näiden lukujen päälle.
Tietenkin jos kaikki siivoojat ja talonmiehet lasketaan mukaan, niin rakennus- ja kiinteistösektorin kooksi on joku laskenut jopa puoli miljoonaa, mikä olisi järkyttävän suuri osuus kaikista työssäkäyvistä.
Ymmärrän kyllä miksi Pipatti puhuu vahvasti elvytyksen puolesta ja korostaa rakentamisen heikentyneitä näkymiä ja samaan aikaan hänen vastapuolensa Rakennusalan suhdanneryhmässä, ryhmän puheenjohtaja Sari Sontag valtiovarainministeriöstä vastustaa ministeriön linjan mukaisesti elvystä (kuten on aina tehnyt) ja korostaa Rakennuslehdessä, että talouden ja rakentamisen tilanne olisi jopa muuttunut positiivisemmaksi. Siinä missä RT arvioi rakentamisen laskevan ensi vuonna Sontag arvioi sen mahdollisesti jopa kasvavan. On mielenkiintoista nähdä minkälaiseen kompromissiin Raksu pääsee tästä asiasta seuraavassa raportissaan.
Seuraavasta kohdasta olen Pipatin kanssa samaa mieltä:
”Asumisoikeusasunnoille olisi kysyntää ja useita hankkeita lähtisi nopeasti liikkeelle, jos niiden sääntelyä hieman höllennettäisiin.”
On merkillistä miksi Suomessa ei rakenneta asumisoikeusasuntoja, vaikka kunnat haluaisivat mieluummin niitä kuin pelkkiä sosiaalisia asuntoja, joiden asukasvalinta ja muuttosuunta ei ole kenenkään käsissä. Työssäkäyviä vuokralaisiakin asumisoikeusasunnot kiinnostaisivat, koska pieni kynnysraha takaa sen, että naapuritkin todennäköisesti käyvät töissä ja maksavat veronsa. Ainoa epäkohta on vuokratason korkeus ja pelko siitä, että puhtaasti asukkaiden ja valtion rahoittaman kohteen rahavirrat ohjautuvat ilman mitään sijoittajariskiä erilaisille välikäsille.
Asuntorahasto on kuitenkin kytkenyt asumisoikeusasuntojen rakentamisen velvoitteeseen tehdä ensin tietty määrä sosiaalista asuntotuotantoa. Esimerkiksi VVO ja Sato eivät halua näistä syistä tehdä yhtään enempää asumisoikeusasuntoja. Muutkaan eivät niitä tee muuten kuin valtion tukemina. Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja voisi tehdä rajoituksetta kuinka paljon tahansa, mutta niitä ei ole tehty kai yhtään. Tässä suhteessa markkina on meillä paljon Ruotsia kehittymättömämpi.
Mikäli huoli on vuokratason korkeus, vapaarahoitteiissa taso olisi vielä korkeampi.
Pelättyjä välikäsiä , jos niitä yleensä on, voi olla myös kaikessa muussa tuetussa ja vapaarahoitteisessa tuotannossa.
Olethan huomannut laitaa hakemuksen Kruunuasunnoille, maaliskussa tehtiin tuotannosta kehyspäätös.
”Valtion omistama Kruunuasunnot ryhtyy rakennuttamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla. Valtio ja sen omistamat yhtiöt osoittavat yhtiölle rakennuttamista varten tontteja kohtuuhintaan. Yhtiöön investoidaan omaa pääomaa yhteensä 30 miljoonaa euroa. Asia valmistellaan seuraavaan lisätalousarvioon”
Seppo Mölsä: ”Asuntorahasto on kuitenkin kytkenyt asumisoikeusasuntojen rakentamisen velvoitteeseen tehdä ensin tietty määrä sosiaalista asuntotuotantoa.”
Päätös on puhtaasti hallinnollinen, sitä ei ole kirjattu lakiin. Sen tilalle pitää saada uusi päätös, joka koskee ara-aso-asuntojen voimallista lisäämistä. Niihin muuttavat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi sosiaalisista vuokrataloista, jolloin he taas jättävät vuokra-asuntoja seuraaville.