Rakennuksia ei kannata tehdä teltassa
Yliassistentti Olli Teriö Tampereen teknillisestä yliopistosta tyrmää poliitikoiden ja virkamiesten vaatimukset siirtää rakentaminen telttojen sisään. Tällaisia vaatimuksia hän pitää ylireagointina, jolle ei ole tutkimukseen tai käytäntöön pohjautuvia perusteluita.
Viime viikon lehden sääsuojausjutussa oli ristiriitaista tietoa sääsuojan kustannuksista, koska siinä puhuttiin sekä 2-3 prosentin kokonaiskustannuksista että 3-4,5 euron kustannuksista bruttoneliötä kohden. Yliassistentti Olli Teriö TTY:stä sanoo, että 3-4,5 euroa neliölle kattaa lähinnä pressujen levittämisen holveille lumen haittojen ehkäisyssä.
Skanskan asuntotuotannon aluejohtaja Ilpo Luhtala kertoo, että Helsingin ATT:n Gunillantien ja Lorenzin pihan kohteessa sääsuojan lisäkustannus oli 500 000 euroa eli noin 40 euroa neliölle. Kohde on poikkeuksellisen suuri.
Teriö pitää tätä suuruusluokkaa oikeana. Pienessä kohteessa suhteellinen kustannus voi olla isompikin. Hän on laskenut yksinkertaisen rivitalon kahden kuukauden sääsuojaukselle hintaa 60 euroa bruttoneliöitä kohden. ”Rakennusliikkeet toki saavat kalustosta kovia alennuksia, joten niille hinta voi olla selvästi alempi.”
Hän arvioi, että kaikki prosenttiluvut 1,5-5 % välillä voivat tavallaan olla oikeita, sillä esimerkiksi talon muoto vaikuttaa kustannuksiin. Mikä on sitten varsinainen lisäkustannus, riippuu sääsuojan hyödyistä.
”Sääsuojasta saatavia hyötyjä ovat mm. lumitöiden väheneminen ja roudan sulatuksen pois jääminen, häiriöiden ja ventan väheneminen, työn tehokkuuden ja laadun paraneminen sekä työturvallisuuden paraneminen. Jos kohteessa vältetään muutama pieni laatuongelma tai vesivahinko tai yksi tapaturma, se voi kääntää hyödyt kustannuksia suuremmiksi. Hyötyjen laskenta on hyvin tapauskohtaista. Hyötyihin vaikuttaa myös käytettävät materiaalit, vuodenaika, aikataulun tiukkuus ja muut kosteudenhallintatoimenpiteet”, hän toteaa.
”Rakennekosteuden ja vesisateiden suhteen keskustelu käy nyt vilkkaana ja tuntuu siltä, että ”suurin asiantuntemus” löytyy sieltä, jotka tuntevat rakennustyömaan asioita vähiten. Sekä poliitikot, virkamiehet että tutkijat ylireagoivat ja heittelevät vaatimuksia ja ohjeita, jotka eivät kuitenkaan perustu tutkimuksiin tai joilla ei ole teoreettisia eikä käytännön perusteluja. Rakennekosteuden ja vesisateiden aiheuttamia haittoja voidaan vähentää, mutta valtaosalla työmaita on järkevämpiäkin tapoja kuin teltat”, Teriö toteaa.
Lisätietoa löytyy nettisivuilta www.tut.fi/site
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Rakennuksia ei kannata tehdä teltassa”
Tämä 1,5-5% on kustannus, mutta analyysistä puuttuu kokonaisvaikutus, kuten säästöt, vaikutukset rakentamisaikatauluun, kosteusongelmiin, työturvallisuuteen jne.
Home ja muille ongelmille tulisi laittaa nollatoleranssi. Laadunvarmistuksen laiminlyönnistä pitäisi tehdä rangaistavaa. Siinä leikitään ihmisten terveydellä ja elämän säästöillä.
Toki asumiskulut ovat suhteettoman suuret, mutta siksi rakentamislaadun pitääkin olla kunnossa, etteivät elinkaarikustannukset nousisi. Se voi tarkoittaa myös siirtymistä lyhytikäisempään ’kertakäyttö’ tai kevytrakentamisen konseptiin. Ei kaikkien talojen tule kestää vähintään 100 vuotta.
Tässä nyt laskeskellaan vain suojan ja sen pystytyksen, kunnossapidon ja purkamisen kustannuksia. Onko nekään kaikki otettu huomioon. Myrsky-yön jälkeen suojat saattvat olla lähimmässä lepikossa.
Pitää laskea myös valvonnan ja sanktioinnin sekä muun asiaan liittyvän byrokratian kustannukset. Mikä viranomaistaho valvoo, rakennustarkastaja vai poliisi? Valvomaton asetus on yhtä tyhjän kanssa!
Eikö säädöksiä pitänyt kumota, eikä tehtailla lisää?
Suojaus ei lyhennä rakennusaikaa betonitalossa. Kuivaminen vaatii oman aikansa ja sitä ei käytänössä voi nopeuttaa, kuin suurella ylilämmmöllä. Siihen teltta ei auta
Väittäisin annettujen kustannusten olevan jopa alakattiin todellisuuteen nähden.
Tässä nähdään mitä pari ontelovesiongelmaa Hesarissa ovat saaneet aikaan. Poliittisen ylilöynnin ilman mitään todellisuus pohjaa.
duunarinäkökulma ei tietysti monia kiinnosta, mutta voisi todeta että on kuuma kun hel**tissä hupun alla kypärä remmillä pultattu alaleukaan
Tavallaan kapea-alaisia nämä ”suurin asiantuntemus tuntuu löytyvän heiltä, jotka tuntevat rakennustyömaan asioita heikoiten” -lausahdukset.
On totta, että rakennusalalla riittäisi teknistä osaamista ratkaista kaikki rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat. Itse asiassa jokainen työmaamestari, jonka olen tavannut, näyttäisi olevan kaiken rakentamisen kiistaton, ellei jopa ainoa, asiantuntija.
Mutta kun ne ongelmat nyt vain eivät ole hävinneet sillä, että jokainen uskoo osaavansa hommansa paremmin kuin tuo toinen, ja vielä professorit ja yliassistentit tietevät selvästikin kukin enemmän kuin kaikki muut yhteensä.
Pakolliset sääsuojaukset eivät varmastikaan ole se kustannustehokkain tapa karttaa laatuongelmia kaikilla työmailla. Mutta se, että poliitikot ovat ylipäätään harkitsemassa pakoitteiden asettamista sääsuojaukseen, kertoo lopulta paljon enemmän rakennusalasta kuin poliitikoista.
Minulta kysyttiin sääsuojien kustannuksista, johon vastasin parhaan tietämykseni mukaan. Samalla heitin toimitukselle muutaman täkyn tuleviksi jutuiksi. Tässä hiukan niiden taustaa.
Rakennekosteus ja sadevedet aiheuttavat kiistatta laatuongelmia. Täytyy kuitenkin muistaa, että niillä ei juuri koskaan ole mitään tekemistä mikrobiongelmien kanssa. Betonielementtitaloihin betonista haihtuva vesi aiheuttaa noin 6-8 litran kosteusrasituksen rakennuskuutiota kohden ja sadevedet noin 1-5 litran lisärasituksen rakennuskuutiota kohden riippuen rakentamisnopeudesta ja säästä. Osa sadevedestä kulkeutuu eri tavoin maaperään tai viemäreihin ja osa jää rakenteisiin kuten välipohjien onteloihin ja ulkoseinien lämmöneristeisiin.
Ontelolaattoihin syntyviä vesipesiä voidaan vähentää laatastojen suunnittelulla sekä poraamalla tehtaalla ja työmaalla vesireiät tiettyihin riskipaikkoihin. Reikiä ei myöskään saa betonoida umpeen työmailla. Tarvittaessa välipohjat voidaan radioluotauksella skannata, jolloin saadaan varmuus niiden kuivuudesta. Ulkoseinärakenteissa täytyy huolehtia siitä, että vedellä on hallittu kulkureitti joko maaperään tai muutoin pois seinärakenteesta. Erityisesti ulkoseinän ja sokkelin välinen liitos on kriittinen. Uritettu lämmöneriste ja vedenpoistoreiät sokkelissa ovat yksi toimiva ratkaisu tähän.
Näiden lisäksi on huolehdittava hyvistä kuivumisolosuhteista eli noin 21 asteen lämpötilasta 50 – 60 % suhteellisesta kosteudesta. Ne luovat hyvät työskentelyolosuhteet ja betonin prosessivesi pääsee haihtumaan. Tilapäisesti voidaan lämpötilaa myös nostaa mikä nopeuttaa betonirakenteiden kuivumista.
Sääsuojauksen hyötyjen taloudellista merkitystä en halua tarkemmin kommentoida, koska ne ovat aina työmaakohtaisia eikä niistä ole tehty riittävästi tutkimuksia. Useissa tilanteissa sääsuojien käyttö on kannattavaa, ei kuitenkaan kaikessa rakentamisessa.
Duunarille tiedoksi, että jos teltassa on kuuma, niin siellä on luultavasti myös liian kosteaa. Silloin voisi pyytää työnjohtajaa hankkimaan puhaltimia kosteuden poistoon. Mansessa asian voisi ilmaista toteamalla pomolle, että ”hanki iso fööni, jotta saadaan nääs veret pois teldasta.”
Tervetuloa keskustelemaan näistä kysymyksistä myös kasvotusten rakennusfysiikka painotteisen RYM SHOK ohjelman valmisteluworkshopiin perjantaina 9.5.2014, klo 12.00–15.00. Paikka on Radisson Blu Royal hotel, Runeberginkatu 2. Kutsuja lähtee piakkoin yrityksiin ja minullekin voi ilmoittautua.
Rakentavin terveisin
Olli Teriö
Mistä noita lakeja oikein tulee..Virkamieskoneistoa pitäisi vähentää. Rakentajia pakottamalla nämä asiat eivät koskaan tule kuntoon. Rakennustavat muuttuvat ja asenteiden muutos vaatii koulutusta, keskustelua ja aikaa. Onhan täällä Härmälässä rakennettu satoja vuosia. Nyt nämä ylikoulutetut, kirjanoppineet ovat saaneet liian suuren vallan. Median kriittisyys puuttuu täysin…